Yhteistyössä keskitytään erityisesti perusedellytyksiin demokratian, luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden ylläpitämiseksi Pohjoismaissa. Vahva ja hyvin toimiva oikeusvaltio on edellytys luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden ylläpitämiseksi Pohjoismaissa, mikä on hyvä pitää mielessä myös jatkotyössä.
Pohjolan lähialueilla on nähtävissä kehitys, jossa perusoikeudet ja -arvot sekä oikeusvarmuus ovat paineen alla. Pohjoismaat voivat torjua tällaista kehitystä yhtenäisenä alueena. Oikeusvaltioperiaate ja hyvin toimiva demokratia, joihin liittyy muun muassa aktiivinen syrjinnän vastainen työ ja perusoikeuksien vahvistaminen, muodostavat kriisinkestävän yhteiskunnan perustan, joka tukee kansalaisyhteiskunnan vapautta ja elinkelpoisuutta.
Pohjoismaat ovat digitaalisen kehityksen kärjessä. Digitalisaatio voi lisätä julkishallinnon sekä tuomioistuinten saavutettavuutta ja tehokkuutta, mutta julkisen sektorin digitalisaatioon liittyy myös haasteita, jotka koskevat yksittäisten ihmisten ja yritysten oikeusturvaa. Siksi tämä on alue, jossa tiedon- ja kokemustenvaihto Pohjoismaiden välillä on hyvin tärkeää.
Oikeusalan yhteistyöllä pyritään myös vahvistamaan syrjinnän vastaista työtä ja ihmisten perusoikeuksien suojelua, kuten naisten ja miesten tasa-arvoa, lasten ja nuorten oikeuksia sekä vammaisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia.
Rikollisuus ei tunne rajoja; ei fyysisessä eikä digitaalisessa maailmassa. Rajat ylittävä rikollisuus on kaikkien Pohjoismaiden yhteinen haaste. Siksi pohjoismaisen poliisiyhteistyön lisääminen rajat ylittävän rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi on yksi oikeusalan yhteistyön painopistealueista.
Monilla Pohjoismailla on haasteita järjestäytyneen rikollisuuden, jengirikollisuuden ja seksuaalirikollisuuden alueilla. Sama koskee myös ihmiskaupan torjuntaa.
Järjestäytyneen rikollisuuden ja jengirikollisuuden torjunnassa on erityisen tärkeää estää törkeitä väkivaltarikoksia, torjua talousrikollisuutta sekä lasten ja nuorten värväämistä rikollisliigoihin. Lisäksi on tärkeää torjua soluttautumista ja muuta asiatonta vaikuttamista viranomaisiin ja julkisiin päättäjiin.
Radikalisoituminen ja väkivallan käyttöön valmiit ääriliikkeet ovat myös Pohjoismaiden yhteisiä haasteita, jotka voivat uhata maidemme demokratiaa ja yhteenkuuluvuutta. Antisemitismi ja antisemitistiset viharikokset ovat myös suuri haaste, ja ne ovat osa väkivaltaan turvautuvaa ääriajattelua ja maailmankuvaa. Siksi oikeusalan sektorilla jatketaan yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa, joilla voidaan lisätä tietoa näiden ilmiöiden ennaltaehkäisystä ja torjunnasta.
Digitaalinen kehitys on lisännyt tarvetta kiinnittää aiempaa enemmän huomiota rikollisuuteen, jossa internetiä käytetään tekovälineenä. Kyseessä on erityisesti lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö, mutta myös verkkohäirintä ja talousrikollisuus. Digitalisaatio tuo mukanaan myös mahdollisuuden kehittää uusia rikostutkintamenetelmiä. Pohjoismaat hyötyvät yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta, ja siksi oikeusalalla on perustettu työryhmiä, joiden tehtävänä on koordinoida toimia tällä alalla muun muassa ihmiskaupan torjunnassa ja kyberrikollisuudessa.
Lähisuhdeväkivalta on kaikkien Pohjoismaiden yhteinen haaste, ja siihen tullaan oikeusalan yhteistyössä kiinnittämään hyvin paljon huomiota. Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisemien on hyvin tärkeää, kun halutaan varmistaa Pohjoismaissa vallitseva turvallisuus ja tasa-arvo sekä suojella erityisesti naisten ja lasten oikeuksia.
Pohjoismaiden toisistaan poikkeava lainsäädäntö synnyttää rajaesteitä, jotka vaikuttavat sekä perheiden että elinkeinoelämän vapaaseen liikkuvuuteen Pohjoismaiden välillä. Siksi oikeusyhteistyön sektorilla pyritään edistämään Pohjoismaiden lainsäädännön yhdenmukaisuutta. Ratkaisevan tärkeitä tässä työssä ovat säännölliset oikeusministerien ja virkamieskomitean kokoukset, joissa tiedonvaihto on jatkuvaa. Sama koskee toistuvia asiantuntijakokouksia perhe- ja rikosoikeuden alalla osana oikeussektorin yhteistyötä.
EU/Eta-oikeuden alan laajentuessa pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan eurooppaoikeuden säädösten ja EU-tuomioistuimen päätösten täytäntöönpanoon Pohjolassa. Sama koskee myös muita kansainvälisiä oikeudellisia välineitä, esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimusta ja muita kansainvälisiä sopimuksia. Pohjoismaiden oikeusministerien vastuulle kuuluu myös yhteistyö asioissa, jotka Pohjoismaissa yleensä kuuluvat oikeusministeriöiden alaisuuteen.
Oikeusalan yhteistyötä tehdään vuosittaisissa ministerikokouksissa, virkamieskomiteoissa ja pysyvissä työryhmissä. Lisäksi sektori rahoittaa seminaareja ja verkostoja, joissa vaihdetaan tietoa asiantuntijoiden ja alan toimijoiden kesken hyvin monelta eri alueelta. Oikeussektori rahoittaa myös tutkimuksia ja selvityksiä, joiden perusteella voidaan jatkaa työtä Pohjoismaiden kesken. Näissä yhteyksissä mukana ovat usein myös Viro, Latvia ja Liettua, minkä vuoksi on perustettu kontaktiryhmä (Nordic Baltic Contact Group), joka koostuu Pohjoismaiden ja Baltian maiden virkamiehistä ja kokoontuu mandaattinsa mukaan vuosittain. Pohjoismaiden ja Baltian maiden oikeusministerit tapaavat joka toinen vuosi.
Oikeusasioiden ministerineuvosto on päättänyt seuraavista oikeusalan tavoitteista ja osatavoitteista kaudelle 2025–2030. Poliittiset priorisoinnit ohjaavat kaikkea oikeusalan toimia pohjoismaisessa yhteistyössä.