MENU
Tämä julkaisu on saatavilla myös saavutettavana verkkoversiona: https://pub.norden.org/politiknord2022-712.
Visio Pohjoismaista maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena määrittelee Pohjoismaiden ministerineuvoston työn painopistealueet tulevina vuosina. Meidän tulee tehdä sellaista politiikkaa ja ratkaisuja koskevia ehdotuksia, joilla Pohjolasta tulee edelläkävijäalue, kun tavoitteena on vihreä siirtymä, sosiaalinen kestävyys ja kilpailukyky.
Toimintasuunnitelma vuosille 2021–2024 on ohjausväline, jota käytämme tärkeimpien toimiemme kehittämiseen ja seurantaan. Omassa työssäni minulla on tavoitteena myös vahvistaa eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Vision 12 tavoitteen avulla saavutamme konkreettisia ja selkeitä tuloksia, jotka syventävät ja vahvistavat pohjoismaista yhteistyötä. Pääministereille esitetään ensimmäinen väliraportti työstä syksyllä 2022.
Vuodelle 2022 esitettävät toimintasuunnitelmat ja budjetit sisältyvät monivuotisiin budjettinäkymiin, joita Pohjoismaiden ministerineuvosto käsittelee nyt jo toista vuotta ja jotka ulottuvat vuoteen 2024. Vuosien 2021 ja 2024 välillä toteutetaan asteittain kunnianhimoinen budjettivarojen uudelleenkohdennus sektoreiden kesken, jotta vision 12 tavoitetta saavutetaan. Kun varojen uudelleenjako on toteutettu, vuonna 2024 noin 170 miljoonaa Tanskan kruunua on uudelleenkohdennettu. Summa vastaa yli kuudesosaa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosittaisesta kokonaisbudjetista, joka on noin miljardi Tanskan kruunua.
Vuonna 2021 Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö on jatkanut työtään varmistaakseen yhteispohjoismaisen hankehallinnon tehokkuuden. Tämä työ jatkuu vuonna 2022, jolloin talous- ja hankehallinnon vahvistamiseen varataan määrärahoja.
Ministerineuvosto on vuoden 2022 budjetin valmistelutyössä käynyt neuvotteluja Pohjoismaiden neuvoston kanssa, jonka näkemyksillä on ollut työssä keskeinen rooli. Hyvä strateginen vuoropuhelu kahden keskeisen pohjoismaisen toimijan välillä on vision tavoitteiden saavuttamisen tärkeä edellytys.
Vuoden 2022 budjetin avulla pääsemme jälleen muutaman askeleen lähemmäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston vision toteuttamista ja vuosien 2021–2024 yhteistyön tavoitteiden saavuttamista. Koronapandemia toi vuonna 2021 uusia haasteita ja koettelemuksia, jotka myös nostivat esiin pohjoismaisen näkökulman ja rajatylittävän yhteistyön tarpeen. Pohjoismaisella yhteistyöllä on tärkeä rooli sellaisessa talouden elvyttämisessä, joka on ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää ja tukee vihreää siirtymää.
Paula Lehtomäki
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri
Syksyllä 2021 käytiin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kesken poliittiset neuvottelut ministerineuvoston vuoden 2022 budjettiehdotuksesta. Neuvottelujen tuloksena tehtiin seuraavat muutokset, joiden kokonaissumma on 15,1 MDKK.
Edellä mainitun budjettikompromissin lisäksi MR-SAM toteaa Pohjoismaiden neuvoston kanssa käymänsä dialogin jälkeen:
Liikennepolitiikan ministerineuvoston perustamisesta todetaan, että tällä hetkellä maiden kesken ei vallitse asiasta yksimielisyyttä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois muilla tasoilla tehtävää yhteistyötä, ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:n toteuttamista varten laaditussa toimintasuunnitelmassa on varattu huomattavan paljon määrärahoja siirtymälle vihreään liikenteeseen. Osapuolten kesken jatketaan vuoropuhelua mahdollisuudesta perustaa liikennepolitiikan ministerineuvosto.
Pohjoismaiden neuvoston käsiteltyä ehdotusta nuorten ilmasto- ja biodiversiteettirahaston perustamiseksi selvitetään sen rahoittamismahdollisuuksia vuonna 2023.
Nykyinen ja tuleva Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa pitävät kokouksen Pohjoismaiden neuvoston kanssa vuoden 2021 lopulla aloittaakseen keskustelut tulevaisuuden pohjoismaisesta budjettityöstä.
Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2022 kokonaismenokehys on 987 488 TDKK (vuoden 2022 hinnoin), eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna 2021.
Kokonaismenokehyksen erittely:
Kokonaiskehyksen rakenne | TDKK | |
Vuoden 2022 hyväksytty budjetti vuoden 2021 hinnoin | 969 023 | |
Vuoden 2022 hintatason mukainen inflaatiokorjaus | 17 025 | |
Valuuttakurssikorjaus | 1 440 | |
Yhteensä vuoden 2022 hinnoin | 987 488 |
Vuoden 2022 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 17 025 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,8 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi kasvattaa budjettia 1 440 000 Tanskan kruunulla. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi.
Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus vuodelta 1971. Ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää maiden kesken vuosittain. Norja toimii ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2022 Suomen jälkeen. Päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista on yhteistyöministereillä (MR-SAM). Lisäksi yhteistyötä tehdään 11 alakohtaisessa ministerineuvostossa. Budjetin jakautuminen ministerineuvostojen kesken näkyy seuraavan sivun taulukosta.
