Elokuussa 2024 käytiin vuoropuhelua Pohjoismaiden neuvoston kanssa poliittisista painopistealueista ja Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2025 budjetin käytöstä. Osapuolten välillä vallitsee yksimielisyys seuraavasta sopimustekstistä:
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto seisovat yhtenäisinä yhteisen vision ja sen kolmen strategisen painopistealueen takana. Vision tavoitteena on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vision strategiset painopistealueet ovat vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.
Keväällä 2023 Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston välillä käynnistettiin poliittiset keskustelut Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosien 2025–2030 yhteistyöohjelmien painopistealueista. Kyseisen ajanjakson tavoitteista ja osatavoitteista päästiin laajaan yhteisymmärrykseen.
Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2025 budjetti sekä vuosien 2026–2027 alustavat kehykset on laadittu yhteistyöohjelmien pohjalta. Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto ovat yksimielisiä Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2025 budjetin sekä vuosien 2026–2027 alustavien kehysten päälinjoista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto ovat yksimielisiä myös siitä, että työsuunnitelmia koskevissa jatkokeskusteluissa keskitytään erityisesti seuraaviin painopistealueisiin ajanjaksolla 2025–2027:
Integraatio ja liikkuvuus: Integraatiota ja liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä tehostetaan lisäämällä rajaestetyön, tiedottamisen ja erilaisten liikkuvuutta edistävien hankkeiden resursseja.
Kansalaisjärjestöille annettava tuki: Vuodesta 2025 alkaen taloudellista tukea lisätään entisestään uudella määrärahalla, jota pohjoismaista yhteistyötä edistävät järjestöt voivat hakea kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Pohjoismaisia tavoitteita edistäville hankkeille on myös mahdollista hakea rahoitusta vuosittain.
Lapset ja nuoret: Vuodesta 2025 alkaen panostukset kohdistuvat etenkin nuorten yhteiskunnalliseen osallisuuteen sekä pahoinvoinnin ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn.
Kulttuuri- ja koulutusyhteistyö: Pohjoismaista kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä vahvistetaan keskittymällä pohjoismaisten demokraattisten yhteiskuntien kehittämiseen.
Resilienssin lisääminen Pohjoismaissa: Yhteiskuntaturvallisuuteen liittyvää monialaista yhteistyötä lisätään. Se koskee myös siviilivalmiutta ja kriisinsietokykyä.
Pohjoismaiden ministerineuvosto sitoutuu seuraamaan tuloksia aktiivisesti sekä raportoimaan säännöllisesti Pohjoismaiden neuvostolle käynnistettyjen toimien etenemisestä. Pohjoismaiden ministerineuvoston tulee erityisesti kiinnittää huomiota selkeään ja avoimeen viestintään.
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto toteavat, että useat vakiintuneet kansalaisjärjestöt, kuten Norden-yhdistykset, ovat keskeisessä asemassa Pohjoismaiden kansojen välisessä yhteistyössä. Pohjoismaiden ministerineuvoston uusi kansalaisjärjestöjä koskeva rahoitusmuoto tarkoittaa, että osa kyseisistä järjestöistä hakee rahoitusta vuodelle 2025 eri tavalla kuin aikaisempina vuosina.
Pohjoismaiden ministerineuvosto vauhdittaa toimintatuen määrärahaan liittyvää prosessia siten, että rahoitusta hakevat järjestöt saavat vastauksen hakemukseensa mahdollisimman pian. Syksyllä 2024 toteutetun ensimmäisen hakukierroksen jälkeen toimintatuen määrärahasta tehdään arviointi. Tulokset esitellään yhteistyöministereille ja Pohjoismaiden neuvostolle jatkokeskustelujen pohjaksi.
Pohjoismaiden neuvosto katsoo, että Norden-yhdistykset ja Norden-yhdistysten liitto (FNF) sekä niiden toiminta ovat perustavanlaatuisen tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä. Näin ollen niiden perustoiminnan sekä ajankohtaisten hankkeiden rahoitus on jatkossa turvattava.
Pohjoismaiden neuvosto on jo vuosia peräänkuuluttanut liikennepolitiikan ministerineuvoston perustamista. Pohjoismaiden neuvosto toteaa, että liikennepolitiikan ministerineuvoston perustaminen on tärkeämpää kuin koskaan.
Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston välinen vuoropuhelu liikennepolitiikan pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisesta jatkuu muun muassa keväällä 2024 esitellyn analyysin pohjalta.
Pohjoismaiden neuvoston tulee säännöllisesti saada tietoa siitä, miten Pohjoismaiden hallitukset käytännössä vahvistavat liikennepolitiikan pohjoismaista yhteistyötä.
On sovittu, että Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston nykyiset ja tulevat puheenjohtajamaat tapaavat vuoden 2024 lopussa käydäkseen läpi ajankohtaisia asioita ja keskustellakseen tulevan vuoden yhteistyöstä.