Poliittiset priorisoinnit

Yhteistyöohjelman poliittiset painopistealueet perustuvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatioministerien sitoumukseen, jonka mukaan alueemme säilyttää asemansa digitalisaation edelläkävijäalueena ja on maailman digitaalisesti integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Samalla on varmistettava, että digitalisaatiosta hyötyvät alueen kaikki asukkaat iästä, sukupuolesta, varallisuudesta, koulutuksesta tai digitaidoista riippumatta.

Digitalisaatioministerineuvosto tekee läheistä yhteistyötä muiden ministerineuvostojen kanssa ja edistää julkisen sektorin kykyä vastata ihmisten ja yritysten tarpeisiin, EU-sääntelyn yhdenmukaista täytäntöönpanoa sekä alueellista liikkuvuutta ja verkottuneisuutta. Digitalisaatioministerineuvosto pyrkii myös edistämään digitaitoja ja -osaamista, digitaalisten tekniikoiden vastuullista käyttöä sekä johtoaseman saavuttamista vihreän ja digitaalisen rinnakkaissiirtymän ja kestävän kasvun toteutuksessa. Digitalisaatioministerineuvosto tekee yhteistyötä, joka liittyy sovittuihin eurooppalaisiin standardeihin, infrastruktuuriin, datan yhteiskäyttöön, data-avaruuksiin ja datan yhteentoimivuuteen sekä yhteenliitettävyyteen Euroopan unionin soveltuvien aloitteiden ja lakien mukaisesti.

Pohjoismaat ja Baltian maat voivat olla digitaalisen siirtymän edelläkävijöitä EU:ssa ja kansainvälisesti osoittamalla, että digitaalisia tekniikoita ja digitaalista dataa voidaan käyttää ja jakaa oikeudenmukaisesti, avoimesti, turvallisesti, vastuullisesti ja demokraattisesti. Yhteistyöllä voidaan vahvistaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden ääntä kansainvälisillä foorumeilla ja vaikuttaa siten kyseisten foorumien politiikkaan ja suuntaviivoihin, jotta ne olisivat omien arvojemme ja olemassa olevien rakenteiden mukaisia.

Nyt eletään nopean teknisen kehityksen aikaa. Tämä yhteistyöohjelma esittelee Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatioyhteistyön yleistavoitteet ja perustuu nykyiseen yhteistyöhön sekä yhteisiin arvoihimme ja visioon turvallisemmasta, vihreämmästä ja vapaammasta alueesta vuonna 2030.

Haasteet ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat yhteistyöohjelman tavoitteiden saavuttamiseen, ovat kytköksissä globaaleihin haasteisiin ja trendeihin:

Jotta alueemme säilyttäisi taloudellisen voimansa ja kilpailukykynsä sekä ihmiskeskeisen lähestymistapansa, meidän on pysyttävä nopean teknisen kehityksen etulinjassa ja omaksuttava koordinoitu ja sektorienvälinen lähestymistapa Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöhön.

Ilmastonmuutos, ympäristökriisit sekä vihreän ja digitaalisen rinnakkaissiirtymän toteuttaminen

Ympäristökriiseihin, ilmastonmuutokseen ja hiilidioksidipäästöihin vaikuttaminen vaatii huomattavia investointeja uusiutuvaan energiaan, kestävään liikenteeseen ja vihreään infrastruktuuriin sekä maa- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä politiikkatoimien ja painopisteiden yhteensovittamiseksi. Samalla, kun meidän pitää toteuttaa vihreä siirtymä, yhteiskuntamme ovat myös keskellä digitaalista siirtymää. Vihreän ja digitaalisen siirtymän tulisi vahvistaa toisiaan. Jos vihreässä siirtymässä hyödynnetään uusia tekniikoita, datan parempia käyttö- ja jakamistapoja sekä innovatiivisia digiratkaisuja, se vahvistaa politiikkatoimia ja päätöksentekoa mahdollistaen älykkäämmät, tehokkaammat ja ilmastoneutraalit ratkaisut julkisella ja yksityisellä sektorilla. Digitaalinen siirtymä ei kuitenkaan ole oletusarvoisesti vihreä, ja meidän on ratkaistava kysymykset, jotka liittyvät digiratkaisujen tai -järjestelmien energiankulutukseen ja resurssitehokkuuteen sekä niistä syntyvään jätteeseen.