Uusi Pohjola 1.0 -uudistustyön seurauksena budjetissa on vuodesta 2017 lähtien ollut yleinen määräys, jonka nojalla sallitaan varojen poliittinen uudelleenkohdentaminen erityistapauksissa. Määräyksen ajatuksena on, että jos esimerkiksi syntyy erityistilanteita, joiden vuoksi budjettiin on tehtävä muutoksia, täytyy olla mahdollista reagoida poliittisesti muuttuneisiin tarpeisiin. Määräys antaa yhteistyöministereille tietyissä tapauksissa valtuudet uudelleenkohdentaa varoja budjettikohtien kesken kehyksen sisällä. Määräys mahdollistaa myös sen, että yhteistyöministerit erityistapauksissa ja ao. ministerineuvoston ehdotuksesta voivat hyväksyä uudelleenkohdentamisen muidenkin sektoreiden budjettikehysten sisällä. Määräyksen nojalla toimittaessa asiasta on käytävä vuoropuhelua Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Muilta osin ks. liite, jossa on Pohjoismaiden ministerineuvostoa koskevat uudelleenkohdentamista koskevat säännöt.
Budjetti | Budjetti | Erotus | ||||
2022 | 2021 | Nimellinen | Korjattu | |||
1. | Yhteistyöministerit | 273 296 | 273 992 | -696 | -7 125 | |
a. | Vihreän, kilpailukykyisen ja kestävän Pohjolan edistäminen | 119 319 | 128 930 | -9 611 | -16 379 | |
b. | Kansainvälinen yhteistyö | 58 653 | 56 176 | 2 477 | 4 074 | |
i. Toimistojen osuus* | 13 703 | 14 876 | -1 173 | -876 | ||
c. | Sihteeristötoiminnot | 95 324 | 88 886 | 6 438 | 5 180 | |
i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö) | 85 116 | 81 680 | 3 436 | 2 178 | ||
2. | Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto | 204 754 | 207 550 | -2 796 | -7 250 | |
a. | Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset | 200 | 1 000 | -800 | -800 | |
b. | Politiikan kehittäminen ym. | 15 304 | 17 034 | -1 730 | -1 897 | |
c. | Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat | 78 528 | 78 299 | 229 | -932 | |
d. | NordForsk (laitos) | 108 899 | 109 421 | -522 | -3 621 | |
e. | Muu tutkimus | 1 823 | 1 796 | 27 | 0 | |
3. | Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto | 41 564 | 41 124 | 440 | -500 | |
i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos) | 18 811 | 18 265 | 546 | -222 | ||
4. | Kulttuuriministerineuvosto | 158 190 | 163 433 | -5 243 | -7 250 | |
a. | Yleiset kulttuuripanostukset | 45 983 | 48 355 | -2 372 | -2 890 | |
b. | Elokuva ja media | 31 671 | 31 840 | -169 | -637 | |
c. | Tukiohjelmat | 31 397 | 31 585 | -188 | -652 | |
d. | Kulttuurilaitokset | 43 445 | 44 865 | -1 420 | -1 922 | |
e. | Muut kulttuuripanostukset | 5 694 | 6 788 | -1 094 | -1 149 | |
5. | Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto | 48 017 | 45 199 | 2 818 | 1 750 | |
a. | Kalastus | 6 660 | 6 660 | 0 | 0 | |
b. | Maa- ja metsätalous | 31 467 | 30 399 | 1 068 | 0 | |
i. NordGenin osuus (laitos) | 23 591 | 22 628 | 963 | 0 | ||
c. | Elintarvikkeet | 6 270 | 6 270 | 0 | 0 | |
6. | Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto | 11 455 | 11 414 | 41 | 0 | |
7. | Kestävän kasvun ministerineuvosto | 142 861 | 133 146 | 9 715 | 6 500 | |
a. | Elinkeinopolitiikka | 89 996 | 84 729 | 5 267 | 3 000 | |
i. Nordic Innovationin osuus (laitos) | 73 780 | 71 680 | 2 100 | 0 | ||
b. | Energia | 18 822 | 15 551 | 3 271 | 3 000 | |
i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen osuus (laitos) | 9 522 | 8 666 | 856 | 585 | ||
c. | Aluepolitiikka | 34 043 | 32 866 | 1 177 | 500 | |
i. Nordregion osuus (laitos) | 10 892 | 10 293 | 599 | 154 | ||
8. | Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto | 73 492 | 60 023 | 13 469 | 13 250 | |
9. | Työelämäalan ministerineuvosto | 14 023 | 14 431 | -408 | -500 | |
i. Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos) | 3 692 | 3 661 | 31 | -17 | ||
10. | Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto | 1 592 | 1 592 | 0 | 0 | |
11. | Oikeusasioiden ministerineuvosto | 1 193 | 1 193 | 0 | 0 | |
12. | Digitalisaatioministerineuvosto | 17 051 | 15 926 | 1 125 | 1 125 | |
Pohjoismainen budjetti yhteensä | 987 488 | 969 023 | 18 465 | 0 | ||
*Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot |
Pohjoismaat hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Vision vuoksi on tehty uudelleenkohdennuksia ja aloitteita, joilla halutaan varmistaa, että kaikki työ tukee selkeästi kolmea strategista painopistealuetta eli vihreää Pohjolaa, kilpailukykyistä Pohjolaa ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa.
Kaiken Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävän työn on edistettävä Visio 2030:n täytäntöönpanoa ja sen kolmea strategista painopistealuetta. Vision toteuttamisen helpottamiseksi yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2020 alussa kaikkiaan 12 strategisia painopistealueita koskevaa tavoitetta ja sektorienväliseen yhteistyöhön kohdennettavan erityispanostuksen.
