2. Kuvaus nuorisojärjestöjen toiminnasta ja rahoituksesta kumppanimaissa

Toimitus: Jarkko Lehikoinen, johtava asiantuntija, Allianssi
Tekstit kunkin järjestön itsensä tuottamia

2.1 Suomi

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
www.nuorisoala.fi

2.1.1 Nuorisotoiminta yleisesti

There are three main actors carrying out youth activities in Finland: youth organisations, municipal youth services and the parishes (church child and youth work).

Nuorisojärjestöt
Järjestöjen lukumäärän osalta yhteensä 117 järjestöä oli valtionapukelpoisia vuonna 2022. Näistä 95:lle myönnettiin valtionavustusta vuonna 2022, yhteensä 18,6 miljoonaa euroa (summat vaihtelivat 10 000 eurosta 1,47 miljoonaan euroon). Nämä järjestöt voidaan jakaa neljään eri ryhmään (luvut vuodelta 2021):

nuorisojärjestöt (46) – jäsenmäärästä vähintään kaksi kolmasosaa on alle 29-vuotiaita nuoria
nuorisotoimintaa edistävät järjestöt (1) – toiminnasta osa on nuorten omaehtoista toimintaa
nuorisotyötä tekevät järjestöt (51) – toiminnasta osa on nuorisotyötä ja tämä osa voidaan eritellä järjestön muusta toiminnasta
nuorisotyön palvelujärjestöt (19) – pääasiallinen tarkoitus on tarjota palveluja nuorisoalan järjestöille, kunnallisille nuorisopalveluille ja muille nuorisotyön toimijoille.

Kunnallinen nuorisotyö
Suomessa on 309 kuntaa. Kunnilla on nuorisolain mukaan velvollisuus järjestää nuorisotoimintaa. Kukin kunta voi kuitenkin melko itsenäisesti päättää, millaista nuorisotoimintaa se haluaa järjestää ja kuinka paljon resursseja toimintaan käytetään. Samaisessa nuorisolaissa kuitenkin määrätään, että nuorten osallistumisen varmistamiseksi jokaisessa kunnassa on oltava nuorisovaltuusto ja kunnan on tarjottava valtuustolle riittävät resurssit

Suomessa on lähes 1 000 nuorisotyölle omistettua tilaa ja yli 3 000 kunnallisessa nuorisotyössä toimivaa palkattua työntekijää. Viime vuosien kehityssuuntana on kuitenkin ollut ”perinteisen” nuorisotoiminnan (esim. nuorisotalot, kulttuuritilat, leirit) väheneminen. Sitä vastoin kohdennettu nuorisotyö, työpajat, liikkuva nuorisotyö, jossa nuoret kohdataan siellä, missä he ovat (kouluissa, kauppakeskuksissa jne.), etsivä nuorisotyö, digitaalinen nuorisotyö, kansainvälinen toiminta jne. ovat lisääntyneet. Osallisuus ja vaikuttamistyö ovat myös tärkeä osa nuorisopalveluja. Nuorisotyö on lisäksi kehittynyt ammattimaisempaan ja monialaisempaan suuntaan.

Kirkon nuorisotyö
Suomen (evankelisluterilainen) kirkko on myös keskeinen toimija nuorisotyössä. Kirkolla on noin 1 200 palkattua työntekijää tekemässä nuorisotyötä seurakunnissa ympäri maata. Kirkko järjestää muun muassa rippikouluja ja -leirejä sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, ja toimii lisäksi tiiviissä yhteistyössä järjestöjen, kuten Suomen Partiolaisten, kanssa.

2.1.2 Rahoitus

Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen rahoitus on pääosin peräisin valtion budjetista. Aiemmilla vuosikymmenillä valtaosa tästä rahoituksesta perustui kansallisen rahapelimonopoli Veikkauksen tuottoihin. Veikkauksen tuotot ovat olleet noin miljardi euroa vuodessa, ja nuorisotyön osuus tästä on ollut viisi prosenttia (noin 50 miljoonaa euroa). Nuorisotyön kansallisen rahoituksen määrä kokonaisuudessaan on ollut noin 80 miljoonaa euroa, eli 30 miljoonan euron erotus on peräisin valtion yleisestä budjetista. Nuorisojärjestöjen osuus on tällä hetkellä 18,6 miljoonaa euroa kokonaisrahoituksesta.

Lähiaikoina on kuitenkin luvassa muutoksia tähän rahoituskehykseen, joka on ollut tähän saakka erittäin positiivinen nuorisotyön toimijoiden näkökulmasta viimeisen kahden tai kolmen vuosikymmenen aikana. Useista syistä johtuen (pandemia, ulkomaisten rahapeliyhtiöiden kilpailu jne.) Veikkauksen tuotot ovat supistuneet jyrkästi. Onkin päätetty, että vuodesta 2024 alkaen veikkausvoittovaroja ei enää korvamerkitä millekään kohteelle (taide, tiede, urheilu, nuorisotyö jne.) vaan ne siirretään valtion yleiseen budjettiin, minkä jälkeen kyseisten kohteiden rahoituksesta päätetään aivan kuten mistä tahansa muustakin budjettikohdasta.

Suurin osa nuorisotyön julkisesta rahoituksesta on kuitenkin peräisin kunnilta. Kuntien nuorisotyön vuosittaiset menot ovat noin 202 miljoonaa euroa eli keskimäärin 117 euroa jokaista alle 29-vuotiasta nuorta kohti. Oman toimintansa lisäksi kunnat rahoittavat myös paikallisia nuorisoalan kansalaisjärjestöjä.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko puolestaan käyttää noin kolmasosan budjetistaan (330 miljoonaa euroa) lapsi- ja nuorisotyöhön.

Julkisen rahoituksen ohella monet nuorisojärjestöt keräävät usein varoja yksityiseltä sektorilta. Tämä koskee erityisesti isompia, vakiintuneita järjestöjä. Järjestöt saavat myös runsaasti hankerahoitusta eri ministeriöiltä, aluehallintovirasto ja erityisesti Euroopan unionilta (Erasmus+ -ohjelmasta ja muista ohjelmista).

Nuorisojärjestöt olivat yleisesti ottaen melko tyytyväisiä rahoitukseensa. Tuoreessa tutkimuksessa yli 80 % järjestöistä kuvaili rahoitustaan hyväksi, melko hyväksi tai kohtuulliseksi. Noin puolet niistä oli kuitenkin huolissaan rahoitusjärjestelmän viimeaikaisista muutoksista ja mahdollisista tulevista riskeistä liittyen erityisesti valtionosuuksien kehittämiseen ja yleiseen poliittiseen epävakauteen.

2.1.3 National umbrella organisation

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry toimii valtakunnallisena kattojärjestönä Suomessa. Se perustettiin vuonna 1992 jatkamaan kolmen eri palveluorganisaation työtä: yksi vastasi nuorisojärjestöjen (pääasiassa kansainvälisestä) yhteistyöstä, yksi tarjosi palveluita kunnallisille nuorisotyöntekijöille ja yksi työskenteli koulujen ja opettajien kanssa. Historiansa vuoksi Allianssi poikkeaa kenties yhä jossain määrin useimmista muista eurooppalaisista nuorisoalan järjestöistä, koska työskentelemme koko nuorisotyön kentän puolesta ja sen kanssa, emme pelkästään jäsenjärjestöjemme kanssa. Tähän joukkoon kuuluvat kunnalliset ja kirkon nuorisotyöntekijät, nuorisotutkijat, (nuorisotyön) oppilaitokset ja niin edelleen.

