Pohjoismaiden ministerineuvoston suunnitelmat toimintavuodelle 2024
Pohjoismaat hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Vision vuoksi on tehty uudelleenkohdennuksia ja aloitteita, joilla halutaan varmistaa, että kaikki työ tukee selkeästi vision kolmea strategista painopistealuetta eli vihreää Pohjolaa, kilpailukykyistä Pohjolaa ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa.
Vision 12 tavoitetta konkretisoivat työn, jota Pohjoismaiden ministerineuvoston tulee tehdä vuosina 2021–2024 tavoitteiden saavuttamiseksi
Kaiken Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävän työn on edistettävä Visio 2030:n täytäntöönpanoa ja sen kolmea strategista painopistealuetta. Vision toteuttamisen helpottamiseksi yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2020 alussa kaikkiaan 12 strategisia painopistealueita koskevaa tavoitetta ja sektorienväliseen yhteistyöhön kohdennettavan erityispanostuksen.
Vision toteuttamisen konkretisoimiseksi joulukuussa 2020 hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2024. Siinä kuvataan priorisoituja toimia ja kehitysalueita, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista ja vahvistavat sektorienvälistä näkökulmaa kaikessa Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä.
Tavoite 1: | Vahvistetaan sellaisten ratkaisujen tutkimusta, kehittämistä ja edistämistä, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa liikenne-, rakennus-, elintarvike- ja energia-alalla. |
Tavoite 2: | Edistetään biologisen monimuotoisuuden säilymistä ja Pohjolan luonto- ja merialueiden kestävää käyttöä. |
Tavoite 3: | Edistetään Pohjolan kierto- ja biotaloutta, kestävää ja kilpailukykyistä tuotantoa, kestäviä elintarvikejärjestelmiä sekä resurssitehokkaita ja myrkyttömiä kiertokulkuja. |
Tavoite 4: | Helpotetaan pohjoismaisten kuluttajien mahdollisuuksia valita houkuttelevia ympäristö- ja ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja panostamalla yhteistyössä kestävään kulutukseen. |
Tavoite 5: | Edistetään kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön myönteistä kehitystä, muun muassa tuomalla esiin pohjoismaisia vihreitä ratkaisuja muualla maailmassa. |
Tavoite 6: | Tuetaan osaamista ja innovointia ja helpotetaan vihreän, teknisen ja digitaalisen siirtymän ja kasvavan biotalouden luomien kehitysmahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä pohjoismaisissa yrityksissä. |
Tavoite 7: | Kehitetään osaamista ja hyvin toimivia työmarkkinoita, jotka vastaavat vihreän talouden ja digitaalisen kehityksen asettamiin vaatimuksiin, sekä tuetaan vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä |
Tavoite 8: | Hyödynnetään digitalisaatiota ja koulutusta Pohjoismaiden välisten yhteyksien tiivistämiseksi entisestään. |
Tavoite 9: | Edistetään kaikkien ulottuvilla olevaa hyvää, tasa-arvoista ja turvattua terveyttä. |
Tavoite 10: | Pyritään osallistamaan kaikki pohjoismaalaiset mukaan vihreään siirtymään ja digitaaliseen kehitykseen, hyödyntämään siirtymän potentiaalia sekä estämään sen mukanaan tuomien yhteiskunnallisten jakolinjojen lisääntyminen. |
Tavoite 11: | Annetaan pohjoismaiselle kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti lapsille ja nuorille vahvempi ääni ja osallisuus pohjoismaisessa yhteistyössä sekä lisätään heidän tietojaan naapurimaiden kielistä ja kulttuureista. |
Tavoite 12: | Säilytetään Pohjolassa vallitseva luottamus ja yhteenkuuluvuus, yhteiset arvot ja pohjoismainen yhtenäisyys ja pidetään sen keskiössä kulttuuria, demokratiaa, tasa-arvoa, osallistamista, syrjimättömyyttä ja sananvapautta. |
Visio tarkoittaa uudelleenkohdentamisia, joilla vahvistetaan vihreitä toimia
Pohjoismaiden yhteistyöministerit päättivät helmikuussa 2020 budjettierien uudelleenkohdentamisesta. Päätös merkitsee sitä, että eri ministerineuvostojen välistä budjettijakoa muutetaan vihreiden aloitteiden vahvistamiseksi. Näin halutaan saada aikaan parempi tasapaino vision kolmen strategisen painopistealueen kesken. Uudelleenkohdennukset toteutetaan asteittain vuosina 2021–2024.
Kun tämä on tehty, noin 170 000 000 Tanskan kruunua on uudelleenkohdennettu vuonna 2024 (vuoden 2020 taso), mikä on yli kuudesosa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosittaisesta kokonaisbudjetista, joka on noin miljardi Tanskan kruunua. Uudelleenkohdennuksia käytetään erityisesti vihreän alueen vahvistamiseen yli 100 miljoonalla Tanskan kruunulla vuonna 2024, jolloin kaikki uudelleenkohdennukset on toteutettu.