Vision toteuttamisen konkretisoimiseksi hyväksyttiin joulukuussa 2020 toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2024. Siinä kuvataan priorisoituja toimia ja kehitysalueita, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista ja vahvistavat sektorienvälistä näkökulmaa kaikessa Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä.
Tavoite 1 | Vahvistetaan sellaisten ratkaisujen tutkimusta, kehittämistä ja edistämistä, jotka tukevat hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa liikenne-, rakennus-, elintarvike- ja energia-alalla. |
Tavoite 2 | Edistetään biologisen monimuotoisuuden säilymistä ja Pohjolan luonto- ja merialueiden kestävää käyttöä. |
Tavoite 3 | Edistetään Pohjolan kierto- ja biotaloutta, kestävää ja kilpailukykyistä tuotantoa, kestäviä elintarvikejärjestelmiä sekä resurssitehokkaita ja myrkyttömiä kiertokulkuja. |
Tavoite 4 | Helpotetaan pohjoismaisten kuluttajien mahdollisuuksia valita houkuttelevia ympäristö- ja ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja panostamalla yhteistyössä kestävään kulutukseen. |
Tavoite 5 | Edistetään kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön myönteistä kehitystä muun muassa tuomalla esiin pohjoismaisia vihreitä ratkaisuja muualla maailmassa. |
Tavoite 6 | Tuetaan tietoa ja innovointia ja parannetaan kaikkien pohjoismaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää täysin vihreän talouden sekä teknologisen ja digitaalisen muutoksen ja kasvavan biotalouden tarjoamaa kehityspotentiaalia. |
Tavoite 7 | Kehitetään osaamista ja hyvin toimivia työmarkkinoita, jotka vastaavat vihreän talouden ja digitaalisen kehityksen asettamiin vaatimuksiin sekä tukevat vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. |
Tavoite 8 | Lähennetään Pohjoismaita entisestään hyödyntämällä digitalisaatiota ja koulutusta. |
Tavoite 9 | Edistetään hyvää, tasa-arvoista ja turvallista terveyttä ja hyvinvointia Pohjolassa. |
Tavoite 10 | Pyritään osallistamaan kaikki Pohjoismaiden asukkaat vihreään talouteen ja digitaaliseen kehitykseen, hyödyntämään niiden sisältämän potentiaalin ja ehkäisemään yhteiskunnan eriarvoisuuden lisääntymistä muutoksen seurauksena. |
Tavoite 11 | Annetaan Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti lapsille ja nuorille, vahvempi ääni ja osallisuus pohjoismaisessa yhteistyössä ja lisätään heidän tietojaan naapurimaiden kielistä ja kulttuureista. |
Tavoite 12 | Säilytetään Pohjolassa vallitseva luottamus ja yhteenkuuluvuus, yhteiset arvot ja pohjoismainen yhtenäisyys ja pidetään keskiössä kulttuuri, demokratia, tasa-arvo, osallisuus, syrjimättömyys ja sananvapaus. |
Pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät helmikuussa 2020 budjettierien uudelleenkohdentamisesta. Päätös merkitsee sitä, että eri ministerineuvostojen välistä budjettijakoa muutetaan vihreiden aloitteiden vahvistamiseksi. Näin halutaan saada aikaan parempi tasapaino vision kolmen strategisen painopistealueen kesken. Uudelleenkohdennukset toteutetaan asteittain vuosina 2021–2024.
Kun tämä on tehty, noin 170 MDKK on uudelleenkohdennettu vuonna 2024, mikä vastaa yli kuudesosaa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosittaisesta kokonaisbudjetista, joka on noin miljardi Tanskan kruunua. Uudelleenkohdennuksia käytetään erityisesti vihreän alueen vahvistamiseen yli 100 miljoonalla Tanskan kruunulla vuonna 2024, jolloin kaikki uudelleenkohdennukset on toteutettu.
Vuoden 2022 budjettikehyksen päättämisen yhteydessä yhteistyöministerit ovat tehneet päätöksen vuosien 2023 ja 2024 alustavista talouskehyksistä. Kehykset ovat alustavat, sillä ne edellyttävät kansallisten parlamenttien vuotuista hyväksyntää.
(MDKK, 2020-taso) | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
MR-SAM | 251,625 | 227,445 | 220,320 | 215,195 | 203,070 |
MR-Digital | 15,458 | 15,926 | 17,051 | 18,176 | 19,301 |
MR-U | 224,723 | 211,666 | 204,416 | 197,166 | 189,916 |
MR-S | 42,331 | 40,737 | 40,237 | 39,737 | 39,237 |
MR-K | 180,255 | 161,858 | 154,608 | 147,358 | 140,108 |
MR-FJLS | 43,926 | 44,841 | 46,591 | 47,341 | 49,091 |
MR-Jäm | 11,671 | 11,369 | 11,369 | 11,369 | 11,369 |
MR-TILLVÄXT, elinkeino | 86,241 | 88,313 | 91,313 | 94,313 | 98,313 |
MR-TILLVÄXT, energiapolitiikka | 12,832 | 16,000 | 19,000 | 22,000 | 26,000 |
MR-TILLVÄXT, aluepolitiikka | 32,848 | 32,499 | 32,999 | 33,499 | 33,999 |
MR-MK | 47,555 | 59,776 | 73,026 | 85,276 | 101,526 |
MR-A | 15,223 | 14,330 | 13,830 | 13,330 | 12,830 |
MR-Finans | 1,634 | 1,592 | 1,592 | 1,592 | 1,592 |
MR-Just | 1,225 | 1,193 | 1,193 | 1,193 | 1,193 |
Varatut määrärahat | 40,000 | 40,000 | 40,000 | 40,000 | |
Yhteensä | 967,547 | 967,547 | 967,547 | 967,547 | 967,547 |
Seuraavat kaksi kaaviota kuvaavat yleisesti, kuinka vuoden 2022 budjetti jakautuu vision kolmen strategisen painopistealueen ja 12 tavoitteen kesken. On syytä huomata, että kyseessä on arvio, joka on laadittu jokaista Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön sektoria varten sellaisen arvion perusteella, joka koskee yksittäisten sektoreiden budjettikohtien osuutta kunkin tavoitteen saavuttamisessa. Vertailtaessa vihreän Pohjolan (39 %), kilpailukykyisen Pohjolan (33 %) ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan (28 %) keskinäisiä osuuksia voidaan selvästi havaita kaikkien kolmen alueen olevan painopistealueita kuitenkin niin, että vihreä Pohjola saa suurimman rahoitusosuuden.
