Tämä julkaisu on saatavilla myös saavutettavana verkkoversiona: https://pub.norden.org/politiknord2023-722.

Pääsihteerin esipuhe

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2023 budjetti on jatkoa pitkän aikavälin työlle Visio 2030:n toteuttamiseksi ja vihreän siirtymän vahvistamiseksi Pohjolassa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti on tärkeä ohjaus- ja priorisointiväline vision tavoitteiden saavuttamiseksi, joiden mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Vuoden 2023 budjetti koskee kolmatta vuotta toimintasuunnitelmassa, jonka tavoitteena on vision toteuttaminen ja vuoteen 2024 päättyvän nelivuotiskauden suuntaa antavien taloudellisten kehysten täyttäminen. Monivuotiset kehykset ovat edellytys työn pitkäjänteiselle suunnittelulle ja toimintasuunnitelman 12 tavoitteen täyttämiselle.

Vihreä siirtymä on osa vision tavoitteita, ja sille annettavaa tukea tullaan jatkamaan ja vahvistamaan vuonna 2023. Ympäristö- ja ilmastosektorille osoitetaan kaudella 2021–2024 lisää yhteensä noin 130 miljoonaa Tanskan kruunua verrattuna vuoden 2020 budjetin summaan. Vuoden 2023 budjetissa ympäristö- ja ilmastosektorin budjettiin on lisätty 10 miljoonaa Tanskan kruunua vuoden 2022 budjettiin verrattuna. Ylimääräiset varat käytetään 12 uuden visiohankkeen toteuttamiseen. Tarkoituksena on muun muassa edistää maantiekuljetusten sähköistämistä, kestävää rakentamista ja kestäviä elämäntapoja.

Monet tahot ovat myötävaikuttaneet budjetin laatimiseen. Toimiva, strateginen ja osallistava vuoropuhelu Pohjoismaiden ministerineuvoston eri sektoreiden, työryhmien, laitosten, yhteistyökumppaneiden ja Pohjoismaiden neuvoston välillä on tärkeää ja keskeistä vision tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tavoitteet jalkautetaan laajalti hyvässä pohjoismaisessa hengessä, ja näin luodaan vahva pohja hyvien tulosten luomiseksi myös tulevaisuudessa.

Vuoden 2023 budjetti koskee kuluvan toimintasuunnitelmakauden kolmatta vuotta. Pohjoismaiden yhteistyöministerit ovat laatineet väliarvioinnin vision tavoitteiden saavuttamiseksi vuosina 2021–2022 tehdyn kattavan työn vaikutuksista ja tuloksista. Arviointi osoittaa, että ministerineuvosto on oikealla tiellä, mutta vielä on paljon tehtävää.

Yhteistyöministerit ovat arvioinnin tulosten taustaa vasten antaneet Pohjoismaiden ministerineuvostolle tehtäväksi jatkaa työtä vihreämpää ja kestävämpää Pohjolaa koskevan kunnianhimoisen vision saavuttamiseksi ja priorisointityötä hyväksyttyjen tavoitteiden ja strategisten priorisointien mukaisesti. Vuoden 2023 budjetti on tärkeä työväline tässä työssä hyvien tulosten aikaan saamiseksi.

Jonas Wendel
Pohjoismaiden ministerineuvoston vt. pääsihteeri

Neuvottelut Pohjoismaiden neuvoston kanssa ja saavutettu budjetti|kompromissi

Pohjoismaiden neuvostolla ja Pohjoismaiden ministerineuvostolla oli keväällä 2022 useita poliittisia neuvotteluja vuoden 2023 budjetista, ja näiden pohjalta syntyivät seuraavat 22,5 miljoonan Tanskan kruunun aloitteet.

Kulttuurialan aloitteet (yhteensä 8 750 000 Tanskan kruunua):

että MR-SAM varaa 3 750 000 Tanskan kruunua kulttuurialalle kohdennettuun panostukseen, jolla vahvistetaan integroitunutta Pohjolaa koskevaa työtä. Panostuksen toteuttaa kulttuurisektori. MR-SAM jakaa varat vision painopistealueiden mukaisesti MR-K:n ehdotuksen pohjalta kulttuurisektorin ja Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan keskusteltua asiasta keskenään.
että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 1 000 000 Tanskan kruunua Reykjavikin Pohjolan talolle (NOREY).
että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 1 000 000 Tanskan kruunua Färsaarten Pohjolan talolle (NLH).
että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 250 000 Tanskan kruunua Ahvenanmaan Pohjola-instituutille (NIPÅ).
että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 450 000 Tanskan kruunua Grönlannin Pohjola-instituutin (NAPA) hallinnoimalle kulttuurin tukiohjelmalle.
että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 1 000 000 Tanskan kruunua Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle.
että MR-SAM varaa 1 000 000 Tanskan kruunua Pohjoismaiselle lehtimieskeskukselle pohjoismaista laatujournalistiikkaa kehittäviin toimiin, joiden avulla torjutaan valeuutisia ja disinformaatiota.
että MR-SAM varaa 50 000 Tanskan kruunua Orkesteri Nordenille.
että MR-SAM varaa 250 000 Tanskan kruunua pohjoismaiselle kirjallisuusviikolle.

Koulutus- ja tutkimusalan aloitteet (yhteensä 6 500 000 Tanskan kruunua):

että MR-SAM varaa 6 000 000 Tanskan kruunua MR-U:n aloitteisiin. MR-SAM jakaa varat vision painopistealueiden mukaisesti MR-U:n ehdotuksen pohjalta koulutus- ja tutkimussektorin ja Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan keskusteltua asiasta keskenään.
että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 500 000 Tanskan kruunua pohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistamiseen koulutus- ja tutkimussektorilla.

