Pohjoismaisen yhteistyön merkitys Pohjolassa ja kansainvälisesti on historiallisessa vaiheessa, kun Euroopassa käydään sotaa ja turvattomuus maailmalla jatkuu ja pahenee. Kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia pohjoismaiselle yhteistyölle. Samaan aikaan maailmalla on edessään useita suuria haasteita, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos, tekoäly ja kyberturvallisuus sekä eriarvoisuuden lisääntyminen ja demokratiaan kohdistuvat uhat.
Pohjoismainen yhteistyö ei ole koskaan ollut näin tärkeää, ja pohjoismaisen yhteistyön perustuslain – Helsingin sopimuksen – on käsiteltävä niitä haasteita ja mahdollisuuksia, jotka Pohjolalla on edessään. Meidän on annettava pohjoismaiselle yhteistyölle tilaa kehittyä ja vahvistua. Pohjoismaisen yhteistyön on oltava ajassa kiinni, kun pidetään mielessä tämän hetken ja tulevaisuuden haasteet. Kun mietitään kaikkia suuria muutoksia, joita Pohjolassa ja maailmalla on tapahtunut Helsingin sopimuksen edellisen päivittämisen jälkeen vuonna 1995, mieleen tulee kysymys, milloin sopimusta tulisi päivittää, jollei nyt?
Tästä syystä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto päätti asettaa laaja-alaisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia Helsingin sopimuksen päivittämistarpeesta.
Työryhmän kokoonpano ja mandaatti
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto päätti kokouksessaan 27. kesäkuuta 2023 asettaa työryhmän, joka sai tehtäväkseen arvioida Helsingin sopimuksen päivittämistä. Jäsenet on valittu Pohjoismaiden kahdeksasta parlamentista Ahvenanmaalta, Färsaarilta, Grönlannista, Islannista, Norjasta, Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Lisäksi työryhmässä istuu Nuorten Pohjoismaiden neuvoston presidentti. Pohjoismaiset viisi puolueryhmää ovat edustettuina työryhmässä, ja jäsenten valinnassa on huomioitu sukupuolten välinen tasa-arvo. Työryhmän kokoonpano heijastaa Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston toiveita, joiden mukaan työryhmässä tulee olla jäseniä kaikista pohjoismaisista parlamenteista ja jäsenten tulee edustaa erilaisia poliittisia näkemyksiä. Työryhmän jäsenet ovat raportoineet työryhmän työstä omissa kansallisissa valtuuskunnissaan ja omissa puolueryhmissään Pohjoismaiden neuvostossa.
Työryhmän jäsenet:
Annette Lind, sosiaalidemokraattinen ryhmä, ja Anna Falkenberg, keskiryhmä, 22. tammikuuta 2024 alkaen, Tanska
Juho Eerola, Vapaa Pohjola, Suomi
Johan Dahl, keskiryhmä, Färsaaret
Mariane Paviasen, Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, Grönlanti
Hanna Katrín Friðriksson, keskiryhmä, Islanti, työryhmän puheenjohtaja 16. marraskuuta 2023 alkaen
Jorodd Asphjell, sosiaalidemokraattinen ryhmä, työryhmän puheenjohtaja 23. elokuuta – 11. lokakuuta ja Stein Erik Lauvås, sosiaalidemokraattinen ryhmä, 18. tammikuuta 2024 alkaen, Norja
Lars Püss, konservatiivinen ryhmä, Ruotsi
Rasmus Emborg, Nuorten Pohjoismaiden neuvosto; Anders P. Hansen 1. tammikuuta 2024 alkaen
Mikael Lindholm, keskiryhmä; Wille Valve, konservatiivinen ryhmä, Ahvenanmaa 16. marraskuuta – 12. joulukuuta 2023; Annette Holmberg-Jansson, konservatiivinen ryhmä, 12. joulukuuta 2023 alkaen, Ahvenanmaa
Työryhmän on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistolta saamansa mandaatin mukaisesti arvioitava Helsingin sopimuksen päivittämistarvetta, arvioitava tarvetta sisällyttää sopimukseen uusia aiheita sekä arvioitava nykyisen tekstin kieliasun päivittämisen tarvetta. Tavoitteena on, että sopimus varmistaa parhaat mahdolliset edellytykset pohjoismaiselle yhteistyölle.
Työryhmän käsitys mandaatista
Työryhmä tarkastelee mandaattia niiden suurten poliittisten muutosten valossa, joita Pohjoismaissa ja maailmalla on tapahtunut viime vuosina. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon ja turvallisuuspoliittisessa maisemassa tapahtuneet muutokset ovat esimerkkejä tästä. Muutokset tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja tuovat esiin uusia tarpeita pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiselle. Työryhmä haluaa valaista raportissaan joitakin näistä muutoksista suhteessa Helsingin sopimukseen.