Vuoden 2022 budjetti jakautuu vision kolmen strategisen painopistealueen ja 12 tavoitteen kesken (V = Vihreä, K = Kilpailukykyinen, S = Sosiaalisesti kestävä)
Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa keskittyä vuoden 2022 toimintasuunnitelmassaan ja budjetissaan Visio 2030:n tavoitteiden toteuttamiseen. Pohjoismaisen budjetin kokonaiskehykset ovat samat kuin vuonna 2020. Vuoden 2022 budjetissa jokaisen budjettikohdan johdannosta käy ilmi, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision 12:ta tavoitetta. Kutakin budjettikohtaa laadittaessa on lisäksi mainittu, edistävätkö kuhunkin kohtaan sisältyvät toimenpiteet sektorien yhteisiä painopistealueita, eli sukupuolten tasa-arvoa, kestävää kehitystä (Agenda 2030) sekä lasten ja nuorten näkökulmaa.
Budjetti on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta, ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa 2021. Ehdotus lähetettiin sen jälkeen lausuntokierrokselle kaikkiin Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit hyväksyivät budjettiehdotuksen syyskuussa 2021. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2022 lopullisen budjetin Pohjoismaiden neuvoston istunnossa marraskuussa 2021 keskusteltuaan siitä ensin Pohjoismaiden neuvoston kanssa.
Tulosten seuranta ja arvioinnit ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiprosessin tärkeitä työkaluja. Ne antavat mahdollisuuden käyttää näin saatavaa tietoa uusien poliittisten aloitteiden perustana. Yksittäisten ministerineuvostojen budjettikirjan johdannosta ja yksittäisistä budjettikohdista näkyy varojen käyttöä koskeva tuloslaskelma. Pohjoismaisessa budjetissa tullaan jatkossa käyttämään aikaisempaa enemmän tuloslaskelmia ja arviointeja varainjaon perustana. Vuoden 2022 budjetin laadinnassa tuloksen seurantaan käytetään viimeisintä päättynyttä tilikautta eli vuotta 2020. Vuonna 2020 ministerineuvostoilla oli yhteensä yli 400 poliittisesti hyväksyttyä tavoitetta. Näistä arvioidaan noin 96 % joko kokonaan tai osittain toteutuneiksi ja hieman yli 4 % arvioidaan jääneen toteutumatta, ks. seuraava kaavio.
Pääosa pohjoismaisista varoista käytetään yhteispohjoismaisiin hankkeisiin ja ohjelmiin sekä pohjoismaisten laitosten kuluihin. Pohjoismaiden ministerineuvoston hanketoiminnassa tehdään laajoja arviointitoimia. Suuret strategiset panostukset arvioidaan aina niiden päättymisen jälkeen, kuten esim. Vihreä kasvu -pääministerialoite. Lisäksi on tavanomainen käytäntö, että arviointeja tehdään osana sektoreiden uusien strategioiden ja ohjelmien laatimista. Näiden arviointien tuloksia käytetään päätettäessä eri alueiden jatkotyöstä.
Laitosten vuosiraportteja käytetään saavutettujen tulosten välittämiskanavana ja niiden avulla raportoidaan ohjauskirjeen asettamien vaatimusten saavuttamisesta. Kaikki hankkeet ja ohjelmat arvioidaan niiden päättymisen jälkeen sekä nykyisten voimassa olevien suuntaviivojen mukaan että käytännössä.
Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan pääosin maiden suorilla maksuosuuksilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa kokonaisbudjettia ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2022 budjetti perustuu vuosiin 2018 ja 2019.