Muiden alojen aloitteet (yhteensä 7 250 000 Tanskan kruunua):

että ympäristö- ja ilmastoala varaa 3 000 000 Tanskan kruunua ns. nuorten pohjoismaiseen ilmasto- ja biodiversiteettirahastoon, josta nuoret voivat hakea tukea pohjoismaisten tapahtumien järjestämistä tai niihin osallistumista varten. Tapahtumien on edistettävä pohjoismaisten nuorten paneutumista ilmasto- ja biodiversiteettiasioihin. Nuoret haluavat olla itse keskeisessä asemassa rahoituksesta päätettäessä, ja haettavien varojen on liityttävä olemassa oleviin pohjoismaisiin ohjelmiin, jotka toimivat jo nyt nuorten osallistamisen puolesta. Varat ovat käytettävissä vuoden 2025 loppuun asti.
että MR-SAM varaa 500 000 Tanskan kruunua pohjoismaisen siviilivalmiusyhteistyön vahvistamista koskevan Jan-Erik Enestamin raportin seurantaan.
että MR-SAM varaa 250 000 Tanskan kruunua Pohjoismaiden välisten rajaesteiden ratkaisemista koskevan työn vahvistamiseen.
että MR-SAM varaa 250 000 Tanskan kruunua liikennealan yhteistyöhön.
että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 250 000 Tanskan kruunua Norden i skolan -opetusalustan rahoittamiseen Norden-yhdistysten liiton toiminta-avustuksesta. Näin Norden i skolan saa korvamerkittyä rahaa yhteensä 1 050 000 Tanskan kruunua toiminta-avustukseensa.
että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 1 000 000 Tanskan kruunua antibioottiresistenssiin liittyvän yhteistyön vahvistamiseen.
että MR-SAM varaa 1 000 000 Tanskan kruunua pohjoismaisen sosiaali-, terveys- ja tasa-arvoalan kriisivalmiuden vahvistamiseen.
että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 500 000 Tanskan kruunua Nordjobin vahvistamiseen.
että MR-SAM varaa 500 000 Tanskan kruunua Pohjolan päivän viettämiseen Pohjoismaiden kouluissa vuonna 2023.

Edellä mainitun budjettikompromissin lisäksi MR-SAM toteaa Pohjoismaiden neuvoston kanssa käymänsä dialogin jälkeen:

että on sovittu, että Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston tulee käydä vuoropuhelua ja pyrkiä löytämään mahdollisimman hyvä yhteisymmärrys seuraavan budjettikauden budjettikehyksistä ja -periaatteista.
että on sovittu neuvottelujen jatkamisesta Pohjoismaiden neuvoston kanssa mahdollisen liikenneministerineuvoston perustamisesta.
että on sovittu, että Pohjoismaiden ministerineuvoston nykyinen ja tuleva puheenjohtajamaa tapaavat Pohjoismaiden neuvoston nykyisen ja tulevan puheenjohtajamaan kanssa vuoden 2022 lopussa keskustellakseen Pohjoismaiden budjettityöstä tulevaisuudessa.

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston budjettikehys vuodeksi 2023

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2023 kokonaismenokehys on 1 037 569 000 Tanskan kruunua eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna 2022.

Kokonaismenokehyksen erittely:


Kokonaiskehyksen rakenne	TDKK
Vuoden 2023 hyväksytty budjetti vuoden 2022 hinnoin	987 488
Vuoden 2023 hintatason mukainen inflaatiokorjaus	37 724
Valuuttakurssikorjaus	12 352
Yhteensä vuoden 2023 hinnoin	1 037 569

Vuoden 2023 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 37 724 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 3,8 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi kasvattaa budjettia 12 352 000 Tanskan kruunulla. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus vuodelta 1971. Ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää maiden kesken vuosittain. Islanti on vuoden 2023 puheenjohtajamaa Norjan jälkeen. Päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista on yhteistyöministereillä (MR-SAM). Lisäksi yhteistyötä tehdään 11 alakohtaisessa ministerineuvostossa. Budjetin jakautuminen ministerineuvostojen kesken näkyy seuraavan sivun taulukosta.

Uusi Pohjola 1.0 -uudistustyön seurauksena budjetissa on vuodesta 2017 lähtien ollut yleinen määräys, jonka nojalla sallitaan varojen poliittinen uudelleenkohdentaminen erityistapauksissa. Määräyksen ajatuksena on, että jos esimerkiksi syntyy erityistilanteita, joiden vuoksi budjettiin on tehtävä muutoksia, muuttuneisiin tarpeisiin täytyy olla mahdollista reagoida poliittisesti. Määräys antaa yhteistyöministereille tietyissä tapauksissa valtuudet uudelleenkohdentaa varoja budjettikohtien kesken kehyksen sisällä. Määräys mahdollistaa myös sen, että yhteistyöministerit erityistapauksissa ja ao. ministerineuvoston ehdotuksesta voivat hyväksyä uudelleenkohdentamisen muidenkin sektoreiden budjettikehysten sisällä. Määräyksen nojalla toimittaessa asiasta on käytävä vuoropuhelua Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Muilta osin ks. liite, jossa on Pohjoismaiden ministerineuvostoa koskevat uudelleenkohdentamista koskevat säännöt.


			Budjetti	Budjetti	Erotus
			2023	2022	Nimellinen	Korjattu
1.	Yhteistyöministerit		288 479	273 296	15 183	-5 125
	a.	Vihreän, kilpailukykyisen ja kestävän Pohjolan edistäminen	135 680	119 319	16 361	-659
	b.	Kansainvälinen yhteistyö	55 429	58 653	-3 224	-3 703
		i. Toimistojen osuus*	14 979	13 703	1 276	797
	c.	Sihteeristötoiminnot	97 370	95 324	2 046	-763
		i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö)	87 925	85 116	2 809	0
2.	Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto		208 132	204 754	3 378	-7 250
	a.	Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset	205	200	5	5
	b.	Politiikan kehittäminen ym.	13 351	15 304	-1 953	-2 426
	c.	Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat	80 164	78 528	1 636	-2 109
	d.	NordForsk (laitos)	112 732	108 899	3 833	-2 499
	e.	Muu tutkimus	1 680	1 823	-143	-221
3.	Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto		42 984	41 564	1 420	-500
		i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos)	19 941	18 811	1 130	-226
4.	Kulttuuriministerineuvosto		157 856	158 190	-334	-7 250
	a.	Yleiset kulttuuripanostukset	45 428	45 983	-555	-2 201
	b.	Elokuva ja media	32 558	31 671	887	-634
	c.	Tukiohjelmat	31 922	31 397	525	-966
	d.	Kulttuurilaitokset	43 233	43 445	-212	-2 300
	e.	Muut kulttuuripanostukset	4 715	5 694	-979	-1 149
5.	Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto		50 863	48 017	2 846	750
	a.	Kalastus	6 660	6 660	0	0
	b.	Maa- ja metsätalous	34 049	31 467	2 582	486
		i. NordGenin osuus (laitos)	25 313	23 591	1 722	0
	c.	Elintarvikkeet	6 270	6 270	0	0
6.	Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto		11 589	11 455	134	0
7.	Kestävän kasvun ministerineuvosto		156 456	142 861	13 595	6 500
	a.	Elinkeinopolitiikka	97 954	89 996	7 958	3 000
		i. Nordic Innovationin osuus (laitos)	78 404	73 780	4 624	220
	b.	Energia	22 407	18 822	3 585	3 000
		i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen osuus (laitos)	10 407	9 522	885	300
	c.	Aluepolitiikka	36 095	34 043	2 052	500
		i. Nordregion osuus (laitos)	11 687	10 892	795	0
8.	Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto		86 456	73 492	12 964	12 250
9.	Työelämäalan ministerineuvosto		13 788	14 023	-235	-500
		i. Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos)	3 810	3 692	118	0
10.	Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto		1 592	1 592	0	0
11.	Oikeusasioiden ministerineuvosto		1 193	1 193	0	0
12.	Digitalisaatioministerineuvosto		18 176	17 051	1 125	1 125
Pohjoismainen budjetti yhteensä			1 037 564	987 488	50 076	0
*Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston toiminta|suunnitelma vuodeksi 2023

Pohjoismaat hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Vision vuoksi on tehty uudelleenkohdennuksia ja aloitteita, joilla halutaan varmistaa, että kaikki työ tukee selkeästi kolmea strategista painopistealuetta eli vihreää Pohjolaa, kilpailukykyistä Pohjolaa ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa.

