Sääntö­pohjainen maailman­järjestys ja pohjoismainen malli

Sääntöpohjainen maailmanjärjestys turvaa parhaiten Pohjoismaiden kansainväliset toimintaedellytykset. Pohjoismaiden ensisijaisena prioriteettina tulee olla sitoutuminen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustamiseen ja parantamiseen. Pohjoismaiden on pyrittävä estämään sotia ja konflikteja sekä panostettava rauhanturvaamiseen ja muita huonommassa olevien alueiden tukemiseen.
Pohjoismaista hyvinvointimallia arvostetaan yleisesti yhtenä Pohjolan tärkeimmistä saavutuksista. Pohjoismaat ovat kärkisijoilla erilaisia hyvinvointi- ja onnellisuusindikaattoreita tarkasteltaessa. Tällä on tiivis yhteys Pohjoismaiden leimaan demokratiaa, oikeusvaltiota, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia syvästi kunnioittavina maina. Näihin arvoihin kohdistuu paljon paineita, ja Pohjoismaat voivat vaikuttaa tilanteeseen puolustamalla selkeästi näitä arvoja kaikissa yhteyksissä.  Pohjoismaat ovat myös maailman vähiten korruptoituneita maita, joissa avoimuus ja luottamus on erittäin vahvaa. Tämä on Pohjoismaiden taloudellisen menestymisen tärkeä osatekijä.
Siksi Pohjoismaiden neuvosto haluaa:
  • pyrkiä tuomaan demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeudet kansainvälisen asialistan kärkeen. Pohjoismaiden tulee johtaa torjuntatyötä, jota tehdään ääriliikehdinnän, antidemokraattisten asenteiden, rasismin ja kaikenlaisen muun vihan ja syrjinnän estämiseksi – myös digitaalisilla alustoilla.
  • kiinnittää erityishuomiota kaikkiin oikeuksiin, jotka liittyvät lapsiin, naisiin
    Tiedetään kuitenkin, että eräillä aloilla pojat ja miehet jäävät jälkeen.
    ja heidän seksuaali- ja lisääntymisterveyteensä, lgbti-tematiikkaan, vammaisiin ihmisiin ja alkuperäiskansoihin
  • pyrkiä edistämään tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeutta aborttiin
  • korostaa sanan- ja lehdistönvapautta sekä kansalaisyhteiskunnan roolia hyvin toimivien ja demokraattisten yhteiskuntien perusedellytyksinä sekä edistää toimia, joilla vahvistetaan kansalaisten demokraattista keskustelua
  • vaatia Pohjoismaiden hallituksilta yksimielistä ja tavoitteellista työtä, jolla vahvistetaan ja uudistetaan YK:ta ja muita monenkeskisiä järjestöjä sekä vahvistetaan niiden legitimiteettiä ja toimintamahdollisuuksia
  • tukea demokraattisia voimia autoritaarisissa maissa ja jatkaa dialogia Venäjän ja Valko-Venäjän demokraattisen opposition edustajien kanssa unohtamatta vapaata mediaa
  • ylläpitää ja edistää suhteita samanmielisten maiden, alueiden ja organisaatioiden kanssa, kuten Baltian yleiskokouksen, Länsi-Pohjolan neuvoston, Itämeren parlamentaarikkokonferenssin (BSPC), Euroopan parlamentin, Benelux-parlamentin ja Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin (CPAR) kanssa, jotta näitä perusoikeuksia voidaan puolustaa yhdessä
  • jatkaa parlamenttien välistä yhteistyötä Pohjoismaiden ulkoasiain- ja EU-valiokuntien kesken sekä huolehtia pohjoismaisten näkökantojen esille tuomisesta EU-parlamentissa, erityisesti pohjoismaisten EU-parlamentaarikkojen avulla
  • vahvistaa transatlanttisia suhteita ja yhteistyötä Ison-Britannian ja Skotlannin kanssa sekä Saksan liittopäivien ja Schleswig-Holsteinin maapäivien kanssa
  • vahvistaa Pohjoismaiden profiilia rauhanvälityksessä ja kriisinhallinnassa
  • tehdä avoimuuden ja luottamuksen synnyttämät taloudelliset ja yhteiskunnalliset edut paremmin tunnetuiksi ja pyrkiä kiinnittämään enemmän huomiota korruption aiheuttamiin vakaviin yhteiskunnallisiin seurauksiin 
  • tuoda Pohjolaa aktiivisesti esiin kansainvälisissä yhteyksissä pohjoismaisen mallin avulla ja kannustaa Pohjoismaiden hallituksia toimimaan samoin
  • pyrkiä yhdistämään useampia pohjoismaisia lähetystöjä/edustustoja samoihin tiloihin aina kun se on tarkoituksenmukaista. Kustannustehokkuuden ja mittakaavaetujen lisäksi näin voidaan edistää alan yhteistyötä ja vahvistaa yhteispohjoismaista identiteettiä ja näkyvyyttä.
Siirry sisältöön