TULOT | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | ||||
Tuhatta Tanskan kruunua (kuluvan vuoden hinnoin) | Budjetti | Jako- peruste | Budjetti | Jako- peruste | Budjetti | Jako- peruste | Budjetti | Jako- peruste |
Palkoista pidätettävä maksu | 13 500 | 13 500 | 13 500 | 13 500 | ||||
Muut tulot (esim. korot) | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||
Maiden maksuosuudet | 943 179 | 954 047 | 955 523 | 973 988 | ||||
Tanska | 201 840 | 21,4 % | 207 521 | 21,8 % | 208 304 | 21,8 % | 216 540 | 22,2 % |
Suomi | 155 625 | 16,5 % | 158 313 | 16,6 % | 159 572 | 16,7 % | 164 431 | 16,9 % |
Islanti | 12 261 | 1,3 % | 14 517 | 1,5 % | 15 288 | 1,6 % | 15 704 | 1,6 % |
Norja | 267 863 | 28,4 % | 265 352 | 27,8 % | 265 635 | 27,8 % | 270 096 | 27,7 % |
Ruotsi | 305 590 | 32,4 % | 308 345 | 32,3 % | 306 723 | 32,1 % | 307 217 | 31,5 % |
Yhteensä: | 956 679 | 100 % | 967 547 | 100 % | 969 023 | 100 % | 987 488 | 100 % |
Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että sen maksujärjestelmän vaikutukset otetaan huomioon Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa. Sopimus vaikuttaa siten maiden pohjoismaisen budjetin maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelmän ulkopuolella ovat Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan maksujärjestelmää koskevat keskinäiset maksut otetaan siten huomioon niiden maksuosuuksissa ministerineuvoston budjettiin. Sopimusta päätettiin vuonna 2018 jatkaa toistaiseksi.
Sopimuksesta käy ilmi, että opiskelijan asuinmaa maksaa opiskelumaalle korvausta 75 prosentista siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa asuinmaansa säännösten mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka opiskelee sopimuksen artiklan 1 mukaisessa korkea-asteen koulutuksessa toisessa maassa. Laskelmassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia.
Vuoden 2022 opiskelijakohtainen korvaus on 32 141 Tanskan kruunua.
Ministerineuvosto vastaanottaa laskelman pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä.
Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua | ||||
Budjetti 2019* | Budjetti 2020 | Budjetti 2021 | Budjetti 2022 | |
Tanska | -74 000 | -62 983 | -59 627 | -58 429 |
Suomi | 54 084 | 53 985 | 51 119 | 44 073 |
Islanti | 0 | 0 | 0 | 0 |
Norja | 50 160 | 43 655 | 43 594 | 43 019 |
Ruotsi | -30 244 | -34 657 | -35 086 | -28 663 |
Yhteensä: | 0 | 0 | 0 | 0 |
* Lukuihin sisältyy vuosien 2014–2018 poikkeaman korjausehdotus. |
Seuraavassa taulukossa ovat maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvostolle kansallisissa valuutoissa yhteistyöministerien hyväksymien budjettivaluuttakurssien mukaan laskettuna. Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä sisältyy lukuihin.
Budjetti 2022 – Maiden maksuosuudet kansallisissa valuutoissa | |
Tanska | 156 833 tuhatta Tanskan kruunua |
Suomi | 27 899 tuhatta euroa |
Islanti | 322 822 tuhatta Islannin kruunua |
Norja | 434 030 tuhatta Norjan kruunua |
Ruotsi | 378 622 tuhatta Ruotsin kruunua |
Yksi tapa tarkastella Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on verrata budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen bruttokansantuote on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan yhteenlaskettu BKT. Seuraavasta kaaviosta näkyy budjetti suhteessa pohjoismaiseen BKT:hen vuodesta 1995 alkaen. Siitä näkyy myös, että ministerineuvoston budjetti on pienentynyt suhteessa maiden BKT:hen kyseisellä kaudella
Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä
Lähde: Eurostat, toukokuu 2021
Vertailu on tehty vuosina 1995–2020, ja vuoden 1995 indeksiksi on asetettu 100. Syynä tarkastelukauden rajaukseen on se, että BKT-tiedot ovat saatavilla kyseiseltä kaudelta budjetin laadintahetkellä. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 vuoden 2008 tasosta. Siksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi.
Budjettikehitys vuosina 2009-2022 (miljoonaa Tanskan kruunua)
Vuoden 2022 budjettikehykseksi MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2021 budjetin tason.
Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tapahtunut nousu johtui vuoden 2008 budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteesta, jonka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonalla Tanskan kruunulla.
Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen huomattavasta arvonlaskusta suhteessa Tanskan kruunuun vuoden 2008 jälkipuoliskolta vuoden 2009 puoleenväliin. Nousu vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja edelleen vuoteen 2013 johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2014 ja 2015 ja vielä vuonna 2016 johtuu paitsi vuosien 2014–2016 budjettileikkauksista, myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkeneminen on pääsyynä laskun jatkumiseen myös kaudella 2016–2021.
Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkopuolisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi nämä varat katsotaan aina 100-prosenttisesti käytetyiksi ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 62 prosenttia ministerineuvoston vuoden 2020 budjetista.
Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 prosenttia kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille.
Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille, kunnes palautusten yhteenlaskettu määrä on 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi.
Alla olevasta kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.