Vision 12 tavoitetta konkretisoivat työn, jota Pohjoismaiden ministerineuvoston tulee tehdä vuosina 2021–2024 saavuttaakseen tavoitteet

Kaiken Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävän työn on edistettävä Visio 2030:n täytäntöönpanoa ja sen kolmea strategista painopistealuetta. Vision toteuttamisen helpottamiseksi yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2020 alussa kaikkiaan 12 strategisia painopistealueita koskevaa tavoitetta ja sektorienväliseen yhteistyöhön kohdennettavan erityispanostuksen.

Vision toteuttamisen konkretisoimiseksi hyväksyttiin joulukuussa 2020 toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2024. Siinä kuvataan priorisoituja toimia ja kehitysalueita, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista ja vahvistavat sektorienvälistä näkökulmaa kaikessa Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä.


Tavoite 1	Vahvistetaan sellaisten ratkaisujen tutkimusta, kehittämistä ja edistämistä, jotka tukevat hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa liikenne-, rakennus-, elintarvike- ja energia-alalla.
Tavoite 2	Edistetään biologisen monimuotoisuuden säilymistä ja Pohjolan luonto- ja merialueiden kestävää käyttöä.
Tavoite 3	Edistetään Pohjolan kierto- ja biotaloutta, kestävää ja kilpailukykyistä tuotantoa, kestäviä elintarvikejärjestelmiä sekä resurssitehokkaita ja myrkyttömiä kiertokulkuja.
Tavoite 4	Helpotetaan pohjoismaisten kuluttajien mahdollisuuksia valita houkuttelevia ympäristö- ja ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja panostamalla yhteistyössä kestävään kulutukseen.
Tavoite 5	Edistetään kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön myönteistä kehitystä muun muassa tuomalla esiin pohjoismaisia vihreitä ratkaisuja muualla maailmassa.
Tavoite 6	Tuetaan tietoa ja innovointia ja parannetaan kaikkien pohjoismaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää täysin vihreän talouden sekä teknologisen ja digitaalisen muutoksen ja kasvavan biotalouden tarjoamaa kehityspotentiaalia.
Tavoite 7	Kehitetään osaamista ja hyvin toimivia työmarkkinoita, jotka vastaavat vihreän talouden ja digitaalisen kehityksen asettamiin vaatimuksiin sekä tukevat vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä.
Tavoite 8	Lähennetään Pohjoismaita entisestään hyödyntämällä digitalisaatiota ja koulutusta.
Tavoite 9	Edistetään hyvää, tasa-arvoista ja turvallista terveyttä ja hyvinvointia Pohjolassa.
Tavoite 10	Pyritään osallistamaan kaikki Pohjoismaiden asukkaat vihreään talouteen ja digitaaliseen kehitykseen, hyödyntämään niiden sisältämä potentiaali ja ehkäisemään yhteiskunnan eriarvoisuuden lisääntymistä muutoksen seurauksena.
Tavoite 11	Annetaan Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti lapsille ja nuorille, vahvempi ääni ja osallisuus pohjoismaisessa yhteistyössä ja lisätään heidän tietojaan naapurimaiden kielistä ja kulttuureista.
Tavoite 12	Säilytetään Pohjolassa vallitseva luottamus ja yhteenkuuluvuus, yhteiset arvot ja pohjoismainen yhtenäisyys ja pidetään keskiössä kulttuuri, demokratia, tasa-arvo, osallisuus, syrjimättömyys ja sananvapaus.

Visio tarkoittaa uudelleenkohdentamisia, jotka vahvistavat vihreitä toimia

Pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät helmikuussa 2020 budjettierien uudelleenkohdentamisesta. Päätös merkitsee sitä, että eri ministerineuvostojen välistä budjettijakoa muutetaan vihreiden aloitteiden vahvistamiseksi. Näin halutaan saada aikaan parempi tasapaino vision kolmen strategisen painopistealueen kesken. Uudelleenkohdennukset toteutetaan asteittain vuosina 2021–2024.

Kun tämä on tehty, noin 170 000 000 Tanskan kruunua on uudelleenkohdennettu vuonna 2024 (vuoden 2020 taso), mikä on yli kuudesosa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosittaisesta kokonaisbudjetista, joka on noin miljardi Tanskan kruunua. Uudelleenkohdennuksia käytetään erityisesti vihreän alueen vahvistamiseen yli 100 miljoonalla Tanskan kruunulla vuonna 2024, jolloin kaikki uudelleenkohdennukset on toteutettu.

MR-SAM on myös hyväksynyt suuntaa antavat taloudelliset kehykset vuodelle 2024. Kehykset ovat alustavat, sillä ne edellyttävät kansallisten parlamenttien vuotuista hyväksyntää.


