Pohjoismaiden ministeri­neuvoston toiminta­suunnitelma vuodelle 2025

Pohjoismaat hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Vision vuoksi on tehty uudelleenkohdennuksia ja aloitteita, joilla halutaan varmistaa, että kaikki työ tukee selkeästi vision kolmea strategista painopistealuetta eli vihreää Pohjolaa, kilpailukykyistä Pohjolaa ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa.

Kaiken Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävän työn on edistettävä Visio 2030:n täytäntöönpanoa ja sen kolmea strategista painopistealuetta.

Tämän lisäksi kaudelle 2025–2030 vahvistetuissa yhteistyöohjelmissa ilmoitetaan kunkin sektorin alakohtaiset tavoitteet ja osatavoitteet, joilla viime kädessä edistetään vision toteutumista. Yhteistyöohjelmilla ohjataan kussakin yksittäisessä sektorissa tehtävää pohjoismaista työtä. Yhteistyöohjelmia selventävissä työsuunnitelmissa eritellään keskiössä olevat alat, niin että kukin sektori voi yhteistyössä muiden sektorien kanssa saavuttaa tavoitteensa ja osatavoitteensa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto tulee käyttämään uutta tavoite- ja tulosohjausmenetelmää kaudella 2025–2030. Muutosteoria luo perustan tulosohjaukselle, jota on rakennettu standardisoitujen tulosohjauskonseptien pohjalta ja sopeutettu Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaan. Tavoitteena on vahvistaa strategista fokusta, helpottaa priorisointia ja varmistaa, että Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettivaroista saadaan mitattavia tuloksia ja vaikutuksia, joilla on selvä kytkös poliittisiin yleistavoitteisiin.

Edellisinä vuosina budjetin tavoiteohjaus on sisällytetty suoraan budjettikirjaan kussakin budjettikohdassa muotoiltujen tulostavoitteiden pohjalta. Vuodesta 2025 lähtien budjetti tulee sen sijaan kuvaamaan, miten yksittäiset budjettikohdat tukevat yhteistyöohjelmien poliittisia tavoitteita, ja tulosten seuranta siirtyy vuosikertomukseen, jossa seurataan ja arvioidaan Pohjoismaiden ministerineuvoston tuloksia kokonaisuutena.

Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittiset tavoitteet määritellään sektorien vuosien 2025–2030 yhteistyöohjelmissa, jotka muodostavat tavoite- ja tulosohjauksen ensimmäisen vaiheen. Sektorien tavoitteissa ja osatavoitteissa kuvaillaan pitkäkestoiset vaikutukset siinä muutoksessa, jonka Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa saavuttaa. Toisessa vaiheessa työsuunnitelmissa nostetaan esiin sektorien priorisoimat toimet, jotta sektorit saavuttavat tulokset ja vaikutukset, joilla halutaan edistää toivottua muutosta.

Yhteistyöohjelmat ja työsuunnitelmat muodostavat työn lähtökohdan. Niillä ohjataan sektorien budjettivarojen käyttöä päättämällä, mihin konkreettisiin toimiin varat ohjataan.  Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista rahoitettavat toimet generoivat siten sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toiminnan olennaisia tuloksia.

Yksittäiset päätökset varojen kohdentamisesta tehdään toimintakuvausten pohjalta, joissa kuvataan toimintaan suunniteltujen varojen käytön, toimien ja niistä odotettavien tulosten välinen syy-yhteys suhteessa yhteistyöohjelmien tavoitteisiin ja osatavoitteisiin.

Luodaan indikaattorit, joiden avulla on mahdollista mitata jatkuvasti kustakin toimesta odotettavia tuloksia ja lyhyen aikavälin vaikutuksia. Yhteiskunnallisia muutoksia, joita toimien odotetaan edistävän, ei mitata yksittäisen toimen tasolla, sen sijaan ilmoitetaan olettamus siitä, miten toimet vaikuttavat muutoksiin pidemmällä aikavälillä.

Toimista tehtävällä raportoinnilla on täten keskeinen merkitys Pohjoismaiden ministerineuvoston tulosseurannalle, sillä raportoinnin avulla saadaan tietoa kunkin toimen etenemisestä ja tuloksesta. Raportointi laaditaan järjestelmällisesti, niin että siinä on sekä määrällisiä että laadullisia elementtejä. Tällä tavoin se edistää selkeän kuvan saamista siitä, miten hyvin toimet on toteutettu suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Pääsihteeri nostaa vuosittaisessa toimintakertomuksessa esiin Pohjoismaiden ministerineuvoston työstä saadut tärkeimmät tulokset ja vaikutukset. Toimintakertomukseen laaditaan kooste tilastoista, avainluvuista, analyyseistä ja arvioinneista, jotka koskevat sektorien työstä sekä käynnistetyistä ja toteutetuista toimista saatavia tuloksia ja vaikutuksia.

Seurannan toteutuksessa on siirtymävaihe siihen asti, kunnes tavoitteiden ja tulosten seuranta voidaan toteuttaa uuden järjestelmän mukaisesti. Pääsihteeri laatii vuosien 2023 ja 2024 budjeteissa asetettujen tavoitteiden seurannasta erilliset raportit. Vuoden 2023 budjetissa asetettujen tavoitteiden seuranta toteutetaan syksyllä 2024.

Taloussäännöistä käy ilmi, että käyttövaroja koskevasta päätösvallasta päätetään kunkin yksittäisen budjettikohdan osalta samassa yhteydessä kuin yhteistyöministerit hyväksyvät budjetin.

Ministerineuvostot ovat delegoineet käyttövaroja koskevan päätösvallan omille virkamieskomiteoilleen. Yhteistyöministerien budjettikehykseen kuuluvien yksittäisten budjettikohtien osalta päätösvalta on siirretty pääsihteerille kuten aiemmin.

Yleinen määräys: Yhteistyöministereillä on tietyissä tapauksissa valtuudet uudelleenkohdentaa varoja budjettikohtien kesken kehyksen sisällä. Yhteistyöministerit voivat myös soveltaa tätä määräystä muiden sektorien budjetteihin asianomaisen ministerineuvoston ehdotuksesta. Määräystä sovellettaessa asiasta on käytävä vuoropuhelua Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Määräyksen soveltamisessa lähtökohtana on taloussäännön § 10.