(Miljoonaa Tanskan kruunua, vuoden 2020 hintataso) | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
MR-SAM | 251,625 | 227,445 | 220,320 | 215,195 | 203,070 |
MR-DIGITAL | 15,458 | 15,926 | 17,051 | 18,176 | 19,301 |
MR-U | 224,723 | 211,666 | 204,416 | 197,166 | 189,916 |
MR-S | 42,331 | 40,737 | 40,237 | 39,737 | 39,237 |
MR-K | 180,255 | 161,858 | 154,608 | 147,358 | 140,108 |
MR-FJLS | 43,926 | 44,841 | 46,591 | 47,341 | 49,091 |
MR-JÄM | 11,671 | 11,369 | 11,369 | 11,369 | 11,369 |
MR-TILLVÄXT, elinkeino | 86,241 | 88,313 | 91,313 | 94,313 | 98,313 |
MR-TILLVÄXT, energiapolitiikka | 12,832 | 16,000 | 19,000 | 22,000 | 26,000 |
MR-TILLVÄXT, aluepolitiikka | 32,848 | 32,499 | 32,999 | 33,499 | 33,999 |
MR-MK | 47,555 | 59,776 | 73,026 | 85,276 | 101,526 |
MR-A | 15,223 | 14,330 | 13,830 | 13,330 | 12,830 |
MR-FINANS | 1,634 | 1,592 | 1,592 | 1,592 | 1,592 |
MR-Just | 1,225 | 1,193 | 1,193 | 1,193 | 1,193 |
Varatut määrärahat | 40,000 | 40,000 | 40,000 | 40,000 | |
Yhteensä | 967,547 | 967,547 | 967,547 | 967,547 | 967,547 |
Seuraavat kaksi kaaviota kuvaavat yleisesti, kuinka vuoden 2024 budjetti jakautuu vision kolmen strategisen painopistealueen ja 12 tavoitteen kesken. On syytä huomata, että kyseessä on arvio, joka on laadittu jokaista Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön sektoria varten sellaisen arvion perusteella, joka koskee yksittäisten sektoreiden budjettikohtien osuutta kunkin tavoitteen saavuttamisessa. Vertailtaessa vihreän Pohjolan (41 %), kilpailukykyisen Pohjolan (29 %) ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan (30 %) keskinäisiä osuuksia voidaan selvästi havaita kaikkien kolmen alueen olevan painopistealueita kuitenkin niin, että vihreä Pohjola saa suurimman rahoitusosuuden.
Visio 2030:n parissa tehtävän työn näkyminen vuoden 2024 toimintasuunnitelmassa ja budjetissa
Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa keskittyä vuoden 2024 toimintasuunnitelmassa ja budjetissa Visio 2030:n tavoitteiden toteuttamiseen. Budjetin jokaisen budjettikohdan johdannosta käy ilmi, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision 12:ta tavoitetta. Kunkin budjettikohdan laadinnassa on lisäksi mainittu, edistävätkö kuhunkin kohtaan sisältyvät toimenpiteet sektorien yhteisiä painopistealueita, eli sukupuolten tasa-arvoa, kestävää kehitystä (Agenda 2030) sekä lasten ja nuorten näkökulmaa.
Tulosten seuranta ja arviointi Pohjoismaiden ministerineuvostossa
Tulosten seuranta ja arvioinnit ovat tärkeitä työkaluja Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiprosessissa. Ne antavat mahdollisuuden käyttää näin saatavaa tietoa uusien poliittisten aloitteiden perustana. Yksittäisten ministerineuvostojen budjettikirjan johdannosta ja yksittäisistä budjettikohdista näkyy varojen käyttöä koskeva tuloslaskelma. Pohjoismaisessa budjetissa tullaan jatkossa käyttämään aikaisempaa enemmän tuloslaskelmia ja arviointeja varainjaon perustana. Vuoden 2024 budjetin laadinnassa tuloksen seurantaan käytetään viimeisintä päättynyttä tilikautta eli vuotta 2022. Vuonna 2022 ministerineuvostoilla oli yhteensä yli 300 poliittisesti hyväksyttyä tavoitetta. Näistä arvioidaan noin 98 % joko kokonaan tai osittain toteutuneiksi ja hieman yli 2 %:n arvioidaan jääneen toteutumatta, ks. seuraava kaavio.
Pääosa pohjoismaisista varoista käytetään yhteispohjoismaisiin hankkeisiin ja ohjelmiin sekä pohjoismaisten laitosten kuluihin. Pohjoismaiden ministerineuvoston hanketoiminnassa tehdään laajoja arviointitoimia. Suuremmat strategiset panostukset arvioidaan aina niiden päättymisen jälkeen. Lisäksi on tavanomainen käytäntö, että arviointeja tehdään osana sektoreiden uusien strategioiden ja ohjelmien laatimista. Näiden arviointien tuloksia käytetään päätettäessä eri alueiden jatkotyöstä.
Laitosten vuosiraportteja käytetään saavutettujen tulosten välittämiskanavana, ja tuloksista raportoidaan vuotuisissa ohjauskirjeissä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kaikki hankkeet ja ohjelmat arvioidaan niiden päättymisen jälkeen sekä voimassa olevien suuntaviivojen mukaan että käytännössä.