Allianssissa työskentelee 25 palkattua työntekijää, ja vuosibudjettimme on noin kaksi miljoonaa euroa, josta kaksi kolmasosaa saamme avustuksena Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Jäsenistömme koostuu 150 valtakunnallisesta nuorisoalan järjestöstä, joihin sisältyvät useimmat nuorisojärjestöt sekä useita muita nuorisotyötä tekeviä järjestöjä. Meillä ei ole virallisia kategorioita, mutta jäseniimme kuuluu muun muassa poliittisia nuorisojärjestöjä, lapsi- ja opiskelijajärjestöjä, ei-poliittisia opiskelijajärjestöjä, harrastusjärjestöjä, ammattiyhdistyksiä, vammaisten nuorten ja muiden vähemmistöjen järjestöjä, kansainvälisiä järjestöjä ja monia muita. Aiemmin meillä oli jäseninä myös yksityishenkilöitä (lähinnä nuorisotyöntekijöitä), mutta luovuimme tästä kategoriasta pari vuotta sitten. Kohderyhmäämme kuuluvat kaikki henkilöt, jotka työskentelevät nuorten kanssa, joko ammattinsa puolesta tai vapaaehtoisina. Meillä on myös jonkin verran nuorille suunnattua toimintaa, mutta pääasiassa työskentelemme kansalaisjärjestöjen tai muiden nuorisotyötä tekevien toimijoiden kanssa.

Pyrimme parhaillaan houkuttelemaan kuntia ja seurakuntia liittymään jäseniksemme (ilman äänioikeuksia), mutta toistaiseksi tämä ei ole tuottanut tulosta.

Visiomme on, että nuoret voivat hyvin ja kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan sen yhdenvertaisina jäseninä. Allianssin keskeiset tehtävät ovat

vaikuttaminen nuorten hyväksi; tämä voi tarkoittaa nuorisotyön resursseja, osallisuus, tasa-arvoa, koulutusta, työllisyyttä, vapaa-aikaa jne.
nuorisotyön kentän yhdistäminen; järjestämme tapaamisia, konferensseja ja muita tilaisuuksia kaikille nuorisoalan toimijoille
palveluiden tarjoaminen; järjestämme koulutuksia, tiedotusta ja muuta toimintaa kaikille nuorisoalan toimijoille.

Allianssin keskeisiä arvoja ovat yhteistyö (työskentelemme yhdessä kaikkien nuorisoalan toimijoiden kanssa), yhdenvertaisuus (kaikki nuoret ovat yhdenvertaisia), osallisuus (nuoret kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan) ja kestävyys (ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen).

Allianssi toimii erittäin aktiivisesti myös kansainvälisessä nuorisotyössä. Toimimme jäseninä Euroopan nuorisofoorumissa (European Youth Forum, YFJ), eurooppalaisesta nuorisokortista vastaavassa European Youth Card Association (EYCA) -järjestössä, Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestössä (ERYICA) ja Alliance of European Voluntary Service Organisations -verkostossa. Toimimme EU:n nuorisodialogin vastuutahona Suomessa. Allianssi myös nimittää joka vuosi useita nuoria kansainvälisiksi nuorisodelegaateiksi eri yhteyksiin ja teemoihin liittyen (YK, Unesco, EU, ilmasto, luonto, työelämä).

2.1.4 Vaikuttamistyö

Allianssilla on vaikuttamistyöhön liittyvä tavoiteohjelma, jota päivitetään vuosittain. Siihen sisältyy kahdeksan osa-aluetta, jotka muodostavat vaikuttamistyön prioriteetit. Jäsenjärjestöt hyväksyvät tavoiteohjelman Allianssin vuosikokouksessa.

Osaaminen ja kiinnittyminen yhteisöön
Työllisyys
Sosiaaliturva
Osallisuus
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Nuorisoalan resurssit ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset
Terveys
Ympäristö

Tätä vaikuttamistyötä tehdään monin eri tavoin. Annamme lausuntoja, järjestämme seminaareja ja kampanjoita, pidämme yhteyttä päättäjiin, osallistumme työryhmiin, jaamme tietoa ja laadimme omat vaaliohjelmamme, vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Vaikuttamistyön taso jäsenjärjestöissämme vaihtelee paljon, ja käymme keskusteluja niiden kanssa tehdessämme linjauksia eri aiheisiin. On selvää, että monet jäsenjärjestöistä keskittyvät aiheisiin, joilla on merkitystä niiden jäsenille, esimerkiksi opiskelijajärjestöt keskittyvät opiskelijoiden asioihin ja seksuaalivähemmistöjen kansalaisjärjestöt keskittyvät kyseisten vähemmistöjen oikeuksiin. Allianssi hyödyntää näiden järjestöjen osaamista käsitellessään näitä aiheita, ja pyrimme myös tukemaan järjestöjä mahdollisimman paljon niiden omassa vaikuttamistyössä.

Yleisemmällä tasolla koulutamme nuoria aktivisteja eri nuorisojärjestöissä antaaksemme heille työkaluja ja osaamista liittyen poliittisen järjestelmän toimintaan ja parhaisiin keinoihin saada äänensä kuuluviin.

Suurin haaste on kenties se, että nuorisotyö on melko pieni ala yhteiskunnassa (0,1 % valtion budjetista) ja että työmme vaikuttavuutta ei voi välttämättä nähdä lyhyellä aikavälillä. Emme saa ääntämme kuuluviin yhtä hyvin kuin esimerkiksi kulttuuri- tai urheilualan toimijat.

2.1.5 Nuorten osallistuminen järjestötoimintaan

Suomen nuorisolain mukaan nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiasta henkilöä. Useimmat nuorisojärjestöt keskittyvät kuitenkin tiettyihin luontaisiin ikäryhmiin, esim. 15–26-vuotiaisiin nuoriin. Suomessa on myös runsaasti järjestöjä, joiden toiminta on suunnattu lapsille.

Nuorisojärjestöihin kuuluvien nuorten lukumäärä on viime vuosikymmeninä pudonnut. Pudotus on ollut erityisen suurta poliittisissa nuorisojärjestöissä, mutta sitä on ollut nähtävissä myös ei-poliittisissa järjestöissä. Tälle on useita selityksiä. Nuorten ikäryhmät pienenevät. Toisaalta nuorisojärjestöt ovat kehittäneet jäsentietojärjestelmiään ja esimerkiksi karsineet vanhoja jäseniä pois. Myös osallistumistavat ovat muuttuneet paljon. Nuorisoalan järjestön jäsenyyden sijaan nuoret voivat valita muita tapoja osallistua toimintaan (sosiaalinen media, pop up -toiminta, kuluttajavalinnat ja niin edelleen).