Käyttämättömät varat vuosien 2017–2020 päättyessä (tuhatta Tanskan kruunua) | |||||||||
Sektori | 2017 | % sektorin koosta | 2018 | % sektorin koosta | 2019 | % sektorin koosta | 2020* | % sektorin koosta | Leikattu 15 %:n säännön mukaan |
Vision edistäminen | 3 185 | 3,5 % | 1 956 | 2,2 % | 5 116 | 1,9 % | 18 994 | 21,0 % | 4 338 |
Kansainvälinen yhteistyö | 1 526 | 2,8 % | 3 185 | 5,3 % | 3 535 | 5,8 % | 16 326 | 27,2 % | 394 |
Koulutus ja tutkimus | 706 | 0,3 % | 1 220 | 0,6 % | 1 700 | 0,8 % | 0 | 0 % | 1 328 |
Sosiaali- ja terveyspolitiikka | 612 | 1,6 % | 399 | 0,9 % | 1 192 | 2,9 % | 11 695 | 27,6 % | 4 020 |
FJLS | 421 | 1,0 % | 116 | 0,3 % | 285 | 0,7 % | 5 262 | 12,0 % | 0 |
Kulttuuripolitiikka | 2 677 | 1,5 % | 3 314 | 1,9 % | 2 912 | 1,6 % | 7 982 | 4,4 % | 1 818 |
Sukupuolten tasa-arvo | 180 | 2,0 % | 363 | 3,9 % | 319 | 3,4 % | 1 783 | 15,3 % | 7 |
Kestävä kasvu | 288 | 0,2 % | 349 | 0,3 % | 120 | 0,1 % | 2 414 | 1,8 % | 565 |
Ympäristö | 514 | 1,1 % | 1 700 | 3,7 % | 2 470 | 5,2 % | 3 768 | 7,9 % | 193 |
Työelämäala | 330 | 2,3 % | 395 | 2,8 % | 234 | 1,6 % | 1 901 | 12,5 % | 356 |
Talous- ja rahapolitiikka | 165 | 8,8 % | 41 | 2,6 % | 102 | 6,3 % | 245 | 15,0 % | 0 |
Oikeusasiat | 10 | 0,7 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 342 | 27,9 % | 48 |
Muu toiminta | 1 727 | 1,6 % | 2 857 | 2,5 % | 1 601 | 1,4 % | 2 287 | 6,6 % | 0 |
YHTEENSÄ | 12 341 | 1,3 % | 15 893 | 1,7 % | 19 586 | 2,0 % | 71 902 | 7,4 % | 13 067 |
*Vuoden 2020 tilinpäätökseen on tehty joitakin teknisiä korjauksia, mistä johtuen luvut eivät ole edellisten vuosien kanssa vertailukelpoisia. |
Alla olevassa kaaviossa on kaksi käyrää. Keltainen käyrä on koko likviditeetin korkein taso kullakin vuosineljänneksellä, ja musta osoittaa matalimman tason. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, jossa muut kuin Tanskan kruunuina olevat varat on muunnettu Tanskan kruunuiksi.
Uuteen taloushallintojärjestelmään siirtymisestä on seurannut teknisiä ongelmia tiettyjen vuoden 2019 ja 2020 maksujen suorittamisessa, minkä vuoksi likviditeetti on suurempi kuin se olisi ollut, mikäli toiminta olisi ollut normaalia. Tästä syystä kaaviota ei ole päivitetty, koska silloin se olisi harhaanjohtava.
Likviditeetin kehitys 2010-2019
Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa osuutensa kahdeksassa erässä. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa.
MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksua kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. Tästä syystä NSK päätti joulukuussa 2018, että vuonna 2019 käytetään väliaikaisratkaisuna sellaista maksuprofiilin muutosta, jossa maat maksavat maksuosuutensa Tanskan kruunuissa; 40 % ensimmäisenä vuosineljänneksenä ja 20 % seuraavina vuosineljänneksinä. Käytäntöä on päätetty toistaiseksi jatkaa vuosina 2020 ja 2021. Asiaa käsitellään säännöllisesti NSK:n ja MR-SAMin kokouksissa. Likviditeetin viimeisin tilanne käy ilmi NSK:n pöytäkirjan kohdasta 40/21 vuoden 2021 kesäkuulta.
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
MR-SAM: Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen | 119 319 | 128 930 | |
40 miljoonan Tanskan kruunun erillismääräraha | 40 000 | 40 000 | |
1-1060 | Vihreän Pohjolan edistäminen | 17 100 | 16 100 |
1-1061 | Kilpailukykyisen Pohjolan edistäminen | 12 000 | 12 500 |
1-1062 | Sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen | 10 900 | 11 400 |
Puheenjohtajamaan erä, Islanti | 0 | 15 000 | |
1-8031 | Meri – sininen kasvu pohjoisessa | 0 | 5 000 |
1-8032 | Kestävä matkailu pohjoisessa | 0 | 5 000 |
1-8033 | Pohjoismaiden nuoret | 0 | 5 000 |
Puheenjohtajamaan erä, Suomi | 5 000 | 5 000 | |
1-8037 | Toimivat yhteistyömallit ja Pohjoismaiden integraatioon vaikuttavat haasteet | 0 | 1 000 |
1-8038 | Arjen joustavuuden ja maiden välisen liikkuvuuden lisääminen digitalisaation avulla / Achieving the world’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation | 2 500 | 2 000 |
1-8039 | Rakentamisen kiertotalouden pohjoismainen verkosto | 2 500 | 2 000 |
Puheenjohtajamaan erä, Tanska | 15 000 | 15 000 | |
1-8034 | Pohjoismaiden nuorten kestävät yhteisöt / Nordic Youth in Sustainable Dialogue | 5 000 | 5 000 |
1-8035 | Pohjolan rannikkoyhteisöjen kestävä kehitys | 5 000 | 5 000 |
1-8036 | Visiosta toteutukseen – syrjäseutujen tulevaisuuden energiaratkaisut | 5 000 | 5 000 |
Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen | 59 319 | 53.930 | |
1-8410 | Poliittiset priorisoinnit | 0 | 0 |
1-8411 | Poliittiset aloitteet | 7 500 | 7 500 |
1-8412 | Yhteistyöministerien (MR-SAM) käyttövarat | 8 082 | 5 001 |
1-8420 | Profilointi ja asemointi | 6 250 | 7 000 |
1-8510 | Uudet sektorienväliset aloitteet | 0 | 0 |
1-8520 | Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin | 0 | 0 |
1-0410 | Norden-yhdistysten liitto | 4 132 | 4 271 |
1-0425 | Grönlanti-tuki | 778 | 778 |
1-0460 | Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola) | 5 500 | 4 500 |
1-1012 | Norden i Fokus | 4 956 | 5 033 |
