Poliittiset priorisoinnit

Vuoteen 2030 ulottuvat isot elinkeinopoliittiset haasteet kytkeytyvät vahvasti moniin maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Maiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vihreän siirtymän toteutuminen pitää varmistaa ja sitä pitää nopeuttaa. Mielekkäät toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi edellyttävät uutta lähestymistapaa innovaatioon, jotta mahdollistetaan nopea tekninen kehitys, joka vauhdittaa vihreää ja digitaalista siirtymää sekä kasvua Pohjoismaissa. Pohjoismaisilla ratkaisuilla ja osaamisella voidaan vähentää Pohjoismaiden päästöjä ja auttaa muita maita käsittelemään ilmastohaasteita. Laaja siirtymä asettaa monia uusia vaatimuksia elinkeinoelämälle. Vahvistamalla yhteistyötä innovaatiossa sekä vihreissä ja kestävissä ratkaisuissa ja parantamalla integraatiota alueiden välillä Pohjoismaat pystyvät säilyttämään pohjoismaisten yritysten kilpailukyvyn ja siten luomaan kasvua ja kannattavia työpaikkoja elinehtojen turvaamiseksi alueella. Yhteistyössä on tartuttava yhteisiin heikkouksiin ja samalla vahvistettava Pohjolan asemaa vihreän siirtymän edelläkävijäalueena.

Pohjoismaiset yritykset ovat entistä enemmän alttiina globaalille kilpailulle. Tämä ei koske pelkästään vihreitä ratkaisuja, joille on kysyntää globaalilla tasolla, vaan myös digitaalista kehitystä, jonka avulla kehitetään rajoista ja kuljetuksista selvästi vähemmän riippuvaisia tuotteita ja palveluja.  Digitalisaatio on teknisen kehityksen ydinaluetta kaikilla sektoreilla. Digitaalinen teknologia on jo aiheuttanut mullistavia vaikutuksia talouteen ja elinkeinoelämään Pohjoismaissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tekoälyn (AI) nopea kehitys ja automatisaatio ovat esimerkkejä tästä. Tämä kehitys vaatii elinkeinoelämältä huomattavaa sopeutumiskykyä sekä määrätietoista työtä digitaalisten ratkaisujen käytössä ja kehittämisessä. 

Geopoliittiset haasteet ja niihin liittyvät merkittävät poliittiset ja taloudelliset seuraukset ovat hyvin keskeinen teema elinkeinopolitiikassa. Seurauksena on mm. inflaation kiihtyminen ja taloudellinen taantuma. Epävarma geopoliittinen tilanne tekee globaaleista huoltoketjuista haavoittuvia ja heikentää kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Se lisää alueellistamista ja suuntaa luonnollisesti huomion kriittisten resurssien saatavuuteen Pohjolassa, huoltoketjuihin ja kykyyn luoda ja ylläpitää uusia ja vihreitä arvoketjuja, jotka tuottavat uusia elinkeinomahdollisuuksia ja kasvua. Uusi geopoliittinen todellisuus aiheuttaa erityisiä haasteita Pohjoismaille, jotka ovat riippuvaisia avoimesta kansainvälisestä kaupasta ja investoinneista. Vallinnut avoimuus on muuttunut johtuen geopoliittisista jännitteistä, kaupan esteiden lisääntymisestä ja kansallisista valtiontukitoimista, jotka vääristävät kilpailua. Pohjoismaat voivat yhdessä hyödyntää yhteisiä vahvuuksiaan ja torjua pohjoismaisen teollisuuden haavoittuvuutta.

Pohjoismailla on edessään mullistavia väestönkehitystä ja yhteiskuntaa koskevia muutoksia, jotka aiheuttavat painetta maiden hyvinvointi- ja terveydenhuoltojärjestelmille. Vuonna 2040 Pohjoismaiden asukkaista 5,6 miljoonaa on yli 70-vuotiaita.

Helsengren, M.B. et al. (2022). Business Case for sharing of Nordic health data. EY, Vista Analyse AS og Rosaldo OY on behalf of Nordic Innovation.

