MENU
Tämä julkaisu on saatavilla myös saavutettavana verkkoversiona: https://pub.norden.org/politiknord2022-703
Pohjoismaiden pääministerien visio pohjoismaiselle yhteistyölle on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Info Pohjola auttaa avoimemman ja integroidumman Pohjolan rakentamisessa tiedottamalla mahdollisuuksista muuttaa, työskennellä, opiskella ja perustaa yritys Pohjolassa. Pohjoismaiden asukkaisiin yhteyttä pitämällä Info Pohjola kerää tietoa rajaesteistä, joita ihmiset kohtaavat, ja työskentelee rajaesteiden poistamiseksi, jotta Pohjola olisi integroituneempi alue asua ja elää. Tällä tavalla Info Pohjola on ihmisten suora kanava Pohjolaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Info Pohjolan sivut ovat norden.orgin suosituimmat sivut 42 % osuudellaan kaikista vierailuista norden.orgissa. Info Pohjolan sivut löytyvät kaikilla viidellä pohjoismaisella kielellä sekä englanniksi. Tarjoamalla tietoa kaikkien Pohjoismaiden säännöistä kansalaisten omalla kielellä Info Pohjola luo pohjoismaista lisäarvoa ja edistää pohjoismaista liikkuvuutta.
Korona-aikana Pohjoismaiden asukkaiden tarve oikealle, selkeälle ja ymmärrettävälle tiedolle on ilmeistä, mikä näkyy Info Pohjolan käyttäjä- ja kysymysmäärissä. Info Pohjolan verkkosivuilla on vierailtu vuoden 2021 aikana yli 1,4 miljoonaa kertaa ja yli 5000 ihmistä on ottanut yhteyttä Info Pohjolaan. On selvää, että oletus Pohjolasta rajattomana ja intergoituneena alueena on säilynyt, vaikka koronapandemia on aiheuttanut tälle suuria haasteita.
Info Pohjola on ja on aina ollut pohjoismaisen rajaestetyön ytimessä. Info Pohjola aloitettiin vuonna 1998 Norden-yhdistyksen aloitteesta puhelinpalveluna, joka osoittautui erittäin suosituksi ja tarpeelliseksi. Ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden asukkaat saivat konkreettista tietoa muuttamisesta, työskentelystä ja opiskelusta kaikkialla Pohjoismaissa. Samalla Info Pohjola keräsi tietoa rajaesteistä ja muista liikkuvuutta haittaavista ongelmista, jotka toimivat pohjana raportille Pohjoismaiden asukkaiden oikeuksista (Nordbornas rättigheter). Nykyinen pohjoismainen rajaestetyö rakentuu tämän raportin suosituksille, ja Info Pohjolalla on edelleen tärkeä rooli mahdollisten rajaesteiden ja muiden liikkuvuutta rajoittavien ongelmien identifioimisessa.
Info Pohjola edistää vapaata liikkuvuutta ja integraatiota myös kohdennetuilla toimilla ja tiedotustapahtumilla viranomaisille, päättäjille, kansalaisille ja muille kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Info Pohjolan ainutlaatuinen sijainti Norden-yhdistyksissä viidessä maassa tai alueella ja pohjoismaisissa instituutioissa Nordregiossa, NAPA:ssa ja Norassa antaa palvelulle parhaat mahdollisuudet välittää Pohjoismaiden asukkaille ja yhteiskunnalle sitä lisäarvoa, jota pohjoismainen yhteistyö luo.
Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu, jonka tärkein tehtävä on parantaa yksityishenkilöiden mahdollisuuksia liikkua vapaasti Pohjoismaasta toiseen. Info Pohjola antaa tietoa ja neuvoo muuttamiseen, työskentelyyn, opiskeluun, tukijärjestelmiin ja yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Info Pohjola tiedottaa pohjoismaisista tukimahdollisuuksista sekä yleisesti pohjoismaisesta yhteistyöstä.
Info Pohjolan työntekijät kehittävät ja ylläpitävät verkkosivuja yhteistyössä viranomaisten kanssa eri Pohjoismaissa, vastaavat kysymyksiin, raportoivat rajaesteitä Rajaesteneuvostolle ja järjestävät viranomaisille, etuuskäsittelijöille ja muille kohderyhmille suunnattuja tiedotustapahtumia.
