5. Yhteistyön organisointi

Päävastuu yhteistyöstä on oikeusministereillä (MR-JUST). Ministerit käsittelevät vuotuisessa kokouksessaan Pohjoismaille ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä liittyen pohjoismaisen yhteistyön käynnistämiseen uusilla oikeusaloilla tai uusien yhteispohjoismaisten ratkaisujen löytämiseen.

Oikeusyhteistyön pohjoismainen virkamieskomitea (ÄK-JUST) koostuu johtavista virkamiehistä, jotka vastaavat oikeus- ja lainsäädäntökysymyksistä omien maidensa oikeusministeriöissä. Komitea valmistelee vuotuiset ministerikokoukset ja vastaa niiden seurannasta. Lisäksi komitea käynnistää uusia hankkeita. Virkamieskomitean kokouksissa maat vaihtavat lisäksi tietoa uudesta lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä ja muista ajankohtaisista oikeudellisista kysymyksistä.

Oikeusministerit tai virkamieskomitea voivat päättää pysyvien tai määräaikaisten työryhmien asettamisesta. Tällaisissa tapauksissa virkamieskomitea päättää työryhmien toimeksiannoista ja päättää työryhmien mahdollisesta budjetista.

Virkamieskomitea tekee lisäksi yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvoston muiden virkamieskomiteoiden kanssa.

Tuleva puheenjohtajamaa esittelee viimeistään virkamieskomitean edellisen vuoden kolmannessa kokouksessa puheenjohtajakaudelle suunnitellut oikeussektorin suunnitelmat, toimet ja aloitteet, jotta virkamieskomitea ehtii käsitellä niitä.

Tuleva puheenjohtajamaa esittelee samalla myös suunnitellut hankkeet, seminaarit, selvitykset ja muun toiminnan sekä niiden budjettikehykset.

Vuoden ensimmäisessä virkamieskokouksessa käsitellään ja hyväksytään seuraavan kalenterivuoden budjetti tavoitteineen ja priorisoitavine toimineen.

Virkamieskomitean budjettikäsittely tulee saada päätökseen niin hyvissä ajoin, että tulokset voidaan sisällyttää Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin valmistelemaan koko ministerineuvostoa koskevaan budjettiehdotukseen.

Oikeusyhteistyön ministerineuvosto tai virkamieskomitea voi vuotuisen budjettikehyksen puitteissa tukea oikeussektorin konferenssien, seminaarien, tutkimuksen sekä selvitysten ja muiden toimien rahoitusta.

Virkamieskomitea seuraa ministerineuvoston hankebudjetin käytön yleisiä suuntaviivoja.

Varoja voidaan myöntää ulkoisiin hankkeisiin hakemuksesta, mikäli muun muassa ”pohjoismaisen hyödyn” kriteeri toteutuu.

Lisäksi virkamieskomitea on päättänyt varata hankevaroja Viron, Latvian ja Liettuan kanssa tehtävään yhteistyöhön kohdan 5.6 mukaisesti.

Oikeusyhteistyön hankevarojen käyttöön sovelletaan Pohjoismaiden ministerineuvoston hankesopimusten yleisiä ehtoja.

Tulosten ja hankkeiden vaikutusten raportointi tehdään ministerineuvoston raportointimallin mukaan. Lisäksi pyydetään sektorilta hankkeisiin ja muihin aloitteisiin rahoitusta saavia toimijoita toimittamaan lyhyt kuvaus hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista.

Mikäli aiheellista, työn tulokset esitetään oikeusministereille vuosittaisessa oikeusministerien kokouksessa.

Pohjoismaiden oikeusministerit pyrkivät käymään vuoropuhelua Pohjoismaiden neuvoston kanssa osapuolille tärkeissä asioissa. Näin toimitaan esimerkiksi yhteistyöohjelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa.

Pohjoismaiden oikeusministerit tapaavat Viron, Latvian ja Liettuan oikeusministerit vähintään joka toinen vuosi. Yhteistyön puitteissa on asetettu virkamiehistä koostuva kontaktiryhmä (Nordic Baltic Contact Group), joka kokoontuu tarpeen mukaan mutta vähintään kerran vuodessa ja jolla on oma mandaatti. Puheenjohtajuus kiertää maiden välillä, ja sihteeristötoiminnoista vastaa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö.

Yhteistyö perustuu ajatukseen siitä, että tiivis alueellinen yhteistyö on tärkeää sekä EU:ssa että kolmansien maiden kanssa.

Oikeusalalla on kolme pohjoismaisista virkamiehistä muodostettua työryhmää, jotka käsittelevät perheoikeuteen, rikosoikeuteen ja ihmiskaupan torjumiseen liittyviä asioita.

Työryhmät voivat hakea oikeusyhteistyön virkamieskomitealta (ÄK-JUST) rahoitusta kokousten pitämiseen ja ne raportoivat tarvittaessa kokousten sisällöstä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston tekemän pohjoismaisen yhteistyön lisäksi käytännön yhteistyötä tehdään koko oikeussektorin alalla.

Pohjoismaiden ministerineuvostossa on päätetty, että tasa-arvo, lasten ja nuorten oikeudet sekä kestävyysnäkökulma on sisällytettävä ministerineuvoston kaikkeen työhön. Tämä tarkoittaa muun muassa, että näiden näkökulmien tulee olla mukana hankerahoitusta jaettaessa.

Sektorin työssä pyritään olennaisilta ja lisäarvoa tuovilta osin siihen, että kaikki sektorin tukemat hankkeet ja aloitteet liittyvät YK:n Agenda 2030:n tavoitteiden toteuttamiseen, mukaan lukien tavoite 16: "Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla".   

Yhteistyöohjelman painopistealueisiin liittyy monessa tapauksessa tasa-arvonäkökulma. Konkreettinen esimerkki tästä on sektorilla tehtävä yhteistyö seksuaalirikosten ja ihmiskaupan torjumiseksi. Tasa-arvonäkökulma on tärkeä huomioida myös oikeussektoriin kuuluvissa perheoikeudellisissa asioissa.

Lasten ja nuorten näkökulma sisältyy sekä rikosten torjuntaan että ennaltaehkäisyyn, josta esimerkkinä voidaan mainita internetissä tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön torjunta. Lisäksi se sisältyy perheoikeudellisiin asioihin, jossa lapsen edulla on keskeinen merkitys.