2.2 Norja

Landsrådet for Norges barn- og ungdomsorganisasjoner, LNU
www.lnu.no

2.2.1 Nuorisotoiminta yleisesti

Norjan lapsi- ja nuorisojärjestöjen lukumäärästä ei ole olemassa mitään virallista, kansallista rekisteriä. LNU on toteuttanut toimenpiteitä virallisen rekisterin laatimiseksi ja neuvottelee asiasta keskushallinnon kanssa. Toivomme, että tämä saadaan jossain vaiheessa aikaan. LNU:lla on joka tapauksessa 120 jäsenjärjestöä, jotka se jakaa neljään eri ryhmään. Nämä kategoriat kattavat myös valtaosan nuorisotoiminnasta Norjassa:

Kulttuuri-, ulkoilu- ja vapaa-ajan järjestöt
Esimerkkejä tähän kategoriaan kuuluvista järjestöistä ovat Norjan partiojärjestö, nuoret ja vapaa-aika - niminen järjestö sekä kuorojärjestö. Nämä järjestöt keskittyvät vapaa-ajan toimintaan, kuten musiikkiin sekä luonto- ja kulttuurielämyksiin.

Vakaumukselliset järjestöt
Esimerkkejä tähän kategoriaan kuuluvista järjestöistä ovat katolilaisten nuorten järjestö, Pelastusarmeijan nuorten ryhmä ja humanistinen järjestö (vrt. Suomessa Vapaa-ajattelijain liitto). Monet näistä perustuvat uskonnolliseen vakaumukseen, joskaan eivät kaikki.

Poliittiset/yhteiskunnalliset järjestöt
Tähän kategoriaan kuuluvat kaikki poliittiset nuorisojärjestöt sekä järjestöt, jotka työskentelevät yhteiskunnallisten, mutteivät välttämättä poliittisten, asioiden parissa. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi Norjan vammaisjärjestön nuorten ryhmä, sateenkaariaiheiden parissa työskentelevät järjestöt ja nuorten mielenterveysjärjestö Mental Helse Ungdom. Kaikilla organisaatioilla ei välttämättä ole ideologista puolta, mutta ne osallistuvat julkiseen keskusteluun, jota käydään kunkin kohteena olevien teemojen ympärillä.
Opiskelija- ja oppilasjärjestöt
Esimerkkeihin kuuluu muun muassa Association of Norwegian Students Abroad -järjestö, valtakunnallinen oppilasjärjestö ja Norjan opiskelijajärjestö.

Nuorisotoiminta Norjassa on monimuotoista ja sitä järjestävät monet eri organisaatiot. Vaikka LNU:n jäsenet keskittyvätkin eri aiheisiin, niitä kaikkia yhdistää se, että ne koostuvat pääasiassa nuorista ja että toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Jäsenjärjestöt ovat siinä mielessä demokraattisia, että nuoret saavat itse päättää järjestöjen toiminnasta ja teemoista. Niiden harjoittamaa toimintaa kutsutaan nuorisotyöksi tai lapsi- ja nuorisotyöksi.

2.2.2 Rahoitus

Norjan nuorisojärjestöjen taloudellinen tilanne on kaiken kaikkiaan hyvä, vaikkakin se vaihtelee järjestöstä toiseen. Järjestöt saavat rahoitusta lähinnä kahden eri rahoitusohjelman kautta sekä valtion budjetista. Poliittisia nuorten puolueita rahoitetaan erikseen, kuten tämän osion viimeisessä kappaleessa kerrotaan.

Ensimmäinen rahoitusohjelma on nimeltään “Grunnstøtta” (perustuki), jonka kautta demokraattiset vapaaehtoisjärjestöt voivat hakea rahoitusta tulevalle vuodelle. Kullekin järjestölle myönnettävästä tukisummasta päättää tukien jakamisesta vastaava komitea, ei hallitus ja/tai valtaapitävät puolueet. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla hakukelpoisilla järjestöillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada rahoitusta, riippumatta järjestön suhteesta istuvaan hallitukseen. Tätä kutsutaan ”käsivarren mitan” periaatteeksi.

Toinen rahoitusohjelma on nimeltään ”FriFond” (vapaa rahasto). Tämä muodostuu kansallisen rahapeliyhtiön tuotoista, eikä tätä järjestelyä aiota toistaiseksi muuttaa. Tuotot jaetaan eri organisaatioiden kesken, joista osa on LNU:n jäsenjärjestöjä. Tämän lisäksi LNU saa myös osuuden FriFond-varoista, jonka jaamme puolestaan edelleen jäsenjärjestöillemme. Jäsenemme voivat hakea rahoitusta eri hankkeille, aina jäsenilloista seminaareihin ja yhteisiin tapahtumiin. Tämän jälkeen LNU päättää tiettyjen kriteerien perusteella, mille järjestöille ja/tai hankkeille rahoitusta myönnetään.

Valtion budjetilla on myös merkitystä, mutta kaikki järjestöt eivät saa rahoitusta sen kautta. Hallitus asettaa yleensä etusijalle muutaman valikoidun järjestön, esimerkiksi ne, jotka toimivat ajankohtaisten ja relevanttien aiheiden parissa. Useimmat järjestöt eivät kuitenkaan saa suoraa rahoitusta Norjassa, vaan niiden täytyy hakea sitä rahoitusohjelmien kautta.

Poliittiset nuorten puolueet saavat rahoitusta valtion budjetista ”stemmestøtten” (äänituki) kautta. Myönnetyn tuen määrä riippuu järjestön emopuolueen äänimäärästä edellisissä vaaleissa. Järjestö voi myös saada lisärahoitusta emopuolueeltaan. Yksityislahjoitukset eivät muodosta suurta osaa järjestökentän rahoituksesta Norjassa. Mikäli yksityislahjoitus saadaan, on se dokumentoitava huolellisesti verotusta varten.

2.2.3 Valtakunnallinen kattojärjestö

Landsrådet for Norges barne- og ungdomsorganisasjoner (LNU) on valtakunnallinen kattojärjestö. Se perustettiin virallisesti vuonna 1980, mutta sen taustalla oli jo tuolloin 30-vuotinen kansainvälinen nuorisotyön perinne. Vuodesta 1951 lähtien alettiin tehdä aloitteita nuorten rajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi Euroopassa. Seuraavien vuosikymmenten aikana päätettiin käynnistää toiminta myös Norjassa. LNU:n perustamisen lähtökohtana olivat kokemukset kansainvälisestä yhteistyöstä, ja Norjaan päätettiin perustaa valtakunnallinen kattojärjestö, joka voisi yhdistää kansainvälisen ja valtakunnallisen nuorisotyön.

LNU:lla on nykyään 102 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä 450 000 yksittäistä jäsentä. Jäsenjärjestöjen on oltava demokraattisia ja vapaaehtoisuuteen perustuvia, ja jäsenten enemmistön on oltava alle 26-vuotiaita. LNU:n keskushallinto on jaettu kahteen eri osaan. Ensimmäiseen osaan kuuluvat hallitus ja hallituksen johtaja, jotka jäsenjärjestöt valitsevat yleiskokouksessa. Hallitus koostuu 10 henkilöstä. Hallituksen johtaja, Margete Bjørge Katanasho, edustaa LNU:ta mediassa ja useimmissa virallisissa tapaamisissa hallituksen kanssa. Toisen osan muodostavat sihteerit, jotka eivät ole äänestyksessä valittuja vaan palkattuja työntekijöitä. Sihteeristö koostuu 20 henkilöstä.