Noin 181 000 ihmistä nosti ELÄKETTÄ toisesta Pohjoismaasta siksi, että he olivat joskus asuneet tai työskennelleet maassa.[1]Lähteet:
Tanska: Data fra ATP (julkaisematon), 2021
Suomi: Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta: Ulkomailla asuvat työ- ja kansaneläkettä nostavat asuinmaan mukaan, 2020
Islanti: Tilasto Tryggingastofnunista (julkaisematon), 2021
Norja: NAV: Utbetalinger til personer i utlandet, 2020
Ruotsi: Pensionsmyndighetens pensionsstatistik: Utlandsutbetalningar – månadsutbetalningar till utländska konton, 2021
Vuonna 2020 noin 7 800 Pohjoismaiden kansalaista sai KANSALAISUUDEN toisessa Pohjoismaassa.[1]Lähteet:
Tanska: Danmarks Statistik, taulukko DKSTAT.
Suomi: Tilastokeskus, taulukko 11I3
Islanti: Hagstofa Íslands, taulukko: Foreign citizens gaining Icelandic citizenship by former citizenship, sex and age
Norja: Statistisk sentralbyrå, taulukko: 04767
Ruotsi: Statistikmyndigheten SCB, taulukko: Antal personer som fått svenskt medborgarskap efter medborgarskapsland, kön, period och år.
Lisää LUKUJA löydät Nordic Statistics Databasesta
Info Pohjolan verkkosivuja luettiin 2 245 000 kertaa, mikä jakautuu 1 436 755 kävijälle, ja Info Pohjola vastasi 5 018 kysymykseen. Nämä kaikki ovat korkeimpia lukuja koskaan.
Kysymykset Info Pohjolalle koskevat useimmiten sosiaalivakuutusta (16,9 %), työskentelyä (13,9 %), kansalaisuutta ja äänioikeutta (11,5 %), väestökirjanpitoa (11,1 %), opiskelua (10,0 %), tulleja ja veroja (9,3 %) sekä muuttamista yleisesti (9,2 %).
Vuoden 2021 luetuin artikkeli oli toistamiseen “Tietoa koronapandemiasta Pohjoismaissa”. Seuraavaksi luetuimmat artikkelit koskivat Tanskan kansalaisuutta, asumista Norjassa, tullisääntöjä Norjassa sekä Ruotsin kansalaisuutta. Kaikkien Pohjoismaiden välillä luetuimpia olivat artikkelit asumiseen, kansalaisuuteen, lemmikkien kanssa matkustamiseen, työnhakuun, tullisääntöihin ja yleisiin muuttomuodollisuuksiin liittyen.
Info Pohjolan sivuilla vieraillaan eniten Ruotsista. Jos katsotaan vain Pohjoismaista tulevia vierailuja, tuli 36,8 % kaikista vierailuista Ruotsista, 22,8 % Norjasta ja 21,9 % Tanskasta.
Eniten maista kiinnostaa Norja. 31,9 % kaikista Info Pohjolan sivunäytöistä koski Norjaa käsitteleviä artikkeleita, ja 35,2 % kaikista kysymyksistä koski Norjaa.
Lisää tilastoja Info Pohjolan verkkosivuista ja tulleista kysymyksestä löytyy tämän raportin liitteestä.
Info Pohjolaan tulleet kysymykset
Vuonna 2021 Info Pohjolaan tuli 27 prosenttia enemmän kysymyksiä kuin vuonna 2020.[1]Huomio: Info Pohjolan verkkosivut olivat tilapäisellä aliverkkotunnuksella loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 norden.orgin siirtyessä uusiin palvelimiin ja CMS-järjestelmään. Tämä vaikutti negatiivisesti näkyvyyteen hakukoneissa ja siten myös sekä vierailujen että kysymysten määrään.
Vierailut Info Pohjolan verkkosivuilla
Vuonna 2021 Info Pohjolan verkkosivuilla vierailtiin 32 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
Koronakriisi on lisännyt kansalaisten tiedontarvetta. Info Pohjolan artikkeli, josta löytyy linkit Pohjoismaiden viranomaisten tietoon matkustussäännöistä, rajoituksista, testauksesta sekä rokotuksista, on ollut kahden vuoden ajan yksi norden.orgin luetuimmista artikkeleista. Vuonna 2021 6,2 prosenttia kaikista kysymyksistä koski kriisin vaikutuksia, mutta kesän 2021 jälkeen näiden kysymysten osuus on laskenut.
Koronaa koskevien kysymysten määrä per kuukausi prosentteina.
