Kestävä kehitys: Pohjoismaat ja maailma

Kestävä kehitys tarkoittaa inhimillistä kehittymistä maapallon kestävyyden rajoissa. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ympäristön lisäksi myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Agenda 2030 on YK:n toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on siirtyminen kestävään yhteiskuntaan. Näiden tavoitteiden tulee ohjata Pohjoismaiden kansainvälistä toimintaa.
Pohjola haluaa tulla maailman kestävimmäksi alueeksi. Meillä on resursseja, osaamista ja teknologiaa, joiden avulla kuljemme kohti vihreää siirtymää kestävällä tavalla, realistisessa aikakehyksessä ja järkevien ratkaisujen tuella. Meidän tulee käynnistää kansainvälinen dialogi ja edistää globaalia tavoitetasoa luonnon monimuotoisuuden katoamisen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Ilmastomuutoksen kiihtyessä se vaikuttaa yhä haitallisemmin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa elintarvike- vesi- ja energiahuoltovarmuuteen ja lisää kilpailua luonnonvaroista. Ilmastonmuutoksen seurauksena katoaa elinkeinoja, syntyy erilaisia luonnonkatastrofeja ja yhä useammat joutuvat lähtemään pakomatkalle. Vaikutukset osuvat ankarimmin kaikkein köyhimpiin, mutta kriisit vaikuttavat myös Pohjoismaiden hyvinvointijärjestelmiin ja talouksiin.
Siksi Pohjoismaiden neuvosto haluaa:
  • edistää Pohjoismaiden proaktiivista roolia YK:ssa, jotta ne voivat edistää kestävää kehitystä ja Agenda 2030:n tavoitteiden toteutumista
  • että Pohjoismaat vahvistavat yhteistyötään Pariisin sopimuksen, YK:n biodiversiteettisopimuksen ja tulevan YK:n muovisopimuksen noudattamisessa
  • edistää yhteispohjoismaisen äänen kuulumista globaalin köyhyyden ja epätasa-arvon torjunnassa tiiviimmällä kehityspoliittisella yhteistyöllä ja kehitysavulla – mukaan lukien Ukrainan jälleenrakentamistuki
  • että muutkin voivat hyötyä Pohjoismaiden parhaista käytännöistä ja että etsimme aktiivisesti tapoja toisten kokemuksista oppimiseen
  • että Pohjoismaat edistävät proaktiivisesti vihreää siirtymää ja nopeuttavat puhtaan ja uusiutuvan energian kehittämistä, jotta ilmastonmuutosta voidaan torjua ja huoltovarmuutta parantaa
  • että Pohjoismaiden erityispiirteitä korostetaan kansainvälisten toimijoiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa, mm. metsä- ja meritalouden alalla sekä antibioottiresistenssin torjuntatyössä
  • kiinnittää erityishuomiota arktiseen alueeseen ja huolehtia siitä, että kaikki ovat tietoisia alueen erityisestä haavoittuvuudesta ilmastonmuutoksen edetessä
  • että ylläpidetään toimivaa ja rakentavaa vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta samalla kun vaaditaan konkreettisia kestäviä ratkaisuja. 
Siirry sisältöön