3. Painopistealueet

Oikeusalan yhteistyö keskittyy kolmeen strategiseen painopistealueeseen: oikeusvarmuuden turvaaminen, Pohjoismaiden lainsäädännön yhdenmukaisuus ja sen hyödyt sekä rikollisuuden ennaltaehkäisy. Näillä osa-alueilla tehtävän yhteistyön kautta oikeussektori toteuttaa omalta osaltaan Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:n strategisia painopistealueita kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.

Oikeusyhteistyön avulla edistetään Pohjoismaiden lainsäädännön yhdenmukaisuutta ja pohjoismaista hyötyä ja tuetaan siten vapaata liikkuvuutta. Samalla vältetään uusien rajaesteiden syntyminen maiden lainsäädännössä olevien erojen takia. Tämä työ kuuluu tavoitteen 7 piiriin Visio 2030 -toimintasuunnitelmassa.

Helsingin sopimuksessa tavoitteena on oikeusalan keskinäinen koordinointi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että maiden lainsäädännön on oltava täysin identtistä. Pohjoismaiden lainsäädännön yhdenmukaisuus kattaa lainsäädännön osalta myös pyrkimyksen yhteiseen rakenteeseen ja yhteisiin oikeudellisiin perusperiaatteisiin. Oikeusyhteistyön tarve, laajuus ja luonne riippuvat oikeusalasta.

Oikeusyhteistyöstä todetaan Helsingin sopimuksessa muun muassa seuraavaa:

Sopimuspuolten olisi pyrittävä yhdenmukaistamaan rikosta ja rikoksen seuraamuksia koskevat säännöksensä. Toisessa Pohjoismaassa tehdyn rikoksen tutkinnan ja syytteeseen panon tulisi mahdollisimman laajalti voida tapahtua myös toisessa Pohjoismaassa.             

Oikeusyhteistyön tärkeä tavoite on, että maiden lainsäädäntö ja muu sääntely ovat muodoltaan ja sisällöltään kansalaisten saatavilla ja että kansalaiset ja yritykset voivat liikkua vapaasti Pohjoismaiden rajojen yli ilman tarpeettomia rajaesteitä. Maiden tehtävänä on varmistaa niin hyvin kuin mahdollista, ettei uuden lainsäädännön myötä synny uusia rajaesteitä. Esimerkiksi EU- ja Eta-säädösten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanossa tulee erityisesti pyrkiä lainsäädännön yhdenmukaisuuteen, jottei luoda uusia rajaesteitä.

Lainvalmistelutyössä maiden tulisi aina asian sitä edellyttäessä hankkia tietoa muissa Pohjoismaissa voimassa olevasta lainsäädännöstä, ja jotta pohjoismaisen lainsäädännön tunnettuus paranisi – mikä on pohjoismaisen lainsäädännön yhdenmukaisuuden edellytys –, tulee lakiehdotusten aina tarvittaessa sisältää selvitys muiden Pohjoismaiden voimassa olevasta lainsäädännöstä.

Pohjoismaisen oikeusyhteistyön avulla pyritään varmistamaan vahvat demokraattiset päätöksentekoprosessit Pohjoismaissa ja huolehtimaan oikeusvarmuuden toteutumisesta sekä suhteessa kansalaisiin että yrityksiin. Tämä auttaa ylläpitämään luottamusta, yhteenkuuluvuutta ja yhteisiä arvoja Pohjolassa. Tämä työ kuuluu tavoitteen 12 piiriin Visio 2030 -toimintasuunnitelmassa.

Näillä strategisilla osa-alueilla tehtävässä oikeusyhteistyössä priorisoidaan kansalaisten ja yritysten oikeusturvan tukemista mm. julkisen sektorin digitalisaation yhteydessä.

Vuosina 2021–2024 oikeussektori toteuttaa yhdessä MR-Digitalin kanssa monialaisen hankkeen, jossa selvitetään julkisen sektorin digitalisaation vaikutuksia kansalaisten ja yritysten oikeusturvaan Pohjoismaissa.          

Rikollisuus ja terrorismi aiheuttavat turvattomuutta ja eriytymistä yhteiskunnassa. Oikeussektorin rikollisuutta ehkäisevät toimet ovat sen vuoksi tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä, jolla pyritään vahvistamaan luottamusta, yhteenkuuluvuutta ja yhteisiä arvoja Pohjoismaissa. Tämä osa-alue kuuluu tavoitteen 12 piiriin Visio 2030 -toimintasuunnitelmassa.

Pohjoismailla on edessään pitkälti samat haasteet rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa, sillä ne ovat usein rajat ylittäviä ilmiöitä. Sama koskee ihmiskaupan vastaista taistelua, internetissä tapahtuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä sekä muita seksuaalirikoksia.

Tiiviillä pohjoismaisella yhteistyöllä on siksi suuri merkitys sen kannalta, miten Pohjoismaat pystyvät kohtaamaan nämä haasteet tulevaisuudessa.

Kyse on muun muassa pohjoismaisesta poliisiyhteistyöstä, mutta myös tiedonvaihdosta lainsäädäntöaloitteiden yhteydessä ja sektorin työalaan kuuluvien selvitysten rahoittamisesta.

Yhteistyön tulee parantaa Pohjoismaiden välisiä yhteyksiä ja sen tulee vahvistaa maiden osaamista kyseisillä alueilla. Konkreettisena esimerkkinä voidaan mainita, että sektorilla on tehty työtä monta vuotta lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi.

Oikeusyhteistyö, jonka avulla edistetään Pohjoismaiden lainsäädännön yhdenmukaisuutta ja pohjoismaista hyötyä kuten kohdassa 3.1 on kuvattu, tukee myös sosiaalisesti kestävän Pohjolan tavoitetta. Siten se edistää tavoitteen 12 saavuttamista Visio 2030 -toimintasuunnitelmassa, mm. perheoikeuden alalla.