Kysymysmäärä Pohjoismaiden ulkopuolelta on lisääntynyt voimakkaasti. Sama koskee englanninkielisten kysymysten määrää sekä vierailuja verkkosivuilla Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Ratkaiseva syy tähän on se, että Info Pohjolan sivut ovat löytyneet vuodesta 2018 lähtien englanniksi, mikä johtaa useampiin vierailuihin ja kysymyksiin Pohjolan ulkopuolelta.
Useimmiten vierailut ja kysymykset liittyvät aiheisiin, joista Pohjoismaiden viranomaisilla ei ole englanninkielistä tietoa, tai nämä sivut eivät näy hakukoneissa. Tietyin väliajoin Info Pohjola saa kerralla paljon kysymyksiä englanniksi samasta aiheesta. Tämä voidaan mahdollisesti selittää sillä, että Info Pohjolan sivuille johtavia linkkejä jaetaan sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.
Kysymykset kolmansista maista voivat liittyä kaikkiin aiheisiin, joissa Info Pohjola neuvoo. Monet ovat olleet yhteydessä Info Pohjolaan kysyäkseen elatusavusta, työnhausta Färsaarilla, Grönlannissa ja Huippuvuorilla tai kansalaisuudesta, kun kysyjän vanhemmat ovat Pohjoismaiden kansalaisia.
Lisääntynyt kysymysmäärä vuonna 2021 yhdistettynä uusiin vastuualueisiin, jotka tulivat vuoden 2019 toimeksiannon mukana, on johtanut siihen, että Info Pohjolan työmäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tämä asettaa haasteita työn priorisoinnin, resurssien ja suunnittelun kannalta.
Pohjolan ulkopuolisista maista tulevien kysymysten määrä prosentteina | Verkkosivuvierailujen määrä Pohjolan ulkopuolelta prosentteina | Englanninkielisten kysymysten määrä prosentteina | |
2018 | 5,2 | 7,1 | 5,7 |
2019 | 9,0 | 14,3 | 16,2 |
2020 | 10,1 | 32,1 | 17,5 |
2021 | 18,8 | 28,9 | 27,0 |
Info Pohjola työskentelee jatkuvasti optimoidakseen verkkosivujaan vastaamaan käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia sekä sisällön, käytettävyyden että saavutettavuuden suhteen. Vuoden 2021 painopiste on ollut työ hakukoneoptimoinnin parantamiseksi.
Info Pohjola on myös vuosina 2020–2021 vahvistanut sosiaaliturva-alan sisältöä julkaisemalla artikkeleita toimeentulotuesta, elatustuesta, sovellettavan lainsäädännön valinnasta sekä tuesta apuvälineiden hankintaan. Artikkelit on työstetty pohjoismaisista sosiaaliturvakysymyksistä vastaavassa toimitusryhmässä (Redaktionsgruppen for Nordiske Socialsikringsspørgsmål), joka on Info Pohjolan ja Pohjoismaiden sosiaaliturvaviranomaisten välistä yhteistyötä. Lisäksi Info Pohjola on yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön osaamisen ja hyvinvoinnin osaston kanssa julkaissut sivun koulutusalan pohjoismaisista sopimuksista ja tukiohjelmista.
Info Pohjola on ensisijassa sähköinen Pohjoismaiden asukkaille suunnattu palvelu, joka koostuu verkkosivuista ja vastauspalvelusta.
Info Pohjolan verkkosivut löytyvät tanskaksi, suomeksi, islanniksi, norjaksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi Info Pohjola vastaa kysymyksiin fääriksi ja grönlanniksi.
Info Pohjolaan voi ottaa yhteyttä norden.org-sivujen kysymyslomakkeella, sähköpostilla tai puhelimitse.
Info Pohjola ohjaa kysyjät ensisijassa viranomaisten verkkosivujen ja yhteystietojen ääreen.
Info Pohjola ei voi tulkita lakeja ja sääntöjä, antaa yksittäisiä tilanteita koskevia neuvoja tai toimia kysyjän edustajana viranomaisten suuntaan.
Info Pohjolan verkkosivujen tietoja parannetaan tulevien kysymysten perusteella. Ongelmatilanteet, jotka liittyvät mahdollisiin rajaesteisiin, raportoidaan Rajaesteneuvoston sihteeristölle.
