Vihreä Pohjola

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurista haasteista, samalla kun siirtyminen kohti ilmastoneutraalia kiertotaloutta luo mahdollisuuksia, jos hallinnoimme ja käytämme luonnonvaroja hyvin. Pohjolan on jatkossakin oltava kilpailukykyisen ja innovaatiovetoisen siirtymän edelläkävijä kotikentällä ja muualla maailmassa edistämällä pohjoismaisia vihreitä ratkaisuja. Elinkeinoelämän yhteistyö ja kokemustenvaihto paikallisella ja kansallisella tasolla Pohjoismaissa sekä menetelmät ja välineet voivat tukea maiden pyrkimyksiä vähentää ilmastopäästöjä ja toteuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä ja samalla vahvistaa yhteistä kilpailukykyä.

Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat globaaleja, ja tästä syystä Pohjoismailla on jatkossakin oltava voimakas ja selkeä ääni tehokkaiden ratkaisujen edistämiseksi kansainvälisissä ympäristö- ja ilmastoneuvotteluissa. Vuonna 2024 on määrä hyväksyä uusi globaali muovijätesopimus, ja Pohjoismailla on tässä johtava rooli. Pohjoismaisen yhteistyön lisääminen luonnon monimuotoisuuden puiteohjelman mukaisesti, luontopohjaisten ratkaisujen parissa tehtävä yhteistyö ja haitallisten vieraslajien ehkäiseminen ja torjunta Pohjoismaissa tulevat olemaan painopistealueita. Lisäksi Pohjoismaat ovat jo useiden vuosien ajan tehneet onnistuneesti yhteistyötä kemikaalien ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien riskien vähentämiseksi Pohjolassa, EU:ssa ja kansainvälisesti. Tähän tullaan kiinnittämään huomiota myös puheejohtajakauden aikana.

Liikenne- ja kuljetussektorilla toteutettava puhdas siirtymä on keskeisellä sijalla Pohjolan kilpailukyvyn parantamisessa ja Pohjoismaiden ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Tästä syystä puheenjohtajakauden aikana priorisoidaan edelleen liikenne- ja kuljetusjärjestelmien tehostamista, sähköistämistä ja digitalisaatiota. Marraskuussa 2022 hyväksytyssä Fredrikstadin julistuksessa Pohjoismaiden liikenneministerit päättivät yhteistyön vahvistamisesta innovatiivisten päästöttömien tai matalapäästöisten teknisten ratkaisujen edistämiseksi. Ruotsi edistää puheenjohtajakaudellaan pohjoismaista tutkimusta muun muassa sähköajoneuvojen tarvitseman integraation edellytyksistä osana Pohjolan sähköverkkoa. Myös Pohjoismaiden mahdollisuuksia edistää kestäviä maalla tapahtuvia satamakuljetuksia osana vihreiden merenkulkukäytävien vahvistamista tullaan edistämään. Sähköistämisen nopeuttamista koskevan visiohankkeen saattaminen päätökseen ja kestävien pohjoismaisten tavarakuljetusten edistäminen ovat myös puheenjohtajakauden asialistalla.

Maaseudun, rannikkoalueiden ja kaupunkien kehittämisellä on merkitystä paitsi elinkeinoelämän kehittymiselle ja kilpailukyvylle, myös ihmisten elämänlaadulle. Viime vuosien yhteiskunnallinen kehitys on johtanut nopeisiin taloudellisiin, demografisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Puhtaan siirtymän vaikutuksesta syntyvät uudet teollisuusinvestoinnit tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita, joilla on vaikutusta koko yhteiskuntaan ja luonnonympäristöön. Suunnittelussa on tärkeää sovittaa yhteen infrastruktuuri, asuntojen rakentaminen ja osaavan työvoiman saatavuus sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen, hoidon, hoivan ja kulttuurin saatavuus. Lisäämällä kokemustenvaihtoa voidaan edistää pohjoismaisten yhteiskuntien sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä.

Fossiilitonta sähköntuotantoa on lisättävä laaja-alaisen sähköistämisen mahdollistamiseksi, sillä se on avainasemassa ilmastonmuutoksessa. Pohjoismaissa tehdään töitä uuden fossiilittoman sähköntuotannon aikaansaamiseksi maa- ja merituulivoiman, aurinkovoiman ja ydinvoiman avulla. On tärkeää hyödyntää yhteistoimintaratkaisuja ja etsiä niitä samoja aloja edustavien intressien välillä. Pohjoismainen sähkömarkkinayhteistyö on ainutlaatuista maailmassa. Markkinayhteistyö on maailman tiiviimpiin kuuluvaa alueellista yhteistyötä, ja sen lisäksi Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä maailmassa kestävän ja fossiilittoman energian ja ilmastoviisaiden ratkaisujen alalla. Pohjoismaisia sähkömarkkinoita on kuitenkin kehitettävä edelleen ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja Euroopan riippuvuuden vähentämiseksi Venäjän fossiilisesta energiasta. Tämä on prioriteetti, johon tullaan kiinnittämään erityistä huomiota Ruotsin puheenjohtajakauden aikana.

Vihreää Pohjolaa koskevan vision saavuttamiseksi on jatkettava luonnonvarojen ja geenivarojen kestävän ja kilpailukykyisen käytön edistämistä. Biotalouteen perustuvien elinkeinojen kehitys, maa- ja metsätalous, kalastus ja kalastuselinkeino sekä elintarvikeala ovat ratkaisevassa asemassa puhtaan siirtymän, työllisyyden, elintarvikehuollon ja valmiuden kannalta, kuten ovat myös avoimet maisemat ja vetovoimaiset maaseutualueet. Pohjola on siirtymän kannalta riippuvainen siitä, että biotalouteen perustuvat teollisuudenalat ylläpitävät korkean innovaatiotasonsa. Jotta tästä pystytään huolehtimaan, Pohjoismaissa keskitytään osaamisen parantamista lisääviin operatiivisiin toimiin ja samalla kiinnitetään huomiota perinteisiin maa- ja metsätalous- sekä kalastusmenetelmiin ja niiden väliseen integraatioon. Puheenjohtajakaudella jatketaan työtä rajat ylittävien hankkeiden kehittämiseksi. Maataloussektorilla painopisteitä ovat edelleen ilmasto, hiilen talteenotto ja pitkäjänteinen kannattava ja kilpailukykyinen tuotanto. Kalatalousalalla keskitytään kalojen ja merenelävien kestävää tuotantoa koskevan yhteistyön syventämiseen tunnistamalla positiivisia synergioita vesiviljelyn ja muiden meriin liittyvien intressien välillä. Resilienssi, varautuminen, maankäyttö, ilmastonmuutos ja digitalisaatio ovat metsäalan ajankohtaisia aiheita.

Pohjolan on jatkossakin oltava kilpailukykyisen ja innovaatiovetoisen siirtymän edelläkävijä kotikentällä ja muualla maailmassa edistämällä pohjoismaisia vihreitä ratkaisuja.