Kilpailukykyinen Pohjola

Alueena Pohjola kuuluu maailman suuriin alueihin. Globaali kilpailukykymme on ratkaiseva paitsi oman elinkeinoelämän kehittymisen kannalta myös hyvinvoinnin turvaamiseksi tulevaisuudessa. Pohjoismaisen yhteistyön ydintehtäviin kuuluu osaamisen saatavuuden takaaminen yhteisesti ja parhaiden mahdollisten edellytysten luominen ihmisille ja yrityksille rajat ylittävään toimintaan.

Jotta Pohjoismaat menestyvät globaalissa kilpailussa, tarvitaan korkealuokkaisia ja yhdenvertaisia koulutusjärjestelmiä, joilla on selvä yhteys työmarkkinoilla tarvittavaan osaamiseen ja taitoihin, ennen kaikkea luonnontieteiden, tekniikan, insinööritieteiden ja matematiikan alalla. Koulutuksen ja tutkimuksen alalla STEM-aineet (Science, Technology, Engineering and Mathematics) ovat Ruotsin puheenjohtajakauden läpäisevänä teemana, samoin kuin pohjoismainen tutkimusinfrastruktuuri ja muun muassa arktisia alueita, terveyttä ja hyvinvointia koskeva poikkitieteellinen tutkimus.

Uusiutuvien energialähteiden kannalta välttämättömien metallien ja mineraalien kestävän ja turvatun saatavuuden parantaminen on edellytys puhtaalle siirtymälle ja vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja Pohjolan varautumiskykyä. Mineraaleista ja metalleista on tullut yhä tärkeämpiä yhteiskunnan sähköistymisen myötä. Pohjoismaissa on useita potentiaalisia, ainutlaatuisia uudessa tekniikassa käytettäviä metallilähteitä ja mahdollisuuksia louhia metalleja kestävällä tavalla. Lisäksi maissamme on vahva perinne kestävyyden ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Ruotsi priorisoi puheenjohtajakaudellaan tällä alalla Nordic Innovationin kanssa tehtävää työtä.

Pohjoismaisen biotalouden ja kestävien elintarvikejärjestelmien kehittämisellä on strateginen merkitys ja pohjoismaisella yhteistyöllä suurta lisäarvoa. Vahva elintarvikeketju sekä bioraaka-aineiden tuotanto ja jatkojalostus antavat hyvät edellytykset luoda lisää työpaikkoja, vahvistaa resilienssiä ja lisätä kestävää kasvua, mikä edistää koko Pohjolan vahvistumista. Kestävyystyön haasteet ovat suurelta osin globaaleja, mutta ratkaisut ovat ensisijaisesti paikallisia. Ruotsin puheenjohtajakaudella kiinnitetään huomiota kysymykseen pohjoismaisen biotalousohjelman päivittämistarpeesta. Elintarvike- ja juomavesihuoltoa koskevaan varautumiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja keskustellaan saaduista opeista ja menestystekijöistä sekä siitä, miten Pohjoismaissa voidaan kehittää varautumiseen liittyvää yhteistyötä.

Rakennusmääräysten eroavaisuudet Pohjoismaiden välillä vaikeuttavat yhdessä maassa toimivan yrityksen toimintaa rajojen yli. Yhteistyön lisääminen uusilla sääntö- ja kehittämisalueilla edistää alueiden rajaesteongelmien raivaamista ja lisää Pohjoismaiden markkinoiden kilpailukykyä. Ruotsin puheenjohtajakaudella on siksi tarkoitus vahvistaa yhteistyötä lisäämällä kokemustenvaihtoa uusien ja muutettujen keskeisten EU-sääntöjen implementoinnista.

Korkea digitaalisen kypsyyden taso Pohjoismaissa ja Baltian alueella osaamisen ja yhteyksien osalta on kilpailuetu, jossa on paljon lisäpotentiaalia. Datan, uuden tekniikan ja 5G:n lisääntynyt käyttö ovat perustana sille, että voimme hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia yksityisellä sektorilla sekä hoidossa ja hoivassa, samalla kun edistämme vihreää digitaalista siirtymää.

Toimiva digitaalinen infrastruktuuri on myös tärkeä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Pohjoismaat ovat riippuvaisia kansainvälisistä meren alla kulkevista tietoliikennekaapeleista, mutta käytännössä ne varmistavat myös maiden sähköisen viestinnän kansalliset tarpeet. Geopoliittisen tilanteen takia turvallisella globaalilla tietoliikenteellä on tärkeä asema yhteistyön kannalta Pohjoismaissa, EU:ssa ja kansainvälisesti. Pohjola on solmukohta, jolla on potentiaalia sitoa Pohjoismaat ja EU yhteen muun maailman kanssa arktista kautta. Ruotsin puheenjohtajakauden aikana kiinnitetään huomiota yhteispohjoismaiseen näkökulmaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön edistämällä käynnissä olevia aloitteita, joiden tavoitteena on varmistaa globaali, redundantti yhteenliitettävyys.

Puheenjohtajakautensa aikana Ruotsi edistää myös työtä sähköiseen tunnistautumiseen liittyvän digitaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi. Työtä jatketaan myös pohjoismais-balttilaisella tasolla tavoitteena luoda infrastruktuuri pohjoismaisista ja eurooppalaisista digitaalisista identiteettilompakoista, jotka mahdollistavat niin sanottujen todistettujen attribuuttien, kuten tutkintotodistusten ja väestökirjanpitoon liittyvien asiakirjojen, turvallisen luovuttamisen. 

Tekniikan nopean kehityksen ja yhteiskunnan laaja-alaisen digitalisaation omaksuminen ovat ratkaisevia kilpailukyvyn kannalta. Tähän liittyy kuitenkin myös haasteita. Tärkeän näkökulman muodostavat suurten teknologiajättien suuri vaikutusvalta ja sitä kautta niiden vastuu kehityksestä. Ruotsi tulee puheenjohtajakaudellaan jatkamaan työtä keskeisten toimijoiden yhteen saattamiseksi, niin että toimijat voivat käydä keskustelua fyysisestä ja digitaalisesta infrastruktuurista ja pohtia, miten turvallista, vakaata ja avointa demokraattista keskustelua voidaan vaalia.

Panostus yhteispohjoismaiseen paviljonkiin Osakan maailmannäyttelyssä (Expo 2025) antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää innovatiivista ja kilpailukykyistä Pohjolaa, kestäviä pohjoismaisia ratkaisuja ja pohjoismaisia arvoja. Vuoden aikana tullaan tehostamaan valmistelutöitä tavoitteena luoda houkutteleva paviljonki, joka auttaa edistämään Pohjoismaita tehokkaasti.

Ruotsin puheenjohtajakaudella Nordic Economic Policy Review (NEPR) luo tärkeän keskustelufoorumin ja alustan pohjoismaisen näkökulman saamiseksi yhteisiä toimintaperiaatteita koskevista haasteista. Painopiste on erityisesti talous- ja rahapolitiikassa tänä makrotaloudellisen epävarmuuden aikana.

Pohjolan globaali kilpailukyky on ratkaiseva muun muassa alueen elinkeinoelämän kehittymisen kannalta ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tulevaisuudessa.