(MDKK, 2020-taso)	2020	2021	2022	2023	2024
MR-SAM	251,625	227,445	220,320	215,195	203,070
MR-Digital	15,458	15,926	17,051	18,176	19,301
MR-U	224,723	211,666	204,416	197,166	189,916
MR-S	42,331	40,737	40,237	39,737	39,237
MR-K	180,255	161,858	154,608	147,358	140,108
MR-FJLS	43,926	44,841	46,591	47,341	49,091
MR-Jäm	11,671	11,369	11,369	11,369	11,369
MR-TILLVÄXT, elinkeino	86,241	88,313	91,313	94,313	98,313
MR-TILLVÄXT, energiapolitiikka	12,832	16,000	19,000	22,000	26,000
MR-TILLVÄXT, aluepolitiikka	32,848	32,499	32,999	33,499	33,999
MR-MK	47,555	59,776	73,026	85,276	101,526
MR-A	15,223	14,330	13,830	13,330	12,830
MR-Finans	1,634	1,592	1,592	1,592	1,592
MR-Just	1,225	1,193	1,193	1,193	1,193
Varatut määrärahat		40,000	40,000	40,000	40,000
Yhteensä	967,547	967,547	967,547	967,547	967,547

Seuraavat kaksi kaaviota kuvaavat yleisesti, kuinka vuoden 2023 budjetti jakautuu vision kolmen strategisen painopistealueen ja 12 tavoitteen kesken. On syytä huomata, että kyseessä on arvio, joka on laadittu jokaista Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön sektoria varten sellaisen arvion perusteella, joka koskee yksittäisten sektoreiden budjettikohtien osuutta kunkin tavoitteen saavuttamisessa. Vertailtaessa vihreän Pohjolan (38 %), kilpailukykyisen Pohjolan (28 %) ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan (34 %) keskinäisiä osuuksia voidaan selvästi havaita kaikkien kolmen alueen olevan painopistealueita kuitenkin niin, että vihreä Pohjola saa suurimman rahoitusosuuden.

Vuoden 2023 budjetti jakautuu vision kolmen strategisen painopistealueen ja 12 tavoitteen kesken (V = Vihreä, K = Kilpailukykyinen, S = Sosiaalisesti kestävä)

{"chart":{"animation":false,"type":"pie","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":450,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":50,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","options3d":{"enabled":false,"alpha":45}},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dataLabels":{"enabled":true,"format":"{point.y:,.0f} %","style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"depth":35},"pie":{"showInLegend":true,"subType":"full","center":["50% 50%"],"borderWidth":2,"allowPointSelect":false,"cursor":"default","dataLabels":{"distance":0},"startAngle":0,"endAngle":0,"point":{"events":{}}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"type":"pie","data":[{"name":"Vihreä","y":38,"sliced":false,"selected":false},{"name":"Kilpailukykyinen","y":28,"sliced":false,"selected":false},{"name":"Sosiaalisesti kestävä","y":34,"sliced":false,"selected":false}]}],"xAxis":{"categories":["","",""],"lineWidth":0},"yAxis":{"allowDecimals":true},"colors":["#266d51","#ffed99","#cde4c4"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"layout":"horizontal","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12"},"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":false,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

{"chart":{"animation":false,"type":"pie","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":450,"marginLeft":40,"marginTop":40,"marginRight":40,"marginBottom":40,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","options3d":{"enabled":false,"alpha":45}},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dataLabels":{"enabled":true,"format":"{point.name} {point.percentage:.0f} %","style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"depth":35},"pie":{"showInLegend":false,"subType":"full","center":["50% 50%"],"borderWidth":2,"allowPointSelect":false,"cursor":"default","dataLabels":{"distance":6},"startAngle":0,"endAngle":0,"point":{"events":{}}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"type":"pie","data":[{"name":"V 1","y":8,"sliced":false,"selected":false},{"name":"V 2","y":6,"sliced":false,"selected":false},{"name":"V 3","y":8,"sliced":false,"selected":false},{"name":"V 4","y":8,"sliced":false,"selected":false},{"name":"V 5","y":7,"sliced":false,"selected":false},{"name":"K 6","y":10,"sliced":false,"selected":false},{"name":"K 7","y":9,"sliced":false,"selected":false},{"name":"K 8","y":9,"sliced":false,"selected":false},{"name":"S 9","y":9,"sliced":false,"selected":false},{"name":"S 10","y":9,"sliced":false,"selected":false},{"name":"S 11","y":8,"sliced":false,"selected":false},{"name":"S 12","y":8,"sliced":false,"selected":false}]}],"xAxis":{"categories":["","","","","","","","","","","",""],"lineWidth":0},"yAxis":{"allowDecimals":true},"colors":["#266d51","#266d51","#266d51","#266d51","#266d51","#ffed99","#ffed99","#ffed99","#cde4c4","#cde4c4","#cde4c4","#cde4c4"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"layout":"vertical","reversed":false,"align":"right","verticalAlign":"middle","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12"},"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":false,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

Visiotyön tekeminen näkyväksi vuoden 2023 toimintasuunnitelmassa ja budjetissa

Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa keskittyä vuoden 2023 toimintasuunnitelmassaan ja budjetissaan Visio 2030:n tavoitteiden toteuttamiseen. Pohjoismaisen budjetin kokonaiskehys on sama kuin vuonna 2022. Vuoden 2023 budjetissa jokaisen budjettikohdan johdannosta käy ilmi, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision 12:ta tavoitetta. Kutakin budjettikohtaa laadittaessa on lisäksi mainittu, edistävätkö kuhunkin kohtaan sisältyvät toimenpiteet sektorien yhteisiä painopistealueita, eli sukupuolten tasa-arvoa, kestävää kehitystä (Agenda 2030) sekä lasten ja nuorten näkökulmaa.

Tulosten seuranta ja arviointi Pohjoismaiden ministeri|neuvostossa

Tulosten seuranta ja arvioinnit ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiprosessin tärkeitä työkaluja. Ne antavat mahdollisuuden käyttää näin saatavaa tietoa uusien poliittisten aloitteiden perustana. Yksittäisten ministerineuvostojen budjettikirjan johdannosta ja yksittäisistä budjettikohdista näkyy varojen käyttöä koskeva tuloslaskelma. Pohjoismaisessa budjetissa tullaan jatkossa käyttämään aikaisempaa enemmän tuloslaskelmia ja arviointeja varainjaon perustana. Vuoden 2023 budjetin laadinnassa tuloksen seurantaan käytetään viimeisintä päättynyttä tilikautta eli vuotta 2021. Vuonna 2021 ministerineuvostoilla oli yhteensä yli 330 poliittisesti hyväksyttyä tavoitetta. Näistä arvioidaan noin 98 % joko kokonaan tai osittain toteutuneiksi ja hieman yli 2 % arvioidaan jääneen toteutumatta, ks. seuraava kaavio.