LNU:lla on kolme pääasiallista tehtävää: politiikka, tieto/osaaminen ja rahoitus.

Tieto/osaaminen
Tarjoamme jäsenjärjestöillemme erilaisia palveluita, kuten kursseja, neuvontaa ja verkossa olevan tietopankin, joka sisältää jäsenille hyödyllisiä resursseja ja materiaaleja. Kurssien aiheet voivat liittyä mihin tahansa poliittisesta vaikuttamistyöstä taloushallintoon ja seksuaaliseen häirintään puuttumiseen järjestön sisällä. Esimerkki viimeksi mainitusta on kurssi nimeltä “Trygg Ambassadør” (Turvallisuuslähettiläs). Kyseisen kurssin aikana autamme jäsenjärjestöjä omaksumaan tarvittavat tiedot seksuaalisen häirinnän ja rajojen käsittelemiseksi ja turvallisten ympäristöjen luomiseksi järjestöissä. Kurssin käyneistä tulee niin kutsuttuja ”turvallisuuslähettiläitä”.

Politiikka
LNU:lla on kaksi poliittista neuvonantajaa, yksi kansainvälisiä ja toinen valtakunnallisia asioita varten. Kansainvälinen neuvonantaja työskentelee YK-nuorisodelegaattien ohjelman, YFJ:n ja eurooppalaisen nuorisotyön parissa. Valtakunnallinen neuvonantaja toimii poliitikkojen, keskushallinnon jäsenten ja muiden sidosryhmien kanssa pyrkimyksenään parantaa norjalaisten lapsi- ja nuorisojärjestöjen toimintaedellytyksiä. Kumpikin neuvonantaja järjestää myös kursseja jäsenjärjestöillemme.

Rahoitus
Talousosasto hallinnoi eri rahoitusohjelmia, kuten jo aiemmin mainittua FriFond-ohjelmaa. Toinen esimerkki LNU:n hallinnoimasta rahoitusohjelmasta on “Bærekraftsstøtta” (Kestävyyden tuki), jonka kautta nuorisojärjestöt voivat hakea rahoitusta hankkeille, joihin liittyy kestävää ilmastotyötä. Rahoitettavien hankkeiden valintaan on olemassa tietyt perusteet.

LNU toimii pääasiassa, muttei yksinomaan, jäsenjärjestöjensä kanssa ja niiden puolesta. Esimerkiksi sen kurssit ovat avoimia kaikille järjestöille. Muilta kuin jäseniltä peritään pieni kurssimaksu. Meillä on useita yhteistyöhankkeita ulkopuolisten toimijoiden, kuten Ilmastoministeriön kanssa. LNU ja ministeriö pyrkivät yhdessä kannustamaan nuorisojärjestöjä ilmastotyöhön, ja olemme ministeriön toimeksiannosta muodostaneet nuorten työryhmän, joka antaa hallitukselle neuvoja ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

2.2.4 Vaikuttamistyö

Vaikuttamistyötä tehdään monin eri tavoin; mitään yhtä oikeaa tai parasta toimintatapaa ei ole määritelty. Nuorisojärjestöjen vaikuttamistyöhön kuuluu esimerkiksi sosiaalisen median kampanjoita, fyysisiä kampanjoita, koulutusseminaareja, yhteydenpitoa poliitikkoihin ja omien ohjelmajulistusten/järjestöasiakirjojen hyväksymistä. Jäsenistölle tyypillisiä aiheita ovat muun muassa temaattiset aiheet, kuten ilmastonmuutos ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet, sekä kulttuuriset aiheet. Yksi laajemmista aihepiireistä, joiden parissa LNU erityisesti toimii, on lapsi- ja nuorisojärjestöjen yleiset toimintaedellytykset. Emme sekaannu ideologisiin tai poliittisiin aiheisiin, vaan pyrimme ensisijaisesti tarjoamaan jäsenillemme tarvittavat työkalut, jotta nämä voivat työskennellä mahdollisimman tehokkaasti ja menestyksekkäästi.

Vaikuttamistyön haasteena on se, että moni haluaa tulla kuulluksi ja lainsäätäjien ja poliitikkojen huomiosta käydään kovaa kamppailua. Toki nuoriin ei aina myöskään suhtauduta yhtä vakavasti kuin aikuisiin, mikä voi hankaloittaa vaikuttamistyötä entisestään. LNU pyrkii toimimaan resurssina jäsenjärjestöillemme ja tarjoamaan työkaluja, kursseja ja henkilökohtaista ohjausta jäsenille, jotka haluavat oppia lisää vaikuttamistyöstä.

2.2.5 Nuorten osallistuminen järjestötoimintaan

Norjassa nuoriksi määritellään kaikki alle 26-vuotiaat henkilöt. Nuoret osallistuvat toimintaan eri tavoin, aina poliittisesta nuorisotyöstä partiotoimintaan, uskonnolliseen työhön ja toimintaan, joka keskittyy esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Nuorisojärjestöjen kokonaistilanne on pysynyt vakaana viime vuosikymmenen aikana. Koronapandemia aiheutti kuitenkin jyrkän pudotuksen järjestäytyneessä nuorisotoiminnassa Norjassa, kuten useimmissa maissa. Jäsenjärjestömme kertovat vaikeuksista nostaa toiminnan määrä takaisin pandemiaa edeltävälle tasolle. Pyrimme LNU:ssa aktiivisesti korjaamaan tilanteen ja käymme vuoropuhelua aiheesta jäsenten kanssa.

2.3 Tanska

Dansk Ungdoms Fællesråd, DUF
www.duf.dk

2.3.1 Nuorisotoiminta yleisesti

Urheilujärjestöjen lisäksi Tanskassa on useita eri nuorisojärjestöjä, kuten poliittisia, kulttuurisia, tieteellisiä, humanitaarisia ja yhteiskunnallisia järjestöjä, jotka toimivat monissa erilaisissa ympäristöissä. Kaikki DUF:n jäsenet, kuten myös pienemmät yhdistykset, urheilujärjestöt ja yhteiskunnallisemmat järjestöt, tekevät nuorisotyötä. Epävirallisia kategorioita on runsaasti, monet niistä järjestöjen itsensä laatimia. Viralliset kategoriat määräytyvät pääasiassa toimintaa ja rahoitusta säätelevän lainsäädännön mukaan.

2.3.2 Rahoitus

DUF saa osuuden tanskalaisen rahapelitoiminnan tuotoista jaettavaksi tanskalaisille lapsi- ja nuorisojärjestöille. Tästä potista myönnetään varoja noin 70 järjestölle vuosittain. Nämä varat ovat välttämättömiä monelle järjestölle, jopa niille, joilla on suuret hanketulot, koska myönnettyjä varoja saa käyttää vapaasti järjestön tarkoituksiin. Tämä merkitsee sitä, että niitä voidaan käyttää palkkoihin, kuljetuksiin, yleiskokouksiin tai toimistotyöhön. Tanskalaisen rahapelitoiminnan tuotot tarjoavat vakaan tulonlähteen, eikä tilanne näytä olevan muuttumassa.

