Johdanto

Päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn yhteen sovittamisesta on yhteistyöministereillä. Yhteistyöministerit vahvistavat myös useiden yhteistyöministerien budjetista rahoitettavien ohjelmien ja toimien poliittiset priorisoinnit. Visio Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä sekä visioon liittyvät kolme strategista painopistealuetta vihreästä, kilpailukykyisestä ja sosiaalisesti kestävästä Pohjolasta ohjaavat kaikkea Pohjoismaiden ministerineuvoston työtä.

Yhteistyöministerit päättävät osana päävastuutaan muun muassa seuraavista asioista:

Yhteistyöministerit asettavat osana päävastuutaan myös sihteeristöresurssit Pohjoismaiden ministerineuvoston käyttöön. Sihteeristö ja pohjoismaiset laitokset ovat tärkeitä välineitä vision tavoitteiden täyttämisessä. Sihteeristö tarjoaa asiantuntija-apua ja tukea konkreettiseen työhön ministerineuvostojen ja virkamieskomiteoiden laatiessa ja toteuttaessa päätösten mukaista politiikkaa. Laitoksilla on tärkeä merkitys päätettyjen aloitteiden toteuttamisessa.

Sihteeristöllä ja laitoksilla on vastuu pohjoismaisten julkisten varojen korrektin ja tarkoituksenmukaisen hallinnoinnin varmistamisesta ja mitattavia vaikutuksia synnyttävästä tavoite- ja tulosohjattavasta työstä.

Sihteeristön ja laitosten viestintätoimet ovat keskeisiä, kun pohjoismaisen yhteistyön puitteissa tehtävän visiotyön tuloksista viestitään sekä Pohjolan sisällä että sen ulkopuolella.

Yhteistyöohjelmassa kuvataan yhteistyöministerien vastuualuetta siltä osin, jotka liittyvät yhteistyöministerien poliittisiin painopistealueisiin ja tavoitteisiin kaudella 2025–2030 kolmen yleistavoitteen pohjalta. Yhteistyöministereillä on näiden tavoitteiden mukaisesti erityinen tehtävä ja vastuu vision kokonaisvaltaisen toteuttamisen ja visiosta viestimisen varmistamisesta, pohjoismaisen integraation lisäämisestä ja pohjoismaisten näkökulmien alueellisesta ja kansainvälisestä varmistamisesta.

Työ näillä kolmella yleisellä alueella toteutetaan useiden eri ohjelmien ja toimien avulla, joista ovat esimerkkeinä pohjoismaista yhteistyötä koskevan tiedon tarjoaminen Pohjolan asukkaille ja yrityksille, tuki kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja yhteistyö Pohjolan lähialueilla vaikuttavien toimijoiden kanssa.

Yhteistyöministerien on myös varmistettava kaikille sektoreille yhteisten näkökulmien sisällyttäminen Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön. Näitä näkökulmia ovat kestävä kehitys, tasa-arvo sekä lapset ja nuoret.

Pohjoismaiden neuvostolla on ollut mahdollisuus esittää kommentteja ja ehdotuksia painopistealueisiin niin tavoite- ja osatavoitetasolla kuin ohjelma- ja toimitasolla ennen yhteistyöohjelman poliittista hyväksymistä.

Kansalaisyhteiskuntaa ja muita keskeisiä toimijoita, kuten elinkeinoelämää ja työmarkkinaosapuolia, on kuultu, silloin kun se on ollut tarkoituksenmukaista, ja ne on osallistettu toimintaan eri tasoilla, niin että on kiinnitetty erityistä huomiota yhteistyöministerien rahoittamien ohjelmien kautta toteutettavien toimien konkreettisiin muotoiluihin.

Yhteistyöohjelma on kaikkea yhteistyöministerien alaista ohjelmatoimintaa ohjaava asiakirja. Yhteistyöministerien hyväksyivät yhteistyöohjelman syyskuussa 2024, ja se on voimassa 31. joulukuuta 2030 asti.

Yhteistyöohjelman lähtökohtana on Pohjoismaiden ministerineuvostolle annettu toimeksianto avustaa visiotyössä, jonka tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston kaiken toiminnan tulee edistää visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyöohjelmassa kuvataan, miten sektori työskentelee kolmen strategisen painopistealueen parissa.