{"chart":{"animation":false,"type":"pie","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":450,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":50,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","options3d":{"enabled":false,"alpha":45}},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dataLabels":{"enabled":true,"format":"{point.y:,.1f} %","style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"depth":35},"pie":{"showInLegend":true,"subType":"full","center":["50% 50%"],"borderWidth":2,"allowPointSelect":true,"cursor":"default","dataLabels":{"distance":10},"startAngle":0,"endAngle":0,"point":{"events":{}}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"type":"pie","data":[{"name":"Toteutunut kokonaan","y":84.6,"sliced":false,"selected":false},{"name":"Toteutunut osittain","y":13.3,"sliced":false,"selected":false},{"name":"Ei toteutunut","y":2.1,"sliced":false,"selected":false}]}],"xAxis":{"categories":["","",""],"lineWidth":0},"yAxis":{"allowDecimals":true},"colors":["#266d51","#ffed99","#696a6c"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"layout":"horizontal","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12"},"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":true,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

Pääosa pohjoismaisista varoista käytetään yhteispohjoismaisiin hankkeisiin ja ohjelmiin sekä pohjoismaisten laitosten kuluihin. Pohjoismaiden ministerineuvoston hanketoiminnassa tehdään laajoja arviointitoimia. Suuret strategiset panostukset arvioidaan aina niiden päättymisen jälkeen, kuten esim. Vihreä kasvu -pääministerialoite. Lisäksi on tavanomainen käytäntö, että arviointeja tehdään osana sektoreiden uusien strategioiden ja ohjelmien laatimista. Näiden arviointien tuloksia käytetään päätettäessä eri alueiden jatkotyöstä.

Laitosten vuosiraportteja käytetään saavutettujen tulosten välittämiskanavana, ja tuloksista raportoidaan vuotuisissa ohjauskirjeissä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kaikki hankkeet ja ohjelmat arvioidaan niiden päättymisen jälkeen sekä nykyisten voimassa olevien suuntaviivojen mukaan että käytännössä.

Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan pääosin maiden suorilla maksuosuuksilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa kokonaisbudjettia ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2023 budjetti perustuu vuosiin 2019 ja 2020.


TULOT	2020		2021		2022		2023
Tuhatta Tanskan kruunua (kuluvan vuoden hinnoin)	Budjetti	Jako- peruste	Budjetti	Jako- peruste	Budjetti	Jako- peruste	Budjetti	Jako- peruste
Palkoista pidätettävä maksu	13 500		13 500		13 500		14 000
Muut tulot (esim. korot)	0		0		0		0
Maiden maksuosuudet	954 047		955 523		973 988		1 023 564
Tanska	207 521	21,8 %	208 304	21,8 %	216 540	22,2 %	233 373	22,8 %
Suomi	158 313	16,6 %	159 572	16,7 %	164 431	16,9 %	177 077	17,3 %
Islanti	14 517	1,5 %	15 288	1,6 %	15 704	1,6 %	15 353	1,5 %
Norja	265 352	27,8 %	265 635	27,8 %	270 096	27,7 %	265 103	25,9 %
Ruotsi	308 345	32,3 %	306 723	32,1 %	307 217	31,5 %	332 658	32,5 %
Yhteensä:	967 547	100 %	969 023	100 %	987 488	100 %	1 037 564	100 %

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä

Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että sen maksujärjestelmän vaikutukset otetaan huomioon Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa. Sopimus vaikuttaa siten maiden pohjoismaisen budjetin maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelmän ulkopuolella ovat Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan maksujärjestelmää koskevat keskinäiset maksut otetaan siten huomioon niiden maksuosuuksissa ministerineuvoston budjettiin. Sopimusta päätettiin vuonna 2018 jatkaa toistaiseksi.

Sopimuksesta käy ilmi, että opiskelijan asuinmaa maksaa opiskelumaalle korvausta 75 prosentista siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa asuinmaansa säännösten mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka opiskelee sopimuksen artiklan 1 mukaisessa korkea-asteen koulutuksessa toisessa maassa. Laskelmassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia.

Vuoden 2023 opiskelijakohtainen korvaus on 33 537 Tanskan kruunua.

Ministerineuvosto vastaanottaa laskelman pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä.


Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua
	Budjetti 2020	Budjetti 2021	Budjetti 2022	Budjetti 2023
Tanska	-62 983	-59 627	-58 429	-54 355
Suomi	53 985	51 119	44 073	41 197
Islanti	0	0	0	0
Norja	43 655	43 594	43 019	37 555
Ruotsi	-34 657	-35 086	-28 663	-24 397
Yhteensä:	0	0	0	0

Seuraavassa taulukossa ovat maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvostolle kansallisissa valuutoissa yhteistyöministerien hyväksymien budjettivaluuttakurssien mukaan laskettuna. Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä sisältyy lukuihin.


Budjetti 2023 – Maiden maksuosuudet kansallisissa valuutoissa
Tanska	179 018 tuhatta Tanskan kruunua
Suomi	29 338 tuhatta euroa
Islanti	295 259 tuhatta Islannin kruunua
Norja	414 599 tuhatta Norjan kruunua
Ruotsi	422 275 tuhatta Ruotsin kruunua

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston budjetin ja likviditeetin kehitys

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitys

Yksi tapa tarkastella Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on verrata budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen bruttokansantuote on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan yhteenlaskettu BKT. Seuraavasta kaaviosta näkyy budjetti suhteessa pohjoismaiseen BKT:hen vuodesta 1995 alkaen. Siitä näkyy myös, että ministerineuvoston budjetti on pienentynyt suhteessa maiden BKT:hen kyseisellä kaudella.

{"chart":{"animation":false,"type":"combi","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":80,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","alignTicks":false},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dashStyle":"Solid","lineWidth":3,"marker":{"enabled":false,"radius":4},"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","allowOverlap":false,"labelPositive":false,"style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"groupPadding":0.1},"column":{"borderColor":"white","dataLabels":{"crop":false,"overflow":"none"}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"name":"Lineaarinen (Indeksi (1995=100))","data":[88,86.29,84.58,82.87,81.16,79.45,77.74,76.03,74.32,72.61,70.9,69.19,67.48,65.77,64.06,62.35,60.64,58.93,57.22,55.51,53.8,52.09,50.38,48.67,47,45.33,44],"type":"line","zIndex":2},{"name":"Indeksi (1995=100)","data":[100,90,83,83,80,72,75,73,74,71,67,63,61,63,70,61,59,58,58,57,55,55,53,56,52,55,48],"type":"column","zIndex":1,"yAxis":1}],"xAxis":{"categories":["1995"," 1996","1997","1998","1999","2000","2001","2002","2003","2004","2005","2006","2007","2008","2009","2010","2011","2012","2013","2014","2015","2016","2017","2018","2019","2020 ","2021"],"gridLineColor":"#ddd","title":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"labels":{"style":{"textAlign":"center","color":"#000","fontSize":"12"},"format":"{value}","useHTML":true},"lineColor":"#ddd","lineWidth":"0","tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"tickWidth":"0"},"yAxis":[{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"min":0,"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"index":0},{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"opposite":true,"index":1}],"colors":["#266d51","#cde4c4","#fff0be","#424241"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"enabled":true,"layout":"horizontal","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":false,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true},"extras":{"yLine":{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"min":0,"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"index":0},"yColumn":{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"opposite":true,"index":1},"yOpposite":false}}

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä

Lähde: Eurostat, toukokuu 2022

Vertailu on tehty vuosina 1995–2021, ja vuoden 1995 indeksiksi on asetettu 100. Syynä tarkastelukauden rajaukseen on se, että BKT-tiedot ovat saatavilla kyseiseltä kaudelta budjetin laadintahetkellä. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 vuoden 2008 tasosta. Siksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi.