1-1030 | Info Pohjola | 6 916 | 6 964 |
1-1036 | Pohjoismaiden väliset rajaesteet | 5 055 | 5 255 |
1-1050 | Virkamiesvaihto | 2 030 | 509 |
1-2534 | Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU) | 0 | 0 |
1-2212 | Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK) | 8 120 | 7 119 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
MR-SAM: Sihteeristötoiminnot | 95 324 | 88 886 | |
Sihteeristötoiminnot | 95 324 | 88 886 | |
1-0435 | Pääsihteerin käyttövaranto | 445 | 445 |
1-1011 | Viestintä (aiemmin tiedotustoiminta) | 3 072 | 3 072 |
1-1013 | Tilastot | 4 000 | 3 689 |
1-0180 | Ministerineuvoston sihteeristö | 85 116 | 81 680 |
1-0181 | Sihteeristön IT-investoinnit | 2 691 | 0 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
MR-SAM: Kansainvälinen yhteistyö | 58 653 | 56 176 | |
1-0820 | Pohjoismaiden lähialueyhteistyö | 25 700 | 26 500 |
1-0980 | Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö | 0 | 0 |
1-0810 | Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot | 13 703 | 14 876 |
1-0850 | Kansainvälinen toiminta | 0 | 0 |
1-0851 | Tuki Pohjoismaiden edustustojen yhteistyölle | 7 750 | 4 000 |
1-0870 | Arktinen yhteistyöohjelma | 10 000 | 9 300 |
1-0990 | Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa | 1 500 | 1 500 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
MR-U | 204 754 | 207 550 | |
Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset | 200 | 1 000 | |
2-2505 | Käyttövarat – koulutus ja tutkimus | 200 | 1 000 |
Politiikan kehittäminen ym. | 15 304 | 17 034 | |
2-2544 | Pohjoismainen kieliyhteistyö | 4 283 | 5 431 |
2-3127 | Politiikan kehittäminen – aikuisoppiminen | 7 004 | 7 953 |
2-2506 | Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö | 4 017 | 3 650 |
Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat | 78 528 | 78 299 | |
2-2513 | Nordplus | 78 426 | 77 892 |
2-2515 | Nordic Master -ohjelma | 102 | 407 |
Laitos | 108 899 | 109 421 | |
2-3100 | NordForsk | 108 899 | 109 421 |
Muu tutkimus | 1 823 | 1 796 | |
2-3180 | Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA) | 0 | 0 |
2-3181 | Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS) | 0 | 0 |
2-3182 | Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) | 0 | 0 |
2-3184 | Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK) | 0 | 0 |
2-3185 | Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI) | 1 823 | 1 796 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
MR-S | 41 564 | 41 124 | |
Hankevarat | 22 753 | 22 859 | |
3-4310 | Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka | 4 281 | 4 334 |
3-4311 | Terveysalan pohjoismainen yhteistyö | 3 405 | 3 447 |
3-4312 | Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö | 3 420 | 3 462 |
3-4320 | Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto | 1 196 | 1 193 |
3-4340 | Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) | 2 095 | 2 089 |
3-4382 | Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS) | 8 356 | 8 334 |
Laitokset | 18 811 | 18 265 | |
3-4380 | Pohjoismainen hyvinvointikeskus | 18 811 | 18 265 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
MR-K | 158 190 | 163 433 | |
Yleiset kulttuuripanostukset | 45 983 | 48 355 | |
4-2203 | Käyttövarat – kulttuuri | 250 | 350 |
4-2205 | Pohjoismainen kulttuurirahasto | 35 067 | 36 023 |
4-2206 | Pohjoismaiden neuvoston palkinnot | 3 757 | 3 809 |
4-2208 | Strategiset panostukset | 6 909 | 8 173 |
Elokuva ja media | 31 671 | 31 840 | |
4-2222 | Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto | 28 681 | 28 834 |
4-2228 | Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) | 2 990 | 3 006 |
Taideala | 31 397 | 31 585 | |
4-2251 | Kulttuuri- ja taideohjelma | 16 808 | 16 560 |
4-2253 | Pohjoismainen käännöstuki | 3 314 | 3 332 |
4-2254 | Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma | 11 275 | 11 693 |
Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) | 43 445 | 44 865 | |
4-2270 | Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) | 10 288 | 10 792 |
4-2272 | Färsaarten Pohjolan-talo (NLH) | 13 224 | 13 715 |
4-2274 | Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) | 2 964 | 2 985 |
4-2277 | Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) | 6 092 | 6 073 |
4-2548 | Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) | 10 877 | 11 300 |
Muut kulttuuripanostukset | 5 694 | 6 788 | |
4-2232 | Muu kulttuuritoiminta | 1 992 | 2 884 |
4-2234 | Saamelainen kulttuuriyhteistyö | 3 702 | 3 904 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
MR-FJLS | 48 017 | 45 199 | |
5-6420 | Käyttövarat – ÄK-FJLS (toimeenpaneva komitea) | 3 620 | 1 870 |
Kalastus | 6 660 | 6 660 | |
5-6610 | Hankevarat – kalastus | 6 660 | 6 660 |
Maa- ja metsätalous | 31 467 | 30 399 | |
5-6510 | Hankevarat – maatalous | 403 | 403 |
5-6520 | Pohjoismainen maatalous- ja elintarviketutkimuksen komitea (NKJ) | 971 | 957 |
5-6310 | Hankevarat – metsätalous | 326 | 326 |