Rinnakkaiset siirtymät ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimoiset tavoitteet vaativat rinnakkaisia yhteistyötoimia, jotka yhdistävät kaikki olennaiset toimialat politiikasta tieteelliseen tutkimukseen ja yksityisen sektorin innovaatioihin. Pohjola ja Baltia suoriutuvat hyvin innovointi- ja digitalisaatiovertailuissa, ja niillä on tiukat ympäristötavoitteet. Siten niillä on myös hyvät edellytykset tuottaa ratkaisuja vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Investoinnit suurteholaskennan (HPC) infrastruktuuriin eli Suomessa sijaitsevaan LUMI-supertietokoneeseen tarjoavat meille alueellisen etulyöntiaseman ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevien digitaalisten työkalujen kehitystyössä.

Pohjola ja Baltia suoriutuvat hyvin innovointi- ja digitalisaatiovertailuissa, ja niillä on tiukat ympäristötavoitteet. Siten niillä on myös hyvät edellytykset tuottaa ratkaisuja vihreään ja digitaaliseen siirtymään.

Kansainväliset taloussuhdanteet, nopea digitaalinen siirtymä ja sääntelyesteet

Jotta alueemme säilyttäisi taloudellisen voimansa ja kilpailukykynsä sekä ihmiskeskeisen lähestymistapansa, meidän on pysyttävä nopean teknisen kehityksen etulinjassa ja omaksuttava koordinoitu ja sektorienvälinen lähestymistapa Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöhön. Digitalisaatiosääntelyn täytäntöönpanon erot luovat esteitä alueella tehtävälle rajat ylittävälle yhteistyölle ja vaikeuttavat standardien yhdenmukaistamista. Alueen sääntely-ympäristöä voidaan virtaviivaistaa tekemällä yhteistyötä, joka liittyy uusien ja olemassa olevien EU-asetusten kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Yhteentoimivuuden edistäminen sekä sääntelyn ja standardien yhdenmukaistaminen tavalla, joka mahdollistaa datan jakamisen yli rajojen, on keskeistä pyrittäessä lisäämään digitaalista ja datavetoista vuorovaikutusta keskeisten pohjoismaisten ja baltialaisten sidosryhmien välillä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Yhteiskunnassa kehitetään ja otetaan käyttöön tekoälyä nopeaan tahtiin. Tekoälyssä piilee valtava potentiaali, joka liittyy talouskasvuun sekä tuottavuus- ja tehokkuushyötyihin, ja se voi auttaa ratkomaan päivänpolttavia yhteiskunnallisia haasteita. Samalla tekoälyn käyttö saattaa haastaa julkishallinnon ja julkisen päätöksenteon sekä vaikuttaa demokraattisiin prosesseihin ja tietoon, koska se lisää esimerkiksi algoritmisten vinoumien tai misinformaation ja disinformaation riskiä. Varmaa on se, että tekoäly on digitaalisen siirtymän keskiössä ja vaikuttaa jatkossa koko ajan enemmän talouteen ja jokapäiväiseen elämään.

Tekoäly on digitaalisen siirtymän keskiössä ja vaikuttaa jatkossa koko ajan enemmän talouteen ja jokapäiväiseen elämään.