Budjettikehitys vuosina 2009-2023

{"chart":{"animation":false,"type":"line","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":100,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","polar":false},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dashStyle":"Solid","lineWidth":4,"marker":{"enabled":true,"radius":5},"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","allowOverlap":false,"labelPositive":false,"style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"name":"Käyvin hinnoin","data":[912.183,899.247,934.716,961.472,986.726,955.215,931.782,927.546,935.091,950.9,956.7,967.5,969,987.5,1037.6]},{"name":"Vuoden 2023 hinnoin","data":[1189,1152.5,1174.5,1186.7,1196.4,1139.9,1095.5,1072.3,1061.9,1063.9,1053.6,1047.6,1031.8,1035.9,1037.6]}],"xAxis":{"categories":["2009","2010","2011","2012","2013","2014","2015","2016","2017","2018","2019","2020","2021","2022","2023"],"gridLineColor":"#ddd","title":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"labels":{"style":{"textAlign":"center","color":"#000","fontSize":"12"},"format":"{value}","useHTML":true},"lineColor":"#ddd","lineWidth":"0","tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"tickWidth":"0"},"yAxis":{"categories":["850","900","950,"],"gridLineColor":"#ddd","gridLineWidth":1,"title":{"text":" ","style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"max":1200,"showPositive":false,"opposite":false,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"format":"{value}"},"lineColor":"#ddd","zeroLineColor":"#ddd","tickColor":"#ddd","tickInterval":50,"gridLineInterpolation":"undefined","allowDecimals":true},"colors":["#cde4c4","#266d51","#fdcf41","#fff0be","#424241"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"enabled":true,"layout":"horizontal","reversed":true,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12"},"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":true,"shared":false,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

Budjettikehitys vuosina 2009-2023 (miljoonaa Tanskan kruunua)

Vuoden 2023 budjettikehykseksi MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2022 budjetin tason.

Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen huomattavasta arvonlaskusta suhteessa Tanskan kruunuun vuoden 2008 jälkipuoliskolta vuoden 2009 puoleenväliin. Nousu vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja edelleen vuoteen 2013 johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2013–2021 johtuu paitsi vuosien 2014–2016 budjettileikkauksista, myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Kiinteiden hintojen heikon nousun vuosien 2022 ja 2023 budjeteissa voidaan katsoa aiheutuneen valuuttavaihteluista.

Käyttämättä jääneiden varojen kehittyminen vuosina 2018–2021

Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkopuolisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi nämä varat katsotaan aina 100-prosenttisesti käytetyiksi ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 61 prosenttia ministerineuvoston vuoden 2021 budjetista.

Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 prosenttia kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saadaan siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille.

Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille, kunnes palautusten yhteenlaskettu määrä on 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi. Nämä 35 miljoonaa Tanskan kruunua palautettiin maille vuoden 2019 tilinpäätöksen käyttämättä jääneiden varojen kohdentamisen yhteydessä. 15 prosentin raja ylittävät varat siirretään täten MR-SAMin käytettäviksi varantotilille varainhoitovuodeksi ja kahdeksi seuraavaksi vuodeksi (r+2), vrt. taloussäännön 20 A §.

Alla olevasta kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2018–2021 ja niiden jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.

{"chart":{"animation":false,"type":"combi","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":75,"marginTop":50,"marginRight":75,"marginBottom":75,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","alignTicks":false},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dashStyle":"Solid","lineWidth":4,"marker":{"enabled":true,"radius":4},"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","allowOverlap":false,"labelPositive":false,"style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"groupPadding":0.1},"column":{"borderColor":"white","dataLabels":{"crop":false,"overflow":"none"}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"name":"Prosenttia kokonaiskehyksestä","data":[1.7,2,7.4,5.1],"type":"line","zIndex":2},{"name":"Käyttämättä (TDKK)","data":[15893,19586,71902,49244],"type":"column","zIndex":1,"yAxis":1}],"xAxis":{"categories":["2018","2019","2020","2021"],"gridLineColor":"#ddd","title":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"labels":{"style":{"textAlign":"center","color":"#000","fontSize":"12"},"format":"{value}","useHTML":true},"lineColor":"#ddd","lineWidth":"0","tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"tickWidth":"0"},"yAxis":[{"title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12}},"min":0,"max":8,"tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"opposite":true,"index":0},{"title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12}},"min":0,"max":80000,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10000,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"index":1}],"colors":["#266d51","#cde4c4","#385988","#ffdde2","#ef403b","#fdcf41"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"enabled":true,"layout":"horizontal","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":true,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{series.name}: {point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true},"extras":{"yLine":{"title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12}},"min":0,"max":8,"tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"opposite":true,"index":0},"yColumn":{"title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12}},"min":0,"max":80000,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10000,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"index":1},"yOpposite":true}}

Käyttämättömät varat vuosien 2018–2021 päättyessä

Alla olevasta kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.


Käyttämättömät varat vuosien 2018–2021 päättyessä (tuhatta Tanskan kruunua)
Sektori	2018		2019		2020*		2021
Sektori	Käyttä-mättä	% sektorin koosta	Käyttä-mättä	% sektorin koosta	Käyttä-mättä	% sektorin koosta	Käyttä-mättä	% sektorin koosta	Leikattu 15 %:n säännön mukaan
Vision edistäminen	1 956	2,2 %	5 116	1,9 %	18 994	21,0 %	10 416	11,0 %	6 712
Kansainvälinen yhteistyö	3 185	5,3 %	3 535	5,8 %	16 326	27,2 %	3 836	5,8 %	85
Koulutus ja tutkimus	1 220	0,6 %	1 700	0,8 %	0	0 %	1 547	0,8 %	26
Sosiaali- ja terveyspolitiikka	399	0,9 %	1 192	2,9 %	11 695	27,6 %	654	1,6 %	0
FJLS	116	0,3 %	285	0,7 %	5 262	12,0 %	3 593	2,1 %	277
Kulttuuripolitiikka	3 314	1,9 %	2 912	1,6 %	7 982	4,4 %	1 036	2,3 %	0
Sukupuolten tasa-arvo	363	3,9 %	319	3,4 %	1 783	15,3 %	584	5,1 %	16
Kestävä kasvu	349	0,3 %	120	0,1 %	2 414	1,8 %	3 060	2,3 %	876
Ympäristö	1 700	3,7 %	2 470	5,2 %	3 768	7,9 %	3 312	5,5 %	0
Työelämäala	395	2,8 %	234	1,6 %	1 901	12,5 %	1 593	7,3 %	538
Talous- ja rahapolitiikka	41	2,6 %	102	6,3 %	245	15,0 %	99	6,2 %	0
Oikeusasiat	0	0,0 %	0	0,0 %	342	27,9 %	395	2,5 %	216
Digitalisaatio**	-	-	-	-	-	-	11 291	70,9 %	8 903
Muu toiminta	2 857	2,5 %	1 601	1,4 %	2 287	6,6 %	5 212	15,1 %	1 955
YHTEENSÄ	15 893	1,7 %	19 586	2,0 %	71 902	7,4 %	46 628	4,8 %	19 604
*Vuoden 2020 tilinpäätökseen on tehty joitakin teknisiä korjauksia, mistä johtuen luvut eivät ole edellisten vuosien kanssa vertailukelpoisia.
**Ennen vuotta 2021 digitalisaatioministerineuvosto oli esitetty taulukossa osana MR-SAMin budjettieriä.

