Poliittiset priorisoinnit

Pohjoismaiden talous- ja finanssipoliittiset haasteet kytkeytyvät tiiviisti Pohjoismaita tulevina vuosina odottaviin talouden rakennemuutoksiin. Pieninä vientivetoisina talouksina Pohjoismaihin vaikuttaa kansainvälisen ja erityisesti EU-maiden talous- ja finanssipolitiikan kehitys.

Pohjoismaat ovat asettaneet ilmastotavoitteensa korkealle. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Pohjoismaiden talouksilta ja yhteiskunnilta vihreän siirtymän nopeuttamista. Tärkein tehtävä on vakauttaa talouspolitiikan kehykset sekä Pohjolassa että kansainvälisesti, jolloin kustannustehokasta ja työpaikkoja luovaa vihreää siirtymää voidaan nopeuttaa kestävän valtiontalouden reunaehtoja noudattaen. Tämä edellyttää talouselämältä ja työmarkkinoilta muutosvalmiutta sekä sitä, että talouspolitiikkaa käytetään yhdessä finanssipolitiikan kanssa keskeisenä työvälineenä, jolla nopeutetaan ilmastoa säästävää toimintatapaa, edistetään vihreitä ratkaisuja sekä yksityisen pääoman ja investointien tehokasta kohdentamista. Tärkeä haaste on myös vihreän siirtymän toteuttaminen niin, että tuetaan pohjoismaista työmarkkinamallia ja edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, minimoidaan työttömyyttä ja taloudellista epätasa-arvoa ja luodaan mahdollisuuksia kaikille Pohjoismaiden kansalaisille.

Pohjoismailla on tulevina vuosina edessään suuria rakenteellisia muutoksia, jotka tuovat sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita. Demografiset muutokset väestön vanhetessa ja työssäkäyvien toive vähentää työtuntiensa määrää ovat pohjoismaisen hyvinvoinnin kasvun mukanaan tuoma ilmiö. Tämä kasvattaa julkisen talouden paineita ja edellyttää uudistuksia ja toimia, jotka lisäävät työmarkkinoille osallistumista ja työllisyyttä vahvistaen Pohjolan alueen tiivistyvää integraatiota. Myös uusi teknologia kuten tekoäly kehittyy nopeasti, mikä tuo mukanaan uusien mahdollisuuksien lisäksi myös uhkia. Pohjoismaisella talous- ja finanssipoliittisella yhteistyöllä voidaan edistää yhteistä politiikkaa ja ratkaisuja, joilla vahvistetaan Pohjoismaiden resilienssiä ja maiden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia kestävästi.

Samaan aikaan geopoliittisen tilanteen huononeminen sekä maiden ja alueiden välisen strategisen kilpailun lisääntyminen muodostavat erityisen riskin Pohjoismaille, jotka pieninä, innovatiivisina vientimaina ovat riippuvaisia kansainvälisen talous- ja finanssipolitiikan vakaudesta sekä keskinäisen kaupankäynnin ja investointien edellyttämistä avoimista kansainvälisistä markkinoista. Pohjolan ulkopuolisissa maissa lisääntyvä valtiontukien käyttö heikentää kansainvälistä kilpailua, haastaa Pohjoismaiden innovaatioyritykset ja mahdollisesti luo painetta lisätä julkisten varojen käyttöä vastaaviin toimiin Pohjoismaissa. Vahvistettu pohjoismainen yhteistyö, yhteinen lähestymistapa ja yhteisymmärrys Pohjoismaiden välillä on tärkeää, jotta yhteisiin haasteisiin voidaan vastata talous- ja finanssipolitiikan sektorilla ja vahvistaa Pohjoismaiden ääntä alueen ulkopuolella.

Pohjoismainen talous- ja finanssipoliittinen yhteistyö ministerineuvostossa (MR-Finans) on ensisijainen foorumi kokemustenvaihtoon, koordinointiin ja yhteispohjoismaisen tietopohjan laajentamiseen. Näin voidaan vahvistaa Pohjoismaiden edellytyksiä talouden ja hyvinvoinnin kehitykseen, edistää Pohjoismaiden kilpailukykyä ja varmistaa Pohjoismaiden yhteiskuntien osallistava vihreä ja digitaalinen siirtymä. Yhteistyö talouspoliittisten haasteiden käsittelyssä ja sellaisten konkreettisten hankkeiden tukeminen, joista syntyy yhteispohjoismaista hyötyä ja konkreettisia ehdotuksia Pohjoismaiden talouspolitiikan suunnan vahvistamiseksi, ovat yhteistyön ytimessä kaudella 2025–2030.

Talous- ja finanssipolitiikan ministerineuvosto on päättänyt työn tavoitteet ja osatavoitteet kaudelle 2025–2030. Poliittiset painopistealueet ohjaavat kaikkea pohjoismaista yhteistyötä tällä politiikanalalla. Näin ollen tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimenpiteitä, joiden avulla kaikki työ, toiminta, tulokset ja vaikutukset johtavat toivottuihin muutoksiin.