Digitalisaatioministerineuvoston (MR-Digital) yhteistyöohjelma linjaa poliittiset priorisoinnit ja tavoitteet vuosiksi 2025–2030.
Pohjoismaiden ministerineuvoston vision mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Jotta Visio 2030 toteutuisi, kaikkien ministerineuvostojen työtä ohjaavat alakohtaiset yhteistyöohjelmat perustuvat vuosina 2025–2030 vision kolmeen strategiseen painopistealueeseen: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.
Digitalisaatioministerineuvoston tekemä yhteistyö kattaa Pohjoismaiden lisäksi myös Baltian maat. Yhteiskuntamme perustuvat demokratiaan, tasa-arvoon, inhimilliseen pääomaan ja sosiaaliseen vastuuseen. Meidän on varmistettava, että digitaalisessa siirtymässä pidetään kiinni näistä periaatteista nyt ja tulevaisuudessa.Digitalisaatio ja tekninen innovointi ovat jo itsessään merkittäviä kehitystekijöitä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja lisäksi ne ovat vihreän siirtymän keskeisiä mahdollistajia. Pohjolan ja Baltian alue on maailman digitalisoituneimpia, mikä antaa meille ainutlaatuisen aseman digitaalisen kehityksen edistämisessä niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Digitalisaatioministerineuvostossa tehtävää Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä määrittävät alueemme yhteiset mahdollisuudet ja haasteet, jotka liittyvät osallistavan ja turvallisen digisiirtymän luomiseen, kilpailukyvyn ja vihreän kasvun vahvistamiseen sekä liikkuvuuden ja integraation lisäämiseen siten, että alueen ihmisillä, yrityksillä ja viranomaisilla on käytössään turvallisia ja tehokkaita rajat ylittäviä digipalveluita.
Yhteistyöohjelman kehittämiseen ovat osallistuneet Pohjoismaiden neuvosto, kansalaisyhteiskunta, elinkeinoelämä ja muut keskeiset sidosryhmät. Digitalisaatioministerineuvosto hyväksyi yhteistyöohjelman 20. syyskuuta 2024, ja se on voimassa 1. tammikuuta 2025–31. joulukuuta 2030.
Digitalisaatio on luonteeltaan poikkihallinnollista. Monialainen yhteistyö onkin olennaisen tärkeää yhteistyöohjelman vision toteuttamiseksi. Yhteistyön tekeminen Pohjoismaiden ministerineuvoston muiden sektorien kanssa (esimerkkeinä ympäristö ja ilmasto, kasvu, energia, terveys, koulutus ja tutkimus, luonnonvarat, kulttuuri sekä rajaesteneuvosto) varmistaa synergioiden tunnistamisen ja yhteisten haasteiden kohtaamisen sekä mahdollisimman suuren vaikuttavuuden Visio 2030:n kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamisessa.