Pohjoismaiden ministeri­neuvoston budjetin ja likviditeetin kehitys

Yksi tapa tarkastella Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on verrata budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen bruttokansantuote on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan yhteenlaskettu BKT. Seuraavasta kaaviosta näkyy budjetti suhteessa pohjoismaiseen BKT:hen vuodesta 1995 alkaen. Siitä näkyy myös, että ministerineuvoston budjetti on pienentynyt suhteessa maiden BKT:hen kyseisellä kaudella.   

Lähde: Eurostat, huhtikuu 2023

Vertailu on tehty vuosina 1995–2022, ja vuoden 1995 indeksiksi on asetettu 100. Syynä tarkastelukauden rajaukseen on se, että BKT-tiedot ovat saatavilla kyseiseltä kaudelta budjetin laadintahetkellä. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 vuoden 2008 tasosta. Siksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi.

Budjettiehdotuksissa käyvien hintojen käyrä on vuoden 2024 osalta vuoden 2023 tasolla. Lopullisessa budjetissa kaavio on päivitetty vuoden 2024 tasolle.

Yhteistyöministerit ovat hyväksyneet vuoden 2024 budjettikehykseksi vuoden 2023 budjetin tason.

Budjetin kiinteiden hintojen laskun katsotaan aiheutuneen valuuttakurssivaihteluista. Erityisesti Ruotsin ja Norjan kruunun kurssit ovat heikentyneet. Käyvien hintojen nousu vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja edelleen vuoteen 2013 johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2013–2021 johtuu paitsi vuosien 2014–2016 budjettileikkauksista, myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun.

Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkopuolisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi nämä varat katsotaan aina 100-prosenttisesti käytetyiksi ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 60 prosenttia ministerineuvoston vuoden 2022 budjetista.

Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 prosenttia kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saadaan siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille.

Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille, kunnes palautusten yhteenlaskettu määrä on 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonalla Tanskan kruunulla globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi. Nämä 35 miljoonaa Tanskan kruunua palautettiin maille vuoden 2019 tilinpäätöksen käyttämättä jääneiden varojen kohdentamisen yhteydessä. 15 prosentin rajan ylittävät varat siirretään täten MR-SAMin käytettäviksi varantotilille varainhoitovuodeksi ja kahdeksi seuraavaksi vuodeksi (r+2), vrt. taloussäännön 20 A §.

Seuraavasta kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2019–2022 ja niiden jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.

Kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.

* Vuoden 2020 tilinpäätökseen on tehty joitakin teknisiä korjauksia, mistä johtuen luvut eivät ole edellisten vuosien kanssa vertailukelpoisia.

** Vuoden 2022 tilinpäätös on tarkistettavana, mistä johtuen luvut ovat toistaiseksi vielä alustavia.

*** Ennen vuotta 2021 digitalisaatioministerineuvosto oli esitetty taulukossa osana yhteistyöministerien budjettieriä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston likviditeetti toukokuun alussa 2023 oli seuraava:

DKK: Noin 110 miljoonaa

SEK: Noin 17 miljoonaa

NOK: Noin 0,1 miljoonaa

EUR: Noin 0,6 miljoonaa

ISK: Noin 3,3 miljoonaa

Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa osuutensa kahdeksassa erässä. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa. 

Yhteistyöministerit päättivät marraskuussa 2010 lykätä maiden maksuja kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti pienentyi huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa (Tanskan kruunuissa). Tästä syystä pohjoismainen yhteistyökomitea (NSK) päätti joulukuussa 2018, että vuonna 2019 käytetään väliaikaisratkaisuna sellaista maksuprofiilin muutosta, jossa maat maksavat maksuosuutensa Tanskan kruunuissa; 40 % ensimmäisenä vuosineljänneksenä ja 20 % seuraavina vuosineljänneksinä. Järjestelmä otettiin käyttöön 2020–2022. NSK on päättänyt, että vuoden 2023 maksujen maksamisen lähtökohtana on maksuerien tasaeräisyys kunakin vuosineljänneksellä. Vielä ei ole päätetty vuoden 2024 maksujen jakautumisesta.