Kuten luvussa 1.0 on mainittu, työryhmä on päättänyt nostaa lukuun 4 joitakin aiheita, jotka työryhmän näkemyksen mukaan eri tavoin osoittavat Helsingin sopimuksen päivittämistarpeen.
Työryhmä on myös arvioinut sitä, tulisiko sopimukseen sisällyttää pohjoismaista yhteistyötä kuvaavaksi perustaksi yleisen tason artikla tai johdanto, joka olisi yhteydessä keskeisiin pohjoismaisiin arvoihin, kuten demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon. Tämä on tärkeä perusta Pohjoismaille. Jätetään hallitusten harkittavaksi arviointi siitä, miten tämä voidaan sisällyttää tarkoituksenmukaisella tavalla päivitettyyn Helsingin sopimukseen.
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto ovat tehneet paljon töitä kehittääkseen Pohjolaan osallistavia yhteiskuntia, joissa on tilaa kaikille. Kyse voi olla maahanmuuttajien kotouttamisesta, psyykkisesti tai fyysisesti toimintarajoitteisten ihmisten osallistamisesta ja erilaisten vähemmistöjen hyväksymisestä. Päivitetty Helsingin sopimus voisi hyvin heijastaa Pohjolan laajaa monimuotoisuutta ja monimuotoisuuden arvostamista.
Työn aikana on myös pohdittu Pohjolan alkuperäiskansojen oikeuksia ja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä asuvan saamelaisväestön erityisasemaa. Pohjoismaiden neuvosto on vahvistanut yhteistyötään saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kanssa, joka on osallistunut istuntoihin ja valiokuntien kokouksiin. Hallitusten harkittavaksi jätetään arviointi Pohjoismaiden alkuperäisväestön asemasta pohjoismaisessa yhteistyössä.
Oikeus- ja energia-alan yhteistyötä ei mainita raportissa raportin pituuden takia. Sikäli kuin Pohjoismaiden hallitukset haluavat vahvistaa Helsingin sopimuksen muotoiluja pohjoismaisesta kansainvälisen tason yhteistyöstä, voidaan tämäkin sisällyttää jatkotyöhön. Raportissa esitettävät aiheet eivät ole tyhjentävä luettelo.
Helsingin sopimuksen kieliasun päivittämisen tarve on aihe, jota on käsitelty useissa raportin kohdissa. Sopimuksen kieliasu ja sopimuksessa mainitut esimerkit ovat vanhahtavia. Kyse on esimerkiksi 13 artiklasta, jossa viitataan ”radion ja television” tarjoamiin mahdollisuuksiin sivistyksellistä yhteistyötä koskevassa luvussa, ja 14 artiklasta, jossa todetaan ”Harjoittelijain vaihdon on oltava vapaata”. Kielellisessä päivittämisessä on myös kyse siitä, mitä sopimukseen ei ole kirjattu ja mikä luonnollisesti kirjattaisiin sopimukseen, jos sopimus kirjoitettaisiin tänään. Kyse voi olla medioiden kehityksestä sivistyksellistä yhteistyötä koskevassa luvussa tai siitä, ettei ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta mainita ympäristönsuojelua koskevassa luvussa.
Lopuksi työryhmä toteaa, että Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston välinen suhde on tärkeä aihe Helsingin sopimuksessa, mutta työryhmä ei tällä kertaa halua puuttua siihen. Sikäli kuin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston organisaatio ja yhteistyömuoto otetaan esille Helsingin sopimuksen tarkistamisen yhteydessä, tulee tämän osan tarkistaminen tehdä nykyisen organisaatiomallin arvioinnin jälkeen ja yhteistyössä Pohjoismaiden neuvoston johtajan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin kanssa.