5-6581 | Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) | 6 176 | 6 085 |
Laitokset – maatalous | 23 591 | 22 628 | |
5-6585 | Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) | 23 591 | 22 628 |
Elintarvikkeet | 6 270 | 6 270 | |
5-6810 | Hankevarat – elintarvikkeet | 6 270 | 5 677 |
5-6830 | Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi | 0 | 593 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM) | 11 455 | 11 414 | |
Hankevarat | 11 455 | 11 414 | |
6-4410 | Strategiset panostukset – tasa-arvo | 3 757 | 3 757 |
6-4411 | Strategiset panostukset – LGBTI | 743 | 743 |
6-4420 | Pohjoismainen LGBTI- ja tasa-arvorahasto | 4 213 | 4 213 |
6-4480 | Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK) | 2 742 | 2 701 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT) | 142 861 | 133 146 | |
Elinkeinopolitiikka | 89 996 | 84 729 | |
7-5140 | Hankevarat – elinkeinopolitiikka | 4 913 | 4 913 |
7-5280 | Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nopef) | 11 303 | 8 136 |
Laitokset – elinkeinopolitiikka | 73 780 | 71 680 | |
7-5180 | Nordic Innovation (NI) | 73 780 | 71 680 |
Energia | 18 822 | 15 551 | |
7-5141 | Hankevarat – energiapolitiikka | 9 300 | 6 885 |
Laitokset – energiapolitiikka | 9 522 | 8 666 | |
7-3220 | Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) | 9 522 | 8 666 |
Aluepolitiikka | 34 043 | 32 866 | |
7-5143 | Yhteistyöohjelman täytäntöönpano | 7 411 | 7 169 |
7-5151 | Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) | 7 135 | 6 926 |
7-5160 | Raja-alueyhteistyö | 8 605 | 8 478 |
Laitokset – aluepolitiikka | 10 892 | 10 293 | |
7-6180 | Nordregio | 10 892 | 10 293 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK) | 73 492 | 60 023 | |
8-3310 | Käyttövarat – ympäristö | 30 844 | 18 570 |
8-3311 | Työryhmät – ympäristö | 27 000 | 25 854 |
8-3312 | Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto | 852 | 852 |
8-3320 | Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto | 10 150 | 10 170 |
8-6720 | Joutsenmerkki – pohjoismainen ympäristömerkki | 4 646 | 4 577 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
MR-A | 14 023 | 14 431 | |
Hankevarat | 10 331 | 10 770 | |
9-4110 | Strategiset panostukset – työelämäala | 1 620 | 1 465 |
9-4111 | Hankevarat – työelämäalan jaostot | 4 100 | 4 212 |
9-4120 | Nordjobb | 3 001 | 3 438 |
9-4130 | Viestintäpanostukset – työelämäala | 1 610 | 1 655 |
Laitokset | 3 692 | 3 661 | |
9-4180 | Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) | 3 692 | 3 661 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) | 1 592 | 1 592 | |
10-5210 | Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka | 1 592 | 1 592 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budget 2022 | Budget 2021 | |
Oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST) | 1 193 | 1 193 | |
11-7110 | Hankevarat – oikeusasiat | 1 193 | 1 193 |
Tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2022 | Budjetti 2021 | |
Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL) | 17 051 | 15 926 | |
15-8530 | Digitalisaatio | 17 051 | 15 926 |
Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina | ||||
POHJOISMAISTEN LAITOSTEN MÄÄRÄRAHAT | 2022 | 2021 | ||
MR-U | ||||
2-3100 | NordForsk | 151 249 000 | 154 114 000 | NOK |
MR-S | ||||
3-4380 | Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) | 25 768 000 | 25 726 000 | SEK |
MR-K | ||||
4-2270 | Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY) | 209 961 000 | 215 841 000 | ISK |
4-2272 | Färsaarten Pohjolan talo (NLH) | 13 224 000 | 13 715 000 | DKK |
4-2274 | Ahvenanmaan Pohjola-instituutin (NIPÅ) | 398 400 | 400 100 | EUR |
4-2277 | Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) | 6 092 000 | 6 073 000 | DKK |
4-2548 | Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) | 1 462 000 | 1 514 700 | EUR |
MR-FJLS | ||||
5-6585 | Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) | 32 317 000 | 31 870 000 | SEK |
MR-TILLVÄXT | ||||
7-5180 | Nordic Innovation (NI) | 102 472 000 | 100 958 000 | NOK |
7-3220 | Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) | 13 225 000 | 12 205 000 | NOK |
7-6180 | Nordregio | 14 920 000 | 14 497 000 | SEK |
MR-A | ||||
9-4180 | Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) | 496 300 | 490 700 | EUR |
Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2022 | |
Valuuttakurssit: | |
100 EUR | = 744 DKK |
100 ISK | = 4,9 DKK |
100 NOK | = 72 DKK |
100 SEK | = 73 DKK |
Inflaatioprosentit: | |
Tanska | 1,5 % |
Suomi | 1,6 % |
Islanti | 2,4 % |
Norja | 1,5 % |
Ruotsi | 1,4 % |
Hankevarojen muuntokerroin on 1,5 %. |
PolitikNord 2022:712
ISBN 978-92-893-7307-4 (PDF)
ISBN 978-92-893-7308-1 (ONLINE)
http://doi.org/10.6027/politiknord2022-712
© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2022
Pohjoismainen yhteistyö
Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.
Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org
Lisää pohjoismaisia julkaisuja on luettavissa osoitteessa www.norden.org/fi/julkaisut