Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti perusteellisesti eurooppalaista turvallisuusjärjestystä. Venäjän toiminnan ja Euroopan heikentyneen turvallisuustilanteen seurauksena Suomi ja Ruotsi ovat päätyneet hakemaan puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys luo uuden tilanteen, jossa pohjoismaisella puolustus- ja turvallisuuspolitiikalla on uusia mahdollisuuksia.
Hybridiuhat, kyberhyökkäykset, disinformaatio ja vaikuttamistoimet ovat vakava ja kasvava haaste sekä Pohjoismaissa että muualla maailmassa. Pohjoismaiden digitalisoituneet, avoimet ja demokraattiset yhteiskunnat ovat erityisen haavoittuvaisia.
Koronapandemian myötä havahduttiin tarpeeseen lisätä pohjoismaista varautumisyhteistyötä. Pohjoismaiden neuvosto on yhteiskuntaturvallisuusstrategiassaan (2019) peräänkuuluttanut erilaisia toimia, joilla pohjoismaista yhteiskuntaturvallisuusyhteistyötä voitaisiin parantaa. Pohjolan turvallisuuden vahvistaminen edellyttää hyviä yhteyksiä alueen muihin toimijoihin. Pohjoismainen malli on myös yhteiskuntaturvallisuuden peruspilari. Vakaalla taloudella on merkittävä asema tämän varmistamisessa.
toimia parlamentaarisen keskustelun aktiivisena foorumina, jolla käsitellään pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä yhteiskuntaturvallisuutta/kokonaispuolustusta ja pyrkiä kokoamaan yhteen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asiantuntemus sekä tuomaan keskusteluun kansainvälisten kumppaneidemme kokemukset
vahvistaa pohjoismaisen puolustusyhteistyön parlamentaarista ulottuvuutta muun muassa Nordefcon vuosittaisten pyöreän pöydän keskustelutapaamisten avulla
edistää keskustelua Pohjolan roolista ja asemasta puolustusliitto Natossa keskittyen Pohjolan rauhaa rakentavaan rooliin ja ihmisoikeuksien puolesta tehtävään työhön
että Itämeren alueen, Arktiksen ja Pohjois-Atlantin turvallisuuskysymykset ovat asialistan kärjessä kansainvälisessä yhteistyössä sekä Baltian yleiskokouksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käytävässä dialogissa
toimia sen puolesta, että Arktis ja Pohjois-Atlantti säilyvät turvallisuuspoliittisesti matalan jännitteen alueina, että arktinen yhteistyö on rakentavaa ja että alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioitetaan
että Pohjoismaat vahvistavat ulko-, puolustus- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötään, jonka osana siviilivalmius tukee yleistä turvallisuutta. Pohjoismainen puolustusyhteistyö ei uhkaa ketään vaan tukee alueen vakautta ja vahvistaa ennakoitavuutta.
että Pohjoismaiden hallitukset arvioivat, onko tarpeen päivittää Helsingin sopimusta vastaamaan paremmin uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista todellisuutta
että Pohjoismaat vahvistavat yhteistyötään yhteiskuntaturvallisuuden, kokonaispuolustuksen ja kriittisen infrastruktuurin aloilla
että Pohjoismaat tekevät tehokasta yhteistyötä kaikissa kansainvälisissä organisaatioissa ja ovat tarvittaessa valmiita antamaan panoksensa kriisinhallintaan
pyrkiä nostamaan pohjoismaisen yhteistyön fossiilittoman ja uusiutuvan energian sekä energiavarmuuden alalla uudelle tasolle ja selvittää, kuinka pohjoismaista energiavarmuutta ja yleistä huoltovarmuutta voitaisiin paremmin integroida ja syventää
edistää yhteispohjoismaisen kyberturvallisuusstrategian laatimista
että Pohjoismaat käyttävät paremmin hyödykseen markkinointipotentiaalia, jota Pohjoismailla on niiden esiintyessä yhtenäisenä alueena kansainvälisesti. Pohjoismaiden hallitukset eivät ole riittävän hyvin tiedostaneet pohjoismaisesta yhteistyöstä kansainvälisissä yhteyksissä saatavaa etua ja sen yhteispohjoismaista markkinointia
että Pohjoismaiden hallitukset arvioivat, pitäisikö Pohjoismaiden ministerineuvoston tukea pohjoismaista yhteistyötä enemmän ulko- ja turvallisuuspolitiikan, yhteiskuntaturvallisuuden, varautumisen ja kokonaispuolustuksen sektoreilla esimerkiksi tutkimuksella tai muilla tavoin.