2. Johdanto

2.1. Yleistä oikeusalan yhteistyöstä

Yhteistyö perustuu Helsingin sopimuksen periaatteisiin ja pääministerien visioon pohjoismaisesta yhteistyöstä.
Oikeusyhteistyössä priorisoidaan alueita, joilla voidaan saavuttaa pohjoismaista hyötyä. Tämän mukaisesti painoarvoa annetaan asioille, joissa yhteisillä tai yhteneväisillä pohjoismaisilla toimilla ja ratkaisuilla, kuten tutkimuksella, saavutetaan paremmat tulokset kuin samoilla kansallisilla toimilla. Tämä tarkoittaa myös, että pohjoismaisen osaamisen vahvistamista painotetaan ja että yhteyksiä Pohjoismaiden välillä parannetaan.
Yhteistyössä keskitytään erityisesti perusedellytyksiin demokratian, luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden säilyttämiseksi Pohjoismaissa.
Rikollisuus ei tunne rajoja fyysisessä eikä digitaalisessa maailmassa. Yhteinen haaste Pohjoismaille on rajat ylittävä rikollisuus. Sen vuoksi rajat ylittävää rikollisuutta torjuva ja ehkäisevä poliisiyhteistyö on yksi painopistealue oikeusalalla tehtävässä yhteistyössä.
Radikalisoituminen ja väkivaltaan helposti tarttuva ekstremismi ovat myös Pohjoismaiden yhteisiä haasteita, jotka voivat uhata demokratiaa ja yhteenkuuluvuutta Pohjolassa. Oikeusalan yhteistyön puitteissa maat pyrkivät myös hankkimaan osaamista, jonka avulla näitä ilmiöitä voidaan ennalta ehkäistä ja torjua.
Digitalisaation avulla voidaan parantaa julkishallinnon ja tuomioistuinten saavutettavuutta ja tehokkuutta. Tämä on erityisen ajankohtainen asia koronapandemian aikana Pohjoismaissa käyttöön otettujen rajoitusten takia. Julkisen sektorin digitalisointi sisältää kuitenkin haasteita, jotka sivuavat yksilöiden ja yritysten oikeusturvaa. Tässä asiassa Pohjoismaiden välinen tiedonvaihto on erityisen tärkeää, ja hyödyllistä on myös pitää yhteyksiä Pohjolan ulkopuolisiin maihin kuten Baltian maihin.
Pohjoismaiden lainsäädännössä on maiden välisiä eroja, jotka vaikuttavat perheisiin, elinkeinoelämään ja vapaaseen liikkuvuuteen Pohjolassa. Oikeussektorin työ lainsäädännön yhdenmukaisuuden edistämiseksi mm. EU- ja Eta-säädösten täytäntöönpanossa Pohjoismaissa on tärkeää sen varmistamiseksi, ettei synny uusia rajaesteitä.
Oikeusalan yhteistyöllä pyritään lisäksi vahvistamaan syrjinnän torjuntaa ja pitämään huolta perusoikeuksista kuten miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta, lasten ja nuorten oikeuksista, toimintarajoitteisten henkilöiden oikeuksista sekä LGBTQI+ -henkilöiden oikeuksista.

2.2. Yhteistyöalueet

Oikeussektorin yhteistyöhön sisältyvät osa-alueet, jotka suurimmassa osassa Pohjoismaita kuuluvat oikeusministeriön toimivaltaan.
Oikeussektorin työtä tehdään seuraavilla julkisoikeuden aloilla: rikosoikeus ja prosessioikeus, tuomioistuinjärjestelmä, rikosten ja terrorismin torjunta, rikoksen uhrien suojelu ja poliisiyhteistyö sekä turvapaikkaan, maahanmuuttoon, syrjintään, perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat. Myös muut julkisoikeuden alat, kuten hallinto-oikeus, kansalaisten oikeus tutustua asiakirjoihin ja henkilötietosuojaa koskeva lainsäädäntö ovat oikeusalan yhteistyöalueita.
Lisäksi oikeussektorin yhteistyötä tehdään yksityisoikeuden alalla kuten perheoikeuden, varallisuus- ja sopimusoikeuden sekä kuluttajaoikeuden alalla.

2.3. Yhteistyöohjelman voimassaoloaika

Pohjoismaiden oikeusalan ministerineuvosto hyväksyi 10. tammikuuta 2019 tämän yhteistyöohjelman, jonka alkuperäinen voimassaoloaika oli 2019­–2022. Ohjelman voimassaoloaikaa jatketaan nyt vuosiksi 2023–2024. Vuoden 2024 jälkeen laadittava yhteistyöohjelma pohjautuu Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -toimintasuunnitelmaan, joka on voimassa vuoden 2024 jälkeen.
Go to content