Tämän ohella osa järjestöistä saa hankerahoitusta myös Tanskan ulkoministeriöltä, Tanskan parlamentilta, yksityisistä rahastoista ja muista pienemmistä julkisista yhteisrahastoista, jotka vaihtelevat vuosittain.

2.3.3 Valtakunnallinen kattojärjestö

DUF:n keskeisiä arvoja ovat osallisuus, vuoropuhelu, vapaaehtoisuus ja vaikuttaminen. Edistämme yhteisöjä, joissa ihmiset ovat sitoutuneita toisiinsa, ja tuomme aktiivisesti nuoria mukaan demokratiaan, yhteiskuntaan ja järjestöihin, sekä paikallisesti että myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. DUF varmistaa, että nuorisojärjestöjen ainutlaatuinen luonne tunnistetaan, ja olemme sitoutuneet kehittämään jäsenjärjestöjämme, jotta ne voivat tarjota innostavaa ja kiinnostavaa vapaaehtoistoimintaa lapsille ja nuorille. Työskentelemme yli poliittisten rajojen ajaessamme nuorisojärjestöjen etua suhteessa poliitikkoihin ja julkisiin viranomaisiin. DUF:n edunvalvonta luo puitteet vapaaehtoisille nuorisojärjestöille poliittisella tasolla. Hallinnoimme DUF:n osuutta tanskalaisen rahapelitoiminnan tuotoista ja jaamme vuosittain noin 140 miljoonaa Tanskan kruunua tanskalaisille lapsi- ja nuorisojärjestöille.

DUF (Dansk Ungdoms Fællesråd) on kattojärjestö, jonka jäsenistö koostuu 80 lapsi- ja nuorisojärjestöstä. DUF:n jäsenjärjestöihin kuuluu muun muassa partiojärjestö, poliittisia nuorisojärjestöjä, vapaaehtoisia yhteiskunnallisia järjestöjä, kulttuurijärjestöjä, ympäristöjärjestöjä, vammaisten nuorten järjestöjä ja monia muita.

DUF perustettiin kesäkuussa 1940 vastareaktiona kasvavalle natsiliikkeelle. Johtavat demokraattiset nuorisojärjestöt halusivat osoittaa, että niillä oli erilaisuuksistaan huolimatta jotain yhteistä: pyrkimys vahvistaa demokratiaa. Lisäksi niitä yhdisti näkemys sitoutuneesta, vapaaehtoisesta yhteisöstä, joka työskentelisi yhteisön kehittämisen puolesta.

DUF on sittemmin laajentunut suureksi kattojärjestöksi, joka koostuu yli 80 nuorisojärjestöstä, joissa on yhteensä 600 000 jäsentä.

DUF:n perustaja Hal Koch on sanonut näin:

”Demokratia on enemmän kuin pelkkä hallintomuoto; demokratia on vuoropuhelua. Se on tapa toimia ja tapa tulla toimeen muiden ihmisten kanssa, jossa kunnioitus yksilöä, yhteisöä, ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan on olennaisen tärkeää. Ja jossa ennakkoluuloja haastetaan, ja kannanotot vaikuttavat kantoihin.”

DUF työskentelee kaikkien nuorten puolesta Tanskassa. Yli 600 000 jäsentä jäsenjärjestöjen kautta edustava DUF:n hallitus ja hallituksen puheenjohtaja toimivat oikeutetusti maamme nuorten äänenä. DUF tavoittelee parempia olosuhteita Tanskan vapaaehtoisjärjestöjen yhteisölle, osallistavampaa demokratiaa, nuorten tehokkaampaa osallistamista ja osallistumista sekä kansainvälistä solidaarisuutta. DUF myös tukee demokratian ja nuorten osallistumisen vahvistamista maailmanlaajuisesti.

2.3.4 Vaikuttamistyö

DUF pyrkii varmistamaan hyvät toiminnalliset puitteet nuorten omaehtoisille järjestöille. Tähän sisältyy nuorten omaehtoisten järjestöjen kohtaaman hallinnollisen taakan keventäminen ja byrokraattisten esteiden poistaminen. Tähän pyritään muun muassa käymällä jatkuvaa vuoropuhelua yhteistyökumppaneiden, valtion virkamiesten ja poliitikkojen kanssa sekä osallistumalla tapahtumiin ja isännöimällä niitä (DUF järjesti esimerkiksi aiheeseen liittyvän konferenssin vuonna 2021 yhteistyössä Kulttuuriministeriön kanssa).

DUF keskittyy erityisesti demokratiaan liittyviin aiheisiin. DUF pyrkii varmistamaan, että yhä useampi ihminen äänestää, yhä useampia nuoria ehdokkaita tulee valituiksi ja yhä useammat poliitikot ottavat nuorten näkökulmat huomioon. DUF järjestää näihin aiheisiin liittyviä kampanjoita aina, kun Tanskassa on vaalit. DUF pyrkii lisäksi siihen, että teknologinen demokratia ylittää mediakynnyksen, ja osallistuu julkiseen keskusteluun tarjoamalla ratkaisuja erilaisiin digitaalisiin haasteisiin.

Nuorten hyvinvointi on myös yksi DUF:n painopisteistä. Esimerkiksi vuonna 2021 DUF osallistui hallituksen nuorten paneeliin koskien nuorten hyvinvointia. Paneeli koostui 15 nuoresta edustajasta, joille annettiin tehtäväksi ehdottaa keinoja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi koronapandemian jälkeen. Nämä ehdotukset luovutettiin myöhemmin pääministerille.

DUF tekee vaikuttamistyötä kansainvälisellä tasolla. Tanskan YK-nuorisodelegaatit edustavat tanskalaisten nuorten etuja YK:n eri elimissä. Lisäksi DUF osallistuu aktiivisesti Euroopan nuorisofoorumin (YFJ) toimintaan.

2.3.5 Nuorten osallistuminen järjestötoimintaan

DUF määrittelee nuoriksi kaikki 16–30-vuotiaat. Dansk Ungdoms Fællesråd (DUF) toteuttaa vuosittaisen demokratia-analyysin, jossa selvitetään tanskalaisen demokratian tilaa ja Tanskan väestön, erityisesti nuorten, osallistumista politiikkaan. Tutkimuksessa tarkastellaan myös jäsenyyksiä eri vapaaehtoisjärjestöissä. Kaikista yleisimpiä vapaaehtoisjärjestöjä 15–26-vuotiaiden nuorten keskuudessa ovat urheilujärjestöt (DUF, 2021a). Eri järjestöjen jäsenmäärät ovat pysyneet melko vakaina vuosina 2017–2021 (ks. oheinen kuvio).

Kuvio 1 käännös: Millaisen järjestön jäsen olet?

DUF:n vuonna 2021 toteuttamassa jäsenkyselyssä 58 % järjestöistä kuitenkin arvioi jäsenmääränsä laskeneen koronapandemian seurauksena (DUF, 2021b).