Jatkuvasti kasvava väestön ikääntyminen sekä kroonisten sairauksien lisääntyminen ja elintapasairaudet ovat hyvinvointiyhteiskunnan suurimpia haasteita.  Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat sekä elinkeinoelämään että yritystoimintaan.  Haasteet korostavat samalla Pohjoismaiden huomattavaa innovaatio- ja kasvupotentiaalia terveyden ja hyvinvoinnin aloilla sekä biotieteissä. Pohjoismaiset terveydenhuolto- ja hyvinvointijärjestelmät ovat maailman vahvimpia, ja Pohjola on edelläkävijäalue innovatiivisten, digitaalisten ja avointen ratkaisujen käytössä terveydenhuollossa.

op.cit. p. 14.

Elinkeinoelämän yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö, tiedon käyttö ja jakaminen sekä järjestelmien ja standardien yhteentoimivuus ovat keskeisiä edellytyksiä, jotta voimme hyödyntää ainutlaatuisia innovaatio- ja kasvumahdollisuuksia terveys- ja hyvinvointialalla Pohjolassa.

Pohjoismainen lisäarvo on tärkeä kriteeri, kun arvioidaan pohjoismaisen yhteistyön merkitystä ja vaikuttavuutta.

Pohjoismainen lisäarvo tarkoittaa yhteisillä toimilla luotavaa arvoa, joka syntyy kansallisella tasolla tuotetun arvon lisäksi. Pohjoismainen lisäarvo voi koostua mm. toimista, jotka luovat uusia yhteyksiä, vähentävät esteitä ja fragmentoitumista, kokoavat resursseja ja osaamista, hyödyntävät käyttämätöntä potentiaalia ja luovat synergiaetua.

European Commission (2011). The added value of the EU budget. Commission Staff Working Paper. SEC (2011) 867 final. 2-4.

Pohjoismaisen elinkeinopoliittisen yhteistyön pitää synnyttää selkeää lisäarvoa Pohjoismaille ja täydentää maiden työtä kansallisella ja EU-tasolla. Jotta pohjoismainen yhteistyö tuottaisi enemmän lisäarvoa, Pohjoismaiden tulisi lisätä ymmärrystä ja yhteistyötä siitä, kuinka maiden vahvuudet voisivat paremmin täydentää toisiaan arvoketjuissa ja ekosysteemeissä maiden ja sektorirajojen yli. Pohjoismailla on yhteinen arvopohja ja teollisuuden alalla toisiaan täydentäviä vahvuuksia, jotka tarjoavat hyvän perustan pohjoismaista lisäarvoa tukevien vahvojen klustereiden sekä kestävien ja turvallisten arvoketjujen perustamiselle. Pohjoismainen yhteistyö voi mahdollistaa nopeamman siirtymän, jossa yhteiset haasteet ja yhteiset toimet kohtaavat.

Elinkeinosektorin yhteistyöohjelmalla ja sen tavoitteilla on yhtymäkohtia useisiin politiikan aloihin, jotka jäävät osittain sektorin vastuualueen ulkopuolelle. Tämä näkyy selvästi joissakin Pohjoismaiden elinkeinoelämän edessä olevissa haasteissa, mutta se on tärkeää myös elinkeinoelämän kasvupotentiaalin suhteen.  Esimerkkinä mainittakoon koulutukseen pääsy, uuden teknologian ja digitalisaation käyttö, tiedon käyttö ja hyödyntäminen sekä terveys- ja hyvinvointiratkaisut.  MR-Tillväxt/elinkeinoala hakee määrätietoisesti yhteistyömahdollisuuksia muiden ministerineuvostojen kanssa siten, että sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä edistetään Visio 2030:n ja yhteistyöohjelman tavoitteita.

Elinkeinoalan ministerineuvosto on hyväksynyt tavoitteet ja osatavoitteet kaudella 2025–2030 tehtävälle työlle. Poliittiset painopistealueet määrittävät puitteet politiikan alalla toteutettaville pohjoismaisille yhteistyötoimille. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteet luovat perustan sektorin käynnistämille aloitteille.