Likviditeetin kehitys

Pohjoismaiden ministerineuvoston likviditeetti 31. toukokuuta 2022 oli seuraava:

DKK: Noin 180 miljoonaa
SEK: Noin 20 miljoonaa
NOK: Noin 25 tuhatta
EUR: Noin 575 tuhatta
ISK: Noin 3,3 miljoonaa

Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa osuutensa kahdeksassa erässä. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa.

MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksuja kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa (Tanskan kruunuissa). Tästä syystä NSK päätti joulukuussa 2018, että vuonna 2019 käytetään väliaikaisratkaisuna sellaista maksuprofiilin muutosta, jossa maat maksavat maksuosuutensa Tanskan kruunuissa; 40 % ensimmäisenä vuosineljänneksenä ja 20 % seuraavina vuosineljänneksinä. Järjestelmä otettiin käyttöön 2020–2022. NSK on päättänyt, että vuoden 2023 maksujen maksamisen lähtökohtana on maksuerien tasaeräisyys kunakin vuosineljänneksellä.

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston budjetti budjettikohdittain


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
MR-SAM: Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen		135 680	128 930

	40 miljoonan Tanskan kruunun erillismääräraha	40 000	40 000
1-1060	Vihreän Pohjolan edistäminen	18 200	17 100
1-1061	Kilpailukykyisen Pohjolan edistäminen	12 500	12 000
1-1062	Sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen	9 300	10 900

	Puheenjohtajamaan erä, Islanti	0	0
1-8031	Meri – sininen kasvu pohjoisessa	0	0
1-8032	Kestävä matkailu pohjoisessa	0	0
1-8033	Pohjoismaiden nuoret	0	0

	Puheenjohtajamaan erä, Suomi	5 000	5 000
1-8037	Toimivat yhteistyömallit ja Pohjoismaiden integraatioon vaikuttavat haasteet	0	0
1-8038	Arjen joustavuuden ja maiden välisen liikkuvuuden lisääminen digitalisaation avulla / Achieving the world’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation	2 500	2 500
1-8039	Rakentamisen kiertotalouden pohjoismainen verkosto	2 500	2 500

	Puheenjohtajamaan erä, Tanska	0	15 000
1-8034	Pohjoismaiden nuorten kestävät yhteisöt / Nordic Youth in Sustainable Dialogue	0	5 000
1-8035	Pohjolan rannikkoyhteisöjen kestävä kehitys	0	5 000
1-8036	Visiosta toteutukseen – syrjäseutujen tulevaisuuden energiaratkaisut	0	5 000

	Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen	90 680	54 737
1-8410	Poliittiset priorisoinnit	0	0
1-8411	Poliittiset aloitteet	8 000	7 500
1-8412	Yhteistyöministerien (MR-SAM) käyttövarat	33 696	3 500
1-8420	Profilointi ja asemointi	6 250	6 250
1-8510	Uudet sektorienväliset aloitteet	0	0
1-8520	Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin	0	0
1-0410	Norden-yhdistysten liitto	4 334	4 132
1-0425	Grönlanti-tuki	778	778
1-0460	Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola)	6 500	5 500
1-1012	Norden i Fokus	5 358	4 956
1-1030	Info Pohjola	7 414	6 916
1-1036	Pohjoismaiden väliset rajaesteet	6 255	5 055
1-1050	Virkamiesvaihto	2 129	2 030
1-2534	Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU)	0	0
1-2212	Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK)	9 966	8 120


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
MR-SAM: Sihteeristötoiminnot		97 370	95 324

	Sihteeristötoiminnot	97 370	95 324
1-0435	Pääsihteerin käyttövaranto	445	445
1-1011	Viestintä (aiemmin tiedotustoiminta)	3 500	3 072
1-1013	Tilastot	4 000	4 000
1-0180	Ministerineuvoston sihteeristö	87 925	85 116
1-0181	Sihteeristön IT-investoinnit	1 500	2 691


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
MR-SAM: Kansainvälinen yhteistyö		55 429	58 653

1-0820	Pohjoismaiden lähialueyhteistyö	20 700	25 700
1-0980	Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö	0	0
1-0810	Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot	14 979	13 703
1-0850	Kansainvälinen toiminta	0	0
1-0851	Tuki Pohjoismaiden edustustojen yhteistyölle	7 750	7 750
1-0870	Arktinen yhteistyöohjelma	10 000	10 000
1-0990	Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa	2 000	1 500


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
MR-U		208 132	204 754

	Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset	205	200
2-2505	Käyttövarat – koulutus ja tutkimus	205	200

	Politiikan kehittäminen ym.	13 351	15 304
2-2544	Pohjoismainen kieliyhteistyö	3 912	4 283
2-3127	Politiikan kehittäminen – aikuisoppiminen	6 203	7 004
2-2506	Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö	3 236	4 017

	Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat	80 164	78 528
2-2513	Nordplus	80 164	78 426
2-2515	Nordic Master -ohjelma	0	102

	Laitos	112 732	108 899
2-3100	NordForsk	112 732	108 899

	Muu tutkimus	1 680	1 823
2-3180	Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA)	0	0
2-3181	Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS)	0	0
2-3182	Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS)	0	0
2-3184	Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK)	0	0
2-3185	Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI)	1 680	1 823