Nuorten tekemä konkreettinen työ järjestöissä vaihtelee suuresti. Center for Frivilligt Socialt Arbejde (CFSA) -keskuksen tekemä tutkimus osoittaa, että nuorten yleisimmät vapaaehtoiset työtehtävät ovat 1. käytännön työ, 2. koulutus, kouluttaja, opetus, ryhmänvetäjä, 3. henkilökohtainen hoitotyö, yhteyshenkilö (esim. mentori) (CSFA, 2018).

Teini-ikäiset nuoret tekevät erilaista työtä kuin hieman vanhemmat nuoret. Teini-ikäiset työskentelevät enemmän opetustehtävien parissa, kun taas vanhemmat nuoret (25–29-vuotiaat) työskentelevät useammin hallituksessa, valtuustoissa ja komiteoissa, ja tekevät sihteerintöitä ja hallinnollisia töitä. Sen sijaan 20–24-vuotiaat nuoret suorittavat hoitotehtäviä useammin kuin muut nuoret (CFSA, 2018).

Kuvio 2 käännös: 16–29-vuotiaiden nuorten työtehtävät. Prosenttiosuudet

Lähteet:

Center for Frivilligt Socialt Arbejde (2018): Tal om unge og frivillighed: TENDENSRAPPORT OM 16-29-ÅRIGES FRIVILLIGE ARBEJDE. CFSA. Osoitteessa: https://frivillighed.dk/files/media/documents/tal_om_unge_og_frivillighed_tendensrapport_juni2018_hdj.pdf

DUF (2021a): Demokratianalysen. DUF and Epinion. Osoitteessa: https://duf.dk/fileadmin/user_upload/Editor/documents/DUF_materialer/DUF_Analyser/Demokratianalysen_2021.pdf

DUF (2021b): Et år med COVID-19: Sådan er foreningslivet blevet påvirket. DUF. Osoitteessa: https://duf.dk/nyhed/saadan-har-coronakrisen-paavirket-foreningslivet

2.4 Ruotsi

Fryshuset
www.fryshuset.se

2.4.1 Nuorisotoiminta yleisesti

Fryshuset perustettiin syksyllä 1984 ränsistyneeseen kylmävarastoon Norra Hammarbyhamnenissa. YMCA Söder antoi innokkaalle Anders Carlbergille tehtäväksi löytää rakennuksen, joka voisi toimia koripallohallina ja tuoda yhteen kaikki Söderin lapset ja nuoret, jotka halusivat pelata koripalloa. Vanha kylmävarasto oli tyhjillään, ja sitä alettiin kunnostaa urheiluhalliksi. Anders kuuli eräiltä musiikkia harrastavilta rakennustyöntekijöiltä, ettei myöskään muusikoille ollut riittävästi harjoitustiloja. Hän huolehti siitä, että taloon rakennettiin 50 harjoitustilaa, ja sai tukea ABF:ltä (Arbetarnas Bildningsförburd, eli Ruotsin Työväen Sivistysliitto) musiikkitoiminnan järjestämiseen opintojärjestöjen kautta. Sitä, että Fryshusetista tuli eräänlainen keskus nuorille muusikoille, voidaan pitää sattumana, mutta samalla se myös havainnollistaa Fryshusetin valitsemaa polkua, eli herkkyyttä kuunnella nuorten tarpeita. Fryshuset alkoi pian työskennellä eri tavoin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa, mukaan lukien niin kutsuttujen skinheadien, eli skinien, kanssa, mikä johti valtavaan kritiikkiin.

Fryshuset ei antanut periksi ja perusteli kantaansa sillä, että tuhoisasti käyttäytyviin nuoriin vaikuttaminen edellyttää yhteyksiä ja suhteita. Aloimme myös ottaa mukaan katu-uskottavia nuoria turvallisuuden luomiseksi. Fryshuset perusti 1990-luvulla useita kouluja, koska luotimme siihen, että kaikki nuoret voisivat menestyä elämässä, jos yhdistäisimme heidän intohimon kohteensa kouluun. Koulut tarjosivat Fryshusetille myös keinon seurata nuoria pidemmän aikaa ja havainnoida nuorten erilaisia tarpeita, taustavaikuttajia ja kiinnostuksen kohteita, ja kanavoida niitä sopiviin harrastuksiin tai sosiaaliseen toimintaan. Myös sosiaalista yritystoimintaa eri muodoissa käynnistettiin ja edistettiin nuorten toimesta ja nuorille.

Fryshuset alkoi laajentaa toimintaansa Göteborgiin ja Malmöhön 2000-luvun alussa. Fryshuset vei koulukonseptinsa Angeredsgymnasiet-kouluun Göteborgissa, ja Lugna Gatan -ohjelma käynnistyi kummassakin kaupungissa.

Tammikuussa 2013 Fryshusetin perustaja Anders Carlberg menehtyi sairauden jälkeen. Andersin into oli ehtymätöntä. Hänellä oli vankkumaton usko ihmisiin ja heidän kykyynsä kasvaa ja kehittyä. Andersin kuolemaan mennessä Fryshuset oli ehtinyt kasvaa monipuoliseksi valtakunnalliseksi liikkeeksi, joka auttoi nuoria kehittymään. Liike kasvaa ja leviää yhä sekä Ruotsissa että muissa maissa.

Toimintaamme kuuluu kaikkea mahdollista tanssista, urheilusta ja musiikista yhteiskunnallisiin hankkeisiin, koulutukseen ja työmarkkina-aloitteisiin. Keskiössä ovat aina nuoret ja heidän mahdollisuutensa kasvaa ja kehittyä. Meillä on reilut 60 hanketta ja toimintaa neljällä eri osa-alueella: Työ ja yrittäjyys, Roolimallit & usko tulevaisuuteen, Koulut ja Nuorisokulttuuri.

2.4.2 Toiminta-alueetTyö & yrittäjyys

Fryshusetin Työ & yrittäjyys -toiminta-alueen tavoitteena on madaltaa nuorten kynnystä päästä laillisille työmarkkinoille, erityisesti nuorten riskiryhmien osalta, sekä tarjota nuorille mahdollisuuksia saada konkreettisia ja ansiokkaita kokemuksia, joita voidaan hyödyntää myöhemmin elämässä. Tavoitteena on, että tämä johtaa nuorten kestävään toimeentuloon.

Työ & yrittäjyys-alueen toiminta ja hankkeet, kuten LAMPAN, Powerhouse ja Move on, tarjoavat yksilöllistä ohjausta ja valvontaa, jolla pyritään parantamaan kohderyhmän mahdollisuuksia osallistua työelämään tai koulutukseen. Fryshuset toimii aktiivisesti yhteistyössä yritysmaailman toimijoiden, viranomaisten ja työnantajien kanssa pystyäkseen tarjoamaan nuorille yksinkertaisempia työtehtäviä, joiden kautta he saavat uusia verkostoja, kokemusta ja pätevyyksiä ansioluetteloa varten.

Roolimallit & usko tulevaisuuteen
Fryshuset pyrkii Roolimallit & usko tulevaisuutee ’-toiminta-alueella varmistamaan, että yhä useammat nuoret voivat tavata toisiaan, kehittyä ja vahvistua. Tällä toiminta-alueella vahvistetaan nuoria suojaavia tekijöitä sekä heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan ja muiden tulevaisuuteen. Roolimallit & usko tulevaisuuteen -alueen toiminnalla pyritään tavoittamaan erityisesti ne nuoret, joita muut eivät tavoita, ja saamaan voimat liikkeelle siellä, missä muut näkevät vain ongelmia.

