Tavoite 1: Pohjoismaat ovat ilmasto­neutraaliuteen ja ilmasto­resilienssiin johtavan siirtymän kärjessä ja pyrkivät kunnian­himoisesti toteuttamaan Pariisin ilmasto­sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet

Pohjoismaat ovat ilmastosiirtymän kärjessä, ja niiden tulee säilyttää asemansa. Kaikkien yhteiskunnan toimijoiden on tehtävä osansa ja voitava osallistua siirtymään, niin ettei ketään jätetä matkasta. Pohjoismaiden tulee osoittaa, että on mahdollista elää planeettamme rajoissa ja pitää samalla yllä korkeaa elintasoa. Pyrimme kehittämään ja hyödyntämään paremmin synergiaetuja ilmastopäästöjen vähentämiseksi, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja saastumisen vähentämiseksi. Kiinnitämme huomiota Pohjoismaiden tärkeisiin toimialoihin ja niin haasteisiin kuin mahdollisuuksiinkin. Pohjoismainen yhteistyö lisää vaikutusmahdollisuuksiamme ja jouduttaa työtä, joka tähtää ilmastoneutraaliuteen, ilmastoresilienssiin ja puhtaaseen ilmaan EU:ssa ja globaalisti. Hyödynnämme myös toimintaympäristömme tarjoamia kokemuksia. Pohjoismaat voivat tarjota vankan tieteellisen pohjan ilma- ja ilmastoalalla, ja siksi niillä on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa kansainväliseen kehitykseen.

Pohjoismaisen yhteistyön on kunnianhimoisella tavalla edistettävä EU:n ja YK:n ympäristö- ja ilmastotyön kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Yhteistyötä tulee tehdä tiedon ja linjausten kehittämisen sekä tavoitteiden ja säädösten täytäntöönpanon alalla. Muiden varhain teollistuneiden maiden tavoin myös Pohjoismailla on vastuu muiden maiden ilmastotyön ja oikeudenmukaisen siirtymän edistämisestä. Ne voivat kehittää ratkaisuja, jotka osoittavat, että ilmastopäästöjä on mahdollista vähentää ja pitää silti yllä korkeaa elintasoa, sekä tarjota tietoa ja osaamista neuvotteluihin ja muihin yhteyksiin. Meidän on hyödynnettävä ilman ja ilmaston välisiä synergioita ja välitettävä tietoa niistä. Samalla meidän on kunnioitettava sitä, että elinolosuhteet ovat maapallon eri osissa erilaiset, ja hyödynnettävä muualla maailmassa tuotettua tietoa ja ratkaisuja.

Siirtyminen täysin fossiilittomaan liikenteeseen edellyttää monia toimenpiteitä ja käyttäytymisen muutosta.  Tekniikan kehittämistä on jatkettava ja kestävien liikennemuotojen valinnasta on tehtävä helpompaa Pohjoismaiden asukkaille ja yrityksille. Pohjoismaiden on tehtävä yhteistyötä muun muassa ilmailun ja merenkulun, raskaiden maantiekuljetusten, kestävien polttoaineiden infrastruktuurin ja ajoneuvokannan muuttamisen alueella. Pohjoismaiden tulee vaihtaa tietoa ja pyrkiä yhdessä vähentämään globaalin ilmailun ja merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena on liikennealan kestävä vihreä siirtymä kasvihuonekaasupäästöjen, ilmansaasteiden ja melun vähentämiseksi.

Vihreää siirtymää tarvitaan päästöintensiivisillä sektoreilla. Hiilidioksidi- ja metaanipäästöt vaikuttavat sekä ilmastoon että ilmaan. Ammoniakki- ja typpipäästöt voivat vahingoittaa luontoa ja ihmisten terveyttä. Pohjoismaisen yhteistyön on edistettävä siirtymää useilla avainsektoreilla, kuten energia-alalla, teollisuudessa, elintarviketuotannossa, maa- ja metsätaloudessa, kalataloudessa, rakennusalalla ja kaupunkikehityksessä. Meidän täytyy lisätä fossiilitonta energiantuotantoa huomattavasti vastataksemme tulevaisuuden tarpeisiin, mikä tuo Pohjoismaille suuria haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Meidän on tuettava hiilidioksidin talteenottoon, käyttöön ja varastointiin (CCUS) tarvittavan uuden tekniikan ja infrastruktuurin kehittämistä. Luontopohjaisia talteenottoratkaisuja on niin ikään edistettävä. Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (BECCS) on yksi keino saavuttaa negatiiviset hiilidioksidipäästöt. Vihreässä siirtymässä tarvittavien metallien, mineraalien ja muiden raaka-aineiden louhinnan, käytön ja kierrätyksen on tapahduttava vastuullisesti. Meidän on huolehdittava siitä, että pohjoismaisilla ratkaisuilla, verkostoilla, yrityksillä ja osaamiskeskuksilla on oikeanlaiset edellytykset kehitykselle, minkä vuoksi esimerkiksi säännöksiä ja raportointia on selkeytettävä.

Sään ääriolosuhteiden, jotka voivat johtaa tulviin, kuivuuteen ja voimakkaisiin myrskyihin, odotetaan yleistyvän myös Pohjoismaissa. Lämpötilan noustessa ikirouta alkaa sulaa ja jäätiköt kutistuvat. Yhteiskuntiimme tulevat todennäköisesti vaikuttamaan myös muualla maailmassa ilmenevät ilmastonmuutoksen seuraukset. Tällaisia rajat ylittäviä vaikutuksia ovat esimerkiksi muuttoliike sekä vaikutukset kauppaan ja toimitusketjuihin, rahoitus­järjestelmiin ja infra­struktuuriin. Pohjoismaisen yhteistyön tulee edistää sellaisen politiikan ja sellaisten toimenpiteiden kehittämistä, jotka auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Niiden on oltava linjassa muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden kanssa, ja niissä on huomioitava yhteiskuntien kokonaisresilienssi. Meidän on kehitettävä menetelmiä ja toimintamalleja, joilla voidaan parantaa ja tehostaa työtä rajat ylittävien ilmastoriskien, vakaiden seurantajärjestelmien ja muiden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien osa-alueiden parissa. Samalla on levitettävä tietoa näistä menetelmistä ja toiminta­malleista. Pohjoismaisessa ympäristö- ja ilmasto­yhteistyössä tulee näkyvöittää haasteita ja tukea ratkaisuja, joissa ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saasteita käsitellään kokonaisuutena. Lisäksi voidaan tutkia ja selvittää, miten vesihuolto ja muut yhteiskunnan kannalta välttämättömät palvelut voidaan järjestää mahdollisimman vakaasti. Avainasemassa on kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välinen yhteistyö, ja sitä on tuettava.