On toimittava, jos Visio 2030 halutaan toteuttaa. Työryhmä katsoo, että Helsingin sopimuksen, pohjoismaisen yhteistyön perustuslain, päivittäminen on tärkeä askel, jotta Pohjolasta tulee maailman integroitunein ja kestävin alue. Päivittäminen on myös tärkeää pohjoismaisen yhteistyön relevanssin ja tulevaisuuden varmistamiseksi. Yhteistyöstä on saatava suurin mahdollinen pohjoismainen hyöty. Tähän liittyen on varmistettava, että Pohjola on hyvä ja turvallinen paikka asua.
Työryhmä katsoo, että raportin ehdotusten ansiosta saamme Helsingin sopimuksen, joka heijastaa tämän päivän poliittista todellisuutta Pohjoismaissa ja Pohjoismaiden neuvoston tavoitteita pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisesta. Suositusten mukaan nykyisen sopimuksen kieliasua päivitetään ja sopimukseen sisällytetään tämän päivän pohjoismaisen yhteistyön keskeiset aiheet.
Työryhmä on päättänyt nostaa esiin joitakin yhteistyöaloja, joista jotkut on jo mainittu Helsingin sopimuksessa, kun taas toisia ei siinä mainita. Tällä tavoin valotetaan nykyisten sopimusartiklojen muuttamistarvetta sekä tarvetta uusien aiheiden sisällyttämiseksi sopimukseen. Pohjoismaiseen yhteistyöhön sisältyy useita tärkeitä aiheita, joita ei raportissa mainita raportin pituuden takia.
Raportissa käsitellään suuria aiheita, joista kustakin voitaisiin laatia oma laaja selvitys. Raportin pituus ja tavoite huomioon ottaen tekstit on kirjoitettu yleisellä tasolla. Sama koskee myös työryhmän suosituksia. Työryhmä katsoo, että konkreettisten ehdotusten laatiminen uusiksi artikloiksi ja uudeksi sopimustekstiksi tulee jättää Pohjoismaiden hallitusten tehtäväksi.
Työryhmä on laatinut raportin liitteeksi luonnoksen puheenjohtajiston ehdotukseksi Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston käsiteltäväksi ja päätettäväksi.
Työryhmän kokoukset ja sihteeristö
Työryhmä on pitänyt kymmenen kokousta vuoden 2023 elokuun ja vuoden 2024 huhtikuun välisenä aikana. Neljä kokousta on järjestetty etänä, ja kuusi fyysisinä kokouksina Norjassa, Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Färsaarilla. Pohjoismaiden neuvoston johtaja Kristina Háfoss neuvoston sihteeristöstä ja vanhempi erityisasiantuntija Bjørn Willy Robstad ovat vastanneet työryhmän sihteerin tehtävistä. Pohjoismaiden neuvoston sihteeristön sekä Norjan, Suomen, Ruotsin ja Färsaarten parlamenttien sihteeristöjen työntekijät ovat osallistuneet työryhmän etäkokousten ja fyysisten kokousten järjestelyihin.
Työryhmän kokouksiin osallistuneet ulkopuoliset osallistujat
Asiantuntijat:
Jan-Erik Enestam, Enestamin raportin laatija, Suomi
Bertel Haarder, entinen poliitikko, Tanska
Kristian Søby Kristensen, laitoksen johtaja, Kööpenhaminan yliopisto
Bardur Larsen, lehtori, Färsaarten yliopisto
Knut Storberget, maaherra, Norja
Johan Strang, professori, Helsingin yliopisto
Teija Tiilikainen, Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja, Helsinki
Pia Letto-Vanamo, professori, Helsingin yliopisto
Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto:
Guðmundur Ingi Guðbrandsson, pohjoismainen yhteistyöministeri, Islanti
Lulu Ranne, liikenne- ja viestintäministeri, Suomi
Ida Heimann Larsen, kansliapäällikkö, Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö
Kai Koivumäki, apulaisjohtaja, ja Merethe Løberg, vanhempi erityisasiantuntija, Pohjoismainen hyvinvointikeskus
Ola Elvestuen, Kestävä Pohjola -valiokunnan puheenjohtaja
Veronika Honkasalo, Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja
Eva Lindh, Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja
Kjell-Arne Ottosson, Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja
Anders P. Hansen, Nuorten Pohjoismaiden neuvoston presidentti
Silje Karine Muotka, Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja
Hans Wallmark, Ruotsin valtiopäivien jäsen ja EU-lautakunnan puheenjohtaja