Geopoliittiset riskit, alueellinen epävakaus ja digitaalisen infrastruktuurin turvallisuusuhat

Pohjolan ja Baltian alue sijaitsee mutkikkaassa geopoliittisessa kontekstissa, ja alueen naapurimaissa on poliittista epävakautta ja konflikteja. Ukrainan infrastruktuurin, ml. digitaalisen infrastruktuurin, tarkoituksellinen tuhoaminen havainnollistaa sitä, että viestintäverkoilta vaaditaan häiriönsietokykyä. Ukrainassa tehtyjen kyberhyökkäysten lisäksi on havaittu myös kansainvälisen tason järjestäytyneen kyberrikollisuuden yleistymistä. Kun alueesta tulee yhä verkottuneempi ja riippuvaisempi digitekniikoista, se kasvattaa kyberturvallisuusriskejä ja digitaaliseen infrastruktuuriin kohdistuvia riskejä, kuten Itämeren kriittiseen vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuneet vahingot osoittavat. Yhä tärkeämmäksi ja yleisen turvallisuuden kannalta keskeisemmäksi osatekijäksi on noussut vahvan, kriisinkestävän ja varakapasiteettia sisältävän digi-infran ylläpito ja parantaminen sekä vahvasta tietoturvasta huolehtiminen yhteiskuntiemme kannalta välttämättömissä digipalveluissa. Näihin riskeihin vastaaminen vaatii läheistä yhteistyötä alueen maiden välillä, investointeja kyberturvallisuuden tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen sekä digitaitoihin niin kansan keskuudessa kuin asiantuntijatasollakin.

Yhä tärkeämmäksi ja yleisen turvallisuuden kannalta keskeisemmäksi osatekijäksi on noussut vahvan, kriisinkestävän ja varakapasiteettia sisältävän digi-infran ylläpito ja parantaminen sekä vahvasta tietoturvasta huolehtiminen yhteiskuntiemme kannalta välttämättömissä digipalveluissa.

Väestörakenteen muutokset, digitaalinen kuilu ja erot verkottuneisuudessa ja taidoissa

Väestörakenteen muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja maahanmuutto, ovat haaste alueen julkisille hyvinvointijärjestelmille ja yhteiskunnalliselle eheydelle. Vaikka digitalisaatio on edennyt Pohjoismaissa ja Baltian maissa pitkälle, alueella on yhä huomattavia eroja verkottuneisuudessa, digitaalisen tekniikan saatavuudessa ja digitaidoissa, mikä syventää digitaalista kuilua ja luo esteitä kilpailukyvylle, innovoinnille ja yhteistyölle. Alueemme julkiset sektorit ovat maailman digitalisoituneimpia, mikä tekee niistä tehokkaita ja kykenevämpiä vastaamaan ihmisten ja yritysten tarpeisiin. Tämä on kuitenkin korostanut myös digiosallisuuden tärkeyttä, jotta julkinen sektori olisi kaikkien saavutettavissa, eikä ketään jätettäisi jälkeen. Alueellinen yhteistyö, jossa kehitetään ja toteutetaan toimia digipalveluiden saavutettavuuden parantamiseksi koko väestön tasolla, on ratkaisevan tärkeää digitalisaation edelläkävijäaseman säilyttämiseksi sekä alueemme kilpailukyvyn kannalta. Teknologisen muutoksen nopeus vaatii paitsi vahvaa verkkoinfraa ja väestön digiosaamista myös työvoiman korkeaa osaamistasoa. Ilman kohdennettuja investointeja aluetta uhkaa osaajapula.

Mahdollisuuksien hyödyntäminen ja haasteisiin tarttuminen edellyttää koordinoitua, maa- ja sektorirajat ylittävää lähestymistapaa, joka kattaa tekniikan, koulutuksen, tutkimuksen ja lainsäädännön. Lisäksi tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä, sijoituksia digitaaliseen infrastruktuuriin ja entistä vahvempaa yhteistyötä politiikkatoimien ja painopistealueiden yhteensovittamiseksi.

Teknologisen muutoksen nopeus vaatii paitsi vahvaa verkkoinfraa ja väestön digiosaamista myös työvoiman korkeaa osaamistasoa.

Tavoitteet ja osatavoitteet

Digitalisaatioministerineuvosto on hyväksynyt vuosiksi 2025–2030 seuraavat tavoitteet ja osatavoitteet, joilla se pyrkii osaltaan tekemään Pohjolasta ja Baltiasta maailman kestävimmän ja integroituneimman alueen vuoteen 2030 mennessä.