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
MR-S		42 984	41 564

	Hankevarat	23 043	22 753
3-4310	Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka	4 229	4 281
3-4311	Terveysalan pohjoismainen yhteistyö	3 364	3 405
3-4312	Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö	3 379	3 420
3-4320	Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto	1 239	1 196
3-4340	Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO)	2 171	2 095
3-4382	Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS)	8 661	8 356

	Laitokset	19 941	18 811
3-4380	Pohjoismainen hyvinvointikeskus	19 941	18 811


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
MR-K		157 856	158 190

	Yleiset kulttuuripanostukset	45 428	45 983
4-2203	Käyttövarat – kulttuuri	250	250
4-2205	Pohjoismainen kulttuurirahasto	35 228	35 067
4-2206	Pohjoismaiden neuvoston palkinnot	3 706	3 757
4-2208	Strategiset panostukset	6 244	6 909

	Elokuva ja media	32 558	31 671
4-2222	Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto	29 484	28 681
4-2228	Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM)	3 074	2 990

	Taideala	31 922	31 397
4-2251	Kulttuuri- ja taideohjelma	17 279	16 808
4-2253	Pohjoismainen käännöstuki	3 407	3 314
4-2254	Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma	11 236	11 275

	Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset)	43 233	43 445
4-2270	Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY)	10 307	10 288
4-2272	Färsaarten Pohjolan-talo (NLH)	12 978	13 224
4-2274	Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ)	3 028	2 964
4-2277	Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA)	6 256	6 092
4-2548	Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK)	10 664	10 877

	Muut kulttuuripanostukset	4 715	5 694
4-2232	Muu kulttuuritoiminta	1 080	1 992
4-2234	Saamelainen kulttuuriyhteistyö	3 635	3 702


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
MR-FJLS		50 863	48 017

5-6420	Käyttövarat – ÄK-FJLS (toimeenpaneva komitea)	3 884	3 620

	Kalastus	6 660	6 660
5-6610	Hankevarat – kalastus	6 660	6 660

	Maa- ja metsätalous	34 049	31 467
5-6510	Hankevarat – maatalous	403	403
5-6520	Pohjoismainen maatalous- ja elintarviketutkimuksen komitea (NKJ)	1 528	971
5-6310	Hankevarat – metsätalous	326	326
5-6581	Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS)	6 479	6 176

	Laitokset – maatalous	25 313	23 591
5-6585	Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen)	25 313	23 591

	Elintarvikkeet	6 270	6 270
5-6810	Hankevarat – elintarvikkeet	6 270	6 270
5-6830	Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi	0	0


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM)		11 589	11 455

	Hankevarat	11 589	11 455
6-4410	Strategiset panostukset – tasa-arvo	3 757	3 757
6-4411	Strategiset panostukset – LGBTI	743	743
6-4420	Pohjoismainen LGBTI- ja tasa-arvorahasto	4 213	4 213
6-4480	Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK)	2 876	2 742


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT)		156 456	142 861

	Elinkeinopolitiikka	97 954	89 996
7-5140	Hankevarat – elinkeinopolitiikka	7 696	4 913
7-5280	Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nopef)	11 854	11 303

	Laitokset – elinkeinopolitiikka	78 404	73 780
7-5180	Nordic Innovation (NI)	78 404	73 780

	Energia	22 407	18 822
7-5141	Hankevarat – energiapolitiikka	12 000	9 300

	Laitokset – energiapolitiikka	10 407	9 522
7-3220	Pohjoismainen energiantutkimus (NEF)	10 407	9 522

	Aluepolitiikka	36 095	34 043
7-5143	Yhteistyöohjelman täytäntöönpano	8 211	7 411
7-5151	Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA)	7 485	7 135
7-5160	Raja-alueyhteistyö	8 712	8 605

	Laitokset – aluepolitiikka	11 687	10 892
7-6180	Nordregio	11 687	10 892


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK)		86 456	73 492

8-3310	Käyttövarat – ympäristö	43 313	30 844
8-3311	Työryhmät – ympäristö	27 000	27 000
8-3312	Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto	852	852
8-3320	Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto	10 490	10 150
8-6720	Joutsenmerkki – pohjoismainen ympäristömerkki	4 801	4 646


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A)		13 788	14 023

	Hankevarat	9 978	10 331
9-4110	Strategiset panostukset – työelämäala	1 420	1 620
9-4111	Hankevarat – työelämäalan jaostot	3 900	4 100
9-4120	Nordjobb	3 148	3 001
9-4130	Viestintäpanostukset – työelämäala	1 510	1 610

	Laitokset	3 810	3 692
9-4180	Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA)	3 810	3 692


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS)		1 592	1 592

10-5210	Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka	1 592	1 592


Tuhatta Tanskan kruunua		Budget 2023	Budget 2022
Oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST)		1 193	1 193

11-7110	Hankevarat – oikeusasiat	1 193	1 193


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2023	Budjetti 2022
Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL)		18 176	17 051

15-8530	Digitalisaatio	18 176	17 051

Liite


Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina
POHJOISMAISTEN LAITOSTEN MÄÄRÄRAHAT		2023	2022
MR-U
2-3100	NordForsk	154 428 000	154 114 000	NOK

MR-S
3-4380	Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC)	27 318 000	25 726 000	SEK

MR-K
4-2270	Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY)	198 218 000	215 841 000	ISK
4-2272	Färsaarten Pohjolan talo (NLH)	12 978 000	13 715 000	DKK
4-2274	Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ)	407 000	400 100	EUR
4-2277	Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA)	6 256 000	6 073 000	DKK
4-2548	Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK)	1 433 200	1 514 700	EUR

MR-FJLS
5-6585	Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen)	34 675 000	31 870 000	SEK

MR-TILLVÄXT
7-5180	Nordic Innovation (NI)	107 403 000	100 958 000	NOK
7-3220	Pohjoismainen energiantutkimus (NEF)	14 256 000	12 205 000	NOK
7-6180	Nordregio	16 010 000	14 497 000	SEK

MR-A
9-4180	Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA)	512 100	490 700	EUR


Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2023

Valuuttakurssit:
100 EUR	= 744 DKK
100 ISK	= 5,2 DKK
100 NOK	= 73 DKK
100 SEK	= 73 DKK

Inflaatioprosentit:
Tanska	3,3 %
Suomi	3,2 %
Islanti	4,9 %
Norja	4,5 %
Ruotsi	7,3 %

Hankevarojen muuntokerroin on 4,9 %.

Tietoja tästä julkaisusta

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2023 – Tiivistelmä

PolitikNord 2023:722
ISBN 978-92-893-7571-9 (PDF)
ISBN 978-92-893-7572-6 (ONLINE)
http://doi.org/10.6027/politiknord2023-722

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org

Lisää pohjoismaisia julkaisuja on luettavissa osoitteessa www.norden.org/fi/julkaisut

Menu