Luetuimmat sivut Tanskasta
Luetuimmat sivut Tanskassa
Luetuimmat sivut Suomesta
Luetuimmat sivut Suomessa
Luetuimmat sivut Färsaarista
Luetuimmat sivut Färsaarilla
Luetuimmat sivut Grönlannista
Luetuimmat sivut Grönlannissa
Luetuimmat sivut Islannista
Luetuimmat sivut Islannissa
Luetuimmat sivut Norjasta
Luetuimmat sivut Norjassa
Luetuimmat sivut Ruotsista
Luetuimmat sivut Ruotsissa
Luetuimmat sivut Ahvenanmaasta
Luetuimmat sivut Ahvenanmaalla
Pohjoismaissa on voitava liikkua, matkustaa, opiskella ja harrastaa liiketoimintaa yli kansallisten rajojen ilman riskiä, että joutuu harmaalle alueelle tai epäselvien lakien ja määräysten pysäyttämäksi. Tästä huolimatta yksityishenkilöt ja yritykset kohtaavat edelleen Pohjoismaiden välillä rajaesteitä ja muita vapaan liikkuvuuden häiriöitä, jotka koskevat kaikkea verotuksesta, sosiaaliturvasta, digitalisaatiosta ja henkilöllisyystodistuksista koulutukseen.
Info Pohjolan työ liittyy läheisesti Rajaesteneuvoston työhön ja on merkittävä osa pohjoismaista rajaestetyötä. Info Pohjolan keräämät rajaesteet nostetaan asianmukaiselle tasolle kansallisten ministeriöiden ja parlamenttien käsittelyyn, jotta oikeat tahot voivat jatkaa työtä ratkaisun löytämiseksi.
Pohjoismaiden asukkaat kohtaavat myös muita haasteita ja häiriöitä, jotka eivät välttämättä ole konkreettisia rajaesteitä, mutta jotka voivat silti rajoittaa pohjoismaista liikkuvuutta. Info Pohjola kerää tietoa näistä ongelmista ja tiedottaa niistä eri tahoille, jotka voivat olla mukana tarjoamassa yksilöille ratkaisua paikallisella tasolla.
Vuonna 2021 runsaat 70 Info Pohjolaan yhteyttä ottanutta henkilöä oli kokenut tunnettujen tai mahdollisten uusien rajaesteiden vaikuttavan negatiivisesti heidän mahdollisuuksiin liikkua Pohjoismaissa. Info Pohjola selvitti siksi uusia ongelmia eri aloilla, kuten osakeosinkojen verotusta, etätyön vakuuttamista, välinimien rekisteröintiä, korkeakouluun hyväksymistä sekä pankkitilin lopettamista toisessa maassa.
Pohjoismaisessa rajaesteyhteistyössä katsotaan rajaesteiksi sellaiset lait, julkiset säännöt tai käytännöt, jotka estävät yksilöiden vapaata liikkumista tai yritysten mahdollisuuksia toimia rajojen yli Pohjoismaissa.
Info Pohjola työskentelee rajaesteiden ja muiden kysymysten kanssa muun muassa seuraavilla tavoilla:
Info Pohjolaan on ottanut yhteyttä monta islantilaista, jotka ovat kokeneet, etteivät he täytä kielivaatimuksia Tanskassa, koska ovat opiskelleet ruotsin kieltä.
Tanskalainen yliopisto on arvioinut, että islantilainen hakija, jolla oli ruotsi toisena kielenä yliopistoon pääsyn antavassa islantilaisessa päättötodistuksessa, ei täytä tanskan kielen A-tason vaatimusta.
Eräs alue Tanskassa on ottanut käyttöön tanskan kielen taitoa koskevat säännöt lääkäreille ja arvioinut, että ruotsinkielentaitoinen islantilainen lääkäri ei täyttänyt tanskan kielen kokeen 3 vaatimuksia suullisen viestinnän arvosanalla 10 ja kirjallisen esityksen arvosanalla 7. Tämä siitä huolimatta, että hänellä on islantilainen ylioppilastutkinto (mukaan lukien osoitus tanskan kielen taidosta) ja hän on asunut ja toiminut lääkärinä Ruotsissa useiden vuosien ajan.
Näissä erityistapauksissa ongelmat on ratkaistu. Info Norden ja Rajaesteneuvoston sihteeristö ovat tietoisia ongelmista, jos niitä ilmenee uudelleen.
Aiemman pohjoismaisen sopimuksen mukaan terveystieteiden opiskelijat pätevöityivät ammattiinsa riippumatta siitä, missä päin Pohjoismaita he opiskelivat. Vuonna 2020 sääntöjä kuitenkin muutettiin niin, että jokainen ulkomailta Norjaan saapuva fysioterapiaopiskelija joutuu suorittamaan vuoden mittaisen pätevöitymisharjoittelun (turnustjeneste). Norjassa opiskelleet saavat tämän harjoittelun aikana 90 prosenttia peruspalkasta, mutta Tanskassa opiskelleet eivät ole oikeutettuja minkäänlaiseen palkkaan, kun he tulevat Norjaan töihin.
