Tavoite 3: Pohjolan ja Baltian alue on turvallinen ja inklusiivinen ja edistää ihmislähtöistä digitaalista siirtymää yhteiskuntien kriisinsietokyvyn varmistamiseksi

Kyberturvallisuus on digitalisaation tärkeä perusedellytys. Digi-infran ja -palveluiden turvallisuuden ylläpito ja parantaminen on tullut keskeiseksi osaksi yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja siviilipuolustusta.  Tiedonhallinnan ja digiturvallisuuden alueellista kriisinsietokykyä voidaan vahvistaa vaihtamalla yhdessä tietoja ja kokemuksia, joilla voidaan varmistaa digitaalisten infrastruktuurien luotettavuus sekä tarvittava osaaminen ja kapasiteetti kyberhäiriötilanteiden tai -hyökkäysten tunnistamiseksi ja hoitamiseksi. Yleinen tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, digitaalinen lukutaito ja digitaidot ovat keskeinen osa yleistä kyberturvallisuutta, mutta myös välttämättömiä edellytyksiä digitalouteen ja digitalisoituneiden yhteiskuntiemme arkielämään osallistumiseksi.

Kaikki Pohjoismaat ja Baltian maat kohtaavat samankaltaisia haasteita pyrkiessään varmistamaan sen, ettei kukaan jäisi kehityksestä jälkeen. Yhteistyö, jota tehdään tiedon vaihtamiseksi, parhaiden käytäntöjen löytämiseksi ja ratkaisujen virtaviivaistamiseksi voi siten olla hyvin arvokasta. Alueellisen yhtenäisyyden keskiössä ovat virastojen välinen rajat ylittävä kumppanuus ja yhteistyö, jossa jaetaan parhaita käytäntöjä ja hiotaan päätöksenteon tapoja.

Yhteiskuntien digitaalisen siirtymän nopeudessa piilee riski siitä, että osa ihmisistä jää kehityksestä jälkeen. Merkittäviä askeleita tämän kehityksen torjumiseksi ovat tiedon levittäminen ja digiosallisuuteen liittyvät politiikkatoimet. Digitaalisen median ja sosiaalisen median alustojen jatkuva vaikutus on korostanut tarvetta sille, että väestöllä on digitaalista harkintakykyä ja yleisiä kyberturvallisuustaitoja. Tätä kehitystä on entisestään vahvistanut uusien tekniikoiden käyttö. Jatkossakin on tärkeää edistää rajat ylittävää yhteistyötä, vuoropuhelua ja osaamisen jakamista ammattilaisten ja poliitikkojen sekä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Tavoitteena tulee olla ihmisten voimaannuttaminen, jotta he voisivat osallistua aktiivisesti demokraattiseen ja digiyhteiskuntaan sekä tuleviin työvoimasiirtymiin.

Kun yhteiskuntiemme digitalisaatio ja verkottuminen lisääntyvät, kyberturvallisuusriskit ja digitaaliseen infrastruktuuriin kohdistuvat turvallisuusriskit aiheuttavat yhä enemmän huolta julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioille ja instituutioille. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) sekä kyberturvallisuus- ja tietoturva-alan yleinen osaajapula on haaste paitsi Pohjolan ja Baltian alueella myös kasvava globaali ongelma. Parhaisiin käytäntöihin liittyvä alueellinen yhteistyö, osaamisen vaihto sekä poliittinen ja infrastruktuuriyhteistyö ovat tärkeitä tekijöitä, kun pyrimme mahdollistamaan turvallisen digitaalisen siirtymän ja ylläpitämään digiyhteiskuntaan kohdistuvaa vahvaa luottamusta.

Uutta teknologiaa voidaan kiistatta käyttää ihmisten elämänlaadun parantamiseen ja apuna työssä, jossa ratkotaan aikamme polttavimpia haasteita. Sen mukana tulee kuitenkin huomattavia riskejä. Koska Pohjoismaat ja Baltian maat ovat Euroopan digitalisaation etulinjassa ja niillä on vahvat yhteiset arvot sekä korkeasti koulutettu ja digitaalisesti kyvykäs väestö, alue voi vaikuttaa asiaan ja tarjota johtavan esimerkin tekniikan hyödyntämistavoista ja mahdollisten riskien hallitsemisesta. Digitalisaatioministerineuvosto tarjoaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyölle puitteet.