Roolimallit & usko tulevaisuuteen ehkäisee nuorten syrjäytymistä muun muassa työskentelemällä ajankohtaisten ja uskottavien roolimallien kanssa haavoittuvilla alueilla ja luomalla myönteisiä yhteyksiä, jotka perustuvat nuorten osallistumiseen tärkeisiin asioihin. Työ on edistävää, ennaltaehkäisevää ja nuorille suunnattua. Vuoden mittaan toimialan edustajilla on useita tapaamisia päätöksentekijöiden kanssa, joissa pyritään luomaan käsitys siitä, mikä merkitys edistävällä ja ennaltaehkäisevällä työllä on nuorten tuhoisan käytöksen riskin vähentämisessä.

Koulu
Koulu on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tukipilareista nuorille. Lapset ja nuoret viettävät usein enemmän aikaa päivästä koulussa kuin missään muualla. Jos haluamme aidosti olla osa nuorten arkea, koulu tarjoaa siihen erinomaiset mahdollisuudet. Uskomme, että jokainen voi ja haluaa kehittyä, ja tähän perustuen Fryshusetin koulut tarjoavat kokoontumispaikan kaikille, taustasta ja olosuhteista riippumatta.

Fryshusetin koulujen toiminta perustuu yhteiseen arvopohjaan. Uskomme vahvasti siihen, että oppilaiden oma intohimo ja tarmo ovat tärkeä avain motivaatioon. Kaikki peruskoulujen ja opiston oppilaat käyttävät tietyn tuntimäärän viikossa toteuttaakseen omaa intohimoaan; kansanopistossa kiinnostuksenkohteena on siirtyminen opiskelemaan tai työelämään, kun taas Danscenterin oppilaita yhdistää intohimo tanssiin ja unelma alan työpaikasta. Fryshusetin pitkän aikavälin tavoitteena on luoda kohtaamispaikkoja koulujen kanssa kaikissa mahdollisissa paikoissa. Näemme vahvuutena sen, että koulu on osa laajempaa kokonaisuutta, joka on enemmän kuin pelkkä koulu. Uskomme, että oppilaiden kehitykselle tekee hyvää, jos heillä on ympärillään myös muita aikuisia koulun henkilökunnan lisäksi. Tällä laajennetaan nuorten näkökulmaa ja tarjotaan enemmän suhteita aikuisiin ja sitä kautta parempia suhteita yhteiskunnassa.

Nuorisokulttuuri
Nuorisokulttuuri -toiminta-alueeseen kuuluu monenlaista vapaa-ajan, urheilu- ja kulttuuritoimintaa. Fryshuset Ungdomskultur tarjoaa nuorille mielekästä vapaa-ajan tekemistä, joka edistää parempaa fyysistä ja henkistä terveyttä ja toimii sosiaalisen kehityksen työkaluna.

Fryshusetilla on sekä järjestettyä että avointa toimintaa Nuorisokulttuuri -toiminta-alueen alla. Järjestetty toiminta tarkoittaa toimintaa, johon osallistujien täytyy ilmoittautua etukäteen ja johon osallistutaan säännöllisesti. Esimerkiksi iltakurssit tanssikeskuksella, moottoripajat, Lovely Days -lomatoiminta ja Frysbox -kamppailulajitoiminta. Kaikille avoin toiminta tarkoittaa kohtaamispaikkoja ja vapaa-ajan toimintaa, kuten nuorisokeskuksia Södermalmissa ja Nackassa, Öppna Fryshusetia Göteborgissa sekä kohtaamispaikkoja Nybrossa ja Torsåsissa. Näissä paikoissa nuoret voivat tavata toisiaan, viettää aikaa yhdessä ja osallistua toimintaan omilla ehdoillaan. Toiminnassa yhdistyy usein intohimon kohde (vapaa-ajan toiminta) ja vuorovaikutus. Kun keskiössä on nuorten intohimon kohde samaan aikaan, kun eri taustoista olevien nuorten kohtaamisia ja vuorovaikutusta edistetään, ymmärrys jokaisen ihmisen samanarvoisuudesta kehittyy. Fryshusetin toimintatalojen/kohtaamispaikkojen tarkoituksena on luoda monipuolisia olosuhteita nuorten omaehtoiselle osallistumiselle ja varmistaa, että osallistuminen tapahtuu turvallisissa tiloissa, jotka ovat Fryshusetin arvojen mukaisia. Tällä tavoin nuoret kehittyvät ja yhteiskunta kehittyy heidän rinnallaan. Tämän tavoitteen saavuttamista arvioidaan useiden määriteltyjen, mitattavissa olevien tavoitteiden avulla, riippuen toiminnasta ja kunkin tapauksen ja kohtaamispaikan nimenomaisesta tarkoituksesta.

2.4.3 Rahoitus

Fryshusetin rahoitus on peräisin lahjoituksista, avustuksista, kouluseteleistä, ideapohjaisen julkisen kumppanuuden mallista (Idéburet offentligt partnerskap eli IOP), hankinnoista sekä tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Fryshuset tekee yhteistyöstä lukuisten yksityisten yritysten, julkisten laitosten ja viranomaisten sekä säätiöiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa sekä Ruotsissa että muissa maissa.

2.4.4 Kattojärjestön

Ei koske meitä.

2.4.5 Vaikuttamistyö

Fryshusetin vaikuttamistyön tavoitteena on viedä yhteiskuntaa suuntaan, jossa pyritään ensisijaisesti tarjoamaan nuorille olosuhteet, mahdollisuudet ja ympäristöt, joissa he voivat kasvaa ja kehittyä omien tarpeidensa ja intohimojensa pohjalta. Näin ollen vaikuttamistyömme ensisijaisia kohderyhmiä ovat päättäjät ja valtaapitävät, joiden tekemät päätökset vaikuttavat lasten ja nuorten nykyisiin ja tuleviin olosuhteisiin.

Fryshuset asettaa etusijalle muun muassa seuraavanlaiset aiheet:

aiheet, joissa näemme kohtuullisen mahdollisuuden vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja päätöksentekoon
aiheet, joihin liittyy selkeä nuorten näkökulma ja joiden tiedämme olevan nuorille tärkeitä
aiheet, joista meillä on asiantuntemusta ja kokemusta.

Fryshusetin vaikuttamistyön kolme painopistettä:

Koulu: Jokaisella peruskoulun päättävällä oppilaalla tulisi olla valmiudet hakeutua toisen asteen opintoihin.
Luottamus, turvallisuus ja inklusiivisuus: Yhteiskunnan edistämistoimien tulisi huomioida kaikki nuoret.
Vapaa-aika & nuorten mielenterveys: Kaikilla nuorilla on oikeus mielekkääseen vapaa-aikaan ja olosuhteisiin, joissa heidät nähdään ja huomioidaan ja heitä kuunnellaan.

Meidän on toki varauduttava osallistumaan keskusteluun muista aiheista, jotka vaikuttavat nuorten elämään ja tulevaisuuteen, mutta vaikuttamistyössämme keskitymme ennakoivasti pääasiassa näihin kolmeen painopistealueeseen.

Koulu – Jokaisella peruskoulun päättävällä oppilaalla tulisi olla valmiudet hakeutua toisen asteen opintoihin.

Keskeinen viesti:
Valmius hakeutua toisen asteen opintoihin peruskoulun päättymisen jälkeen on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa nuoren kiinnittymiseen osaksi yhteiskuntaa sen ulkopuolelle jäämisen sijaan. Jokaisen nuoren tulisi pystyä suorittamaan opintonsa loppuun ja saamaan päättötodistus toisen asteen oppilaitoksesta.

Fryshuset haluaa:

varmistaa, että koulujen, sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon resurssit otetaan käyttöön, jotta oppilailla, joilla on useita riskitekijöitä, on YKSI kontakti. Fryshuset haluaa myös tehdä sosiaalisen intervention ryhmistä vakiintuneen käytännön.
luoda vahvat kodin ja koulun väliset suhteet, esimerkiksi perhevalmennuksen kautta. Vanhemmuussuhde on tärkeä ja toisiaan ratkaiseva tekijä onnistumisen kannalta.
ohjata lisää resursseja niin sanotuilla haavoittuvilla alueilla oleville kouluille, joissa nuoret altistuvat useammille riskitekijöille kollektiivisena ryhmänä. Tällä hetkellä resurssien jakaminen on sattumanvaraista ja kuntien päätettävissä. Vain osa lisäresursseista on saatavilla yksityisille kouluille.
muuttaa/tulkita uudelleen nykyistä lainsäädäntöä ja kohdistaa resursseja nuorille, joilla on erityistarpeita, jotta koulut voivat kehittää integroituja toimintamuotoja erityisresursseilla (tilat, henkilökunnan riittävyys). Pienentää leimaantumisen riskiä ja lisätä integraatiota; haluamme nähdä integroituja kouluja, emme erityisresursoituja kouluja. Haasteita kohtaavia oppilaita voidaan yleensä auttaa parhaiten ympäristöissä, joille on ominaista keskittyminen hyvinvoiviin oppilaisiin.

Luottamus, turvallisuus ja inklusiivisuus – Yhteiskunnan edistämistoimien tulisi huomioida kaikki nuoret.

Keskeinen viesti:
Edistämis- ja ehkäisytoimet tulisi asettaa etusijalle päätöksenteossa jengirikollisuuden vähentämiseksi. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti nuorten pärjäämiseen koulussa ja heille on tarjottava enemmän kohtaamispaikkoja sekä ilmaista kulttuuria ja vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi vanhemmille on tarjottava varhaista tukea. Yhteiskunnan edistävien toimenpiteiden tulisi koskea jokaista nuorta.

Fryshuset haluaa:

ottaa käyttöön hallinnonalojen yhteisen toimintasuunnitelman (Oikeusministeriön mandaatin lisäksi), joka juurrutetaan käyttöön puoluelinjojen ulkopuolella ja jota toteutetaan pitkäjänteisesti riippumatta hallituspohjasta vuonna 2023.
ottaa käyttöön useasta kohdasta koostuvan ohjelman, joka muistuttaa Oikeusministeriön 34 kohdan ohjelmaa, mutta joka otetaan käyttöön kaikissa muissa ministeriöissä, joilla on keskeinen rooli uusien jengiläisten värväysten taustalla olevien juurisyiden ratkaisemisessa.
varmistaa, että edistämis- ja ehkäisytoimet sisältyvät ja ovat etusijalla hallituksen toimenpide-ehdotuksessa koskien järjestäytyneen rikollisuuden/jengiväkivallan torjuntaa.

Vapaa-aika & nuorten mielenterveys – Kaikilla nuorilla on oikeus mielekkääseen vapaa-aikaan ja olosuhteisiin, joissa heidät nähdään ja huomioidaan ja heitä kuunnellaan.

Keskeinen viesti:
Nuorten vapaa-ajan toiminnan painopiste tulisi siirtää toiminnasta ympäristöön. Jokaiselle nuorelle on ensinnäkin tarjottava inklusiivinen ympäristö. Tällaisessa ympäristössä voidaan järjestää toimintaa. Tällaisten ympäristöjen olemassaolo ja kehittyminen kansalaisyhteiskunnassa edellyttää pitkäaikaisempaa, tehokkaampaa ja ennakoitavampaa rahoitusta.

Fryshuset haluaa:

varmistaa, että IOP-mallia koskeva laki hyväksytään ja laaditaan siten, että se mahdollistaa ja helpottaa pitkäaikaista yhteistyötä voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin välillä.
varmistaa, että Ruotsin urheilun valtakunnallinen liitto ottaa käyttöön uudistetun avustusjärjestelmän, jonka kautta voidaan myöntää rahoitusta yhä monipuolisempaan urheilutoimintaan, joka vastaa nuorten nykyisiin tarpeisiin.
varmistaa, että kulttuurituki on suunniteltu siten, että yhä useampi henkilö voi saada siitä osansa ja että se tuo kulttuurin osaksi nuorisotoimintaa ja nuorten hankkeita, ei vain kulttuuripainotteisissa kouluissa vaan myös laajemmassa mittakaavassa.
poistaa vapaa-ajan keskusten iltapäivätoiminnan maksut sosioekonomisesti heikommilla alueilla.
selvittää mahdollisuutta järjestää omaehtoisille liikuntapaikoille vetäjiä, jotka auttavat lisäämään fyysistä aktiivisuutta.
asettaa vaatimuksia uusille asemakaavoille koskien ei-kaupallisia kohtaamispaikkoja ja ympäristöjä lapsille ja nuorille.
hyödyntää olemassa olevia julkisia tiloja nykyistä paremmin vapaa-ajan toiminnassa.

2.4.6 Nuorten osallistuminen järjestötoimintaan

Fryshusetin määritelmän mukaan nuori tarkoittaa korkeintaan 29-vuotiasta henkilöä. Nuoret hakeutuvat Fryshusetiin, koska heillä on jokin intohimon kohde tai he ovat kiinnostuneita ohjelmistamme. Osallistujamäärät ovat kasvaneet tasaisesti; Fryshuset kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi koulujemme oppilaiden sisäänottomäärä oli kaikkien aikojen suurin syyslukukaudella 2022.

Fryshusetissa toimii useita yhdistyksiä. Korkeintaan 26-vuotiaat osallistujat voivat halutessaan osallistua niiden toimintaan. Jokainen yhdistys on erillinen oikeussubjekti, mutta niistä jokainen on velvollinen toteuttamaan säätiön visiota ja missiota ja jokaisella on yhteistyösopimus Fryshuset-säätiön kanssa.

Yhdistyksissämme on noin 10 000 jäsentä. Jäsenmäärä voisi olla suurempikin, mutta tilojen kapasiteetti estää tämän. Yhdistysten toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla ja muilla varoilla, joita voi hakea. Osa yhdistyksistä toimii osana valtakunnallista järjestöä ja voi saada tukea niiltä.