Info Pohjola on ollut yhteydessä Rajaesteneuvoston sihteeristöön ja Ministerineuvoston osaaminen ja hyvinvointi -osastoon, joka totesi, että Arjeplog-sopimuksen muutoksen jälkeen fysioterapeutit Norjassa arvioidaan EU:n ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti, eikä sopimusta ole mahdollista avata uutta tarkistusta varten.
Pohjoismaassa asuvan kolmannen maan kansalaisen on maksettava lukukausimaksu, jos hän haluaa jatkaa opintojaan Ruotsissa, mitä Pohjoismaiden kansalaisten ei tarvitse tehdä.
Info Pohjola on ollut yhteydessä Pohjoismaiden ministerineuvoston osaaminen ja hyvinvointi -osastoon ja Ruotsin ulkoministeriöön selvittääkseen, koskeeko sopimuksen mukainen tasa-arvoinen kohtelu ja lukukausimaksuista vapautus myös vakituisesti toisessa Pohjoismaassa asuvaa, mutta EU- tai Eta-alueen ulkopuolelta tulevaa henkilöä. Ruotsin opetusministeriö toteaa, että pohjoismainen sopimus ei koske lukukausimaksuja. Korkea-asteen koulutus Ruotsissa on maksutonta opiskelijoille, jotka ovat Euroopan talousaluesopimuksen piiriin kuuluvan valtion kansalaisia. Osaaminen ja hyvinvointi -osastolla oltiin sitä mieltä, että sopimusta tulkitaan eri tavoilla ja he tutkivat asiaa tarkemmin.
Islannin suurlähetystö Norjassa otti Info Pohjolaan yhteyttä, kun he olivat saaneet paljon tiedusteluja Norjassa asuvilta islantilaisilta yksinhuoltajilta, joille oli ilmoitettu, että heidän lapsensa oli merkitty Norjan väestörekisteriin nimikkeellä "vanhempi tuntematon".
Tämä toi yksinhuoltajille lapsen asioiden hoitoon liittyviä haasteita, kun lapselle muun muassa yritettiin perustaa pankkitiliä tai kun heidän piti todistaa olevansa lapsensa huoltaja julkisia palveluita käyttäessään. Huoltajuus on edellytyksenä myös tärkeisiin lapsen terveyteen liittyviin suostumuksiin ja valtuutuksiin, kuten pääsyyn HelseNorgen testituloksiin, apteekkiresepteihin sekä hoitoon norjalaisissa sairaaloissa.
Info Pohjola ilmoitti esteestä Rajaesteneuvoston sihteeristölle ja Islannin Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan sihteeristölle. Islannin suurlähetystö ilmoitti, että sekä Islannin että Norjan ulkoministeriöt olivat selvittämässä asiaa. Norjan viranomaiset pääsivät ratkaisuun käymällä vuoropuhelua islantilaisten kollegojensa kanssa.
Pohjoismaiden asukkaat joutuvat odottamaan pitkiä aikoja asioidessaan väestörekisteriviranomaisten kanssa Norjassa ja Ruotsissa. Seurauksena on, että ihmiset joutuvat odottamaan kauan muuton rekisteröintiä ja henkilönumeroa uudessa asuinmaassa. Tämä aiheuttaa ongelmia tärkeissä asioissa, kuten asunnon vuokraamisessa, pankkitilin avaamisessa, ilmoituksissa viranomaisille ja tärkeiden sopimusten, kuten vakuutusten sekä puhelin- ja internetliittymän avaamisessa.
Info Pohjola oli yhteydessä Norjan ja Ruotsin väestörekisteriviranomaisiin, jotka vahvistivat, että heillä oli jopa neljän kuukauden odotusaika rekisteröitymiseen ja muuttoilmoituksen käsittelyyn. Syynä tähän oli lisääntynyt aktiivisuus pandemian aikana ja huomattavasti normaalia suurempi muuttoilmoitusten määrä. Esteestä raportoitiin koronaraportissa Pohjoismaiden ministerineuvoston rajaestesihteeristölle.
Jos Ruotsiin väestörekisteröity Suomen kansalainen synnyttää lapsen Suomessa, Digi- ja väestötietovirasto toimittaa syntymätodistuksen, josta käy ilmi äidin nimi ja lapsen sukupuoli ja syntymäