Haasteet
Pohjoismaat koostuvat suurista maa- ja merialueista, jotka ulottuvat pohjoisen arktisista ja subarktisista seuduista etelän lauhkeampiin alueisiin. Alueillemme mahtuu metsiä, vuoria, tulivuoria, tasankoja, viljelymaata, saaria, paikallisyhteisöjä ja kaupunkeja. Merialueet käsittävät Itämeren kaakossa, Pohjanmeren, Norjanmeren, Koillis-Atlantin ja Grönlanninmeren lännessä ja Pohjoisen jäämeren pohjoisessa.
Maa- ja meriekosysteemit kuormittuvat, sillä ihmisen toiminta vaikuttaa haitallisesti ympäristön tilaan. Rehevöityminen, merien happamoituminen, ympäristömyrkyt, muovi ja muu jäte, liikakalastus sekä haitalliset vieraslajit ovat vakavia ongelmia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät entisestään ekosysteemien kokonaiskuormitusta. Ilmastonmuutos etenee nopeammin napapiirin pohjoispuolella kuin muualla, ja vuoden keskilämpötila on kohonnut viime vuosikymmeninä arktisella alueella neljä kertaa enemmän kuin eteläisemmillä leveysasteilla, mikä on johtanut ikiroudan sulamiseen ja jääpeitteen supistumiseen.
Geopoliittiset edellytykset ovat muuttuneet Pohjoismaissa ja niiden lähistöllä. Turvallisuustilanteemme on muuttunut ja toimintaympäristömme polarisoitunut, minkä lisäksi ilmastonmuutos tuottaa haasteita. Sen vuoksi on entistä tärkeämpää pyrkiä tekemään yhteistyötä muiden maiden kanssa ja parantaa erityyppistä varautumista. Ympäristö- ja ilmastosektori voi muun muassa edistää ympäristö- ja ilmastomielessä resilienttien yhteiskuntien suojelua ja kehittämistä.
Pohjoismaiden tilanne on melko hyvä Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen seitsemäntoista globaalin tavoitteen osalta, mutta monien muiden teollisuusmaiden tavoin meillä on yhä haasteita, jotka liittyvät ilmastoon, luontokatoon, saasteisiin ja luonnonvarojen haaskaamiseen. Haasteena on muun muassa se, miten toteutetaan kunnianhimoiset ilmastoneutraaliustavoitteet kaudella 2035–2050, uusi Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (CBD) sekä uusi maailmanlaajuinen toimintamalli kemikaalien ja jätteiden hallinnalle, samalla kun vähennetään luonnonvarojen haaskaamista. Pohjoismaiden ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia, ja sitä on pienennettävä merkittävästi. Näin on tehtävä maapallon resursseihin kohdistuvan paineen pienentämiseksi, mutta myös sen osoittamiseksi, että on mahdollista elää planeettamme asettamissa rajoissa ja pitää samalla yllä korkeaa elintasoa. Ympäristö- ja ilmastosektorin päällimmäisillä ja suurimmilla haasteilla on siten sekä pohjoismais-alueellinen ulottuvuus että kansainvälinen ulottuvuus suhteessa EU:hun ja kansainväliseen yhteisöön.
Pohjoismaiden haasteet ja siten myös mahdollisuudet ovat paljolti samat kuin siinä, mitä YK kutsuu kolminkertaiseksi kriisiksi, eli haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja saastumiseen. Pohjoismaisessa kontekstissa saastuminen on kytköksissä muun muassa mittavaan luonnonvarojen käyttöön. Kulutamme esimerkiksi tuotteita, jotka sisältävät muovia, kriittisiä raaka-ainemetalleja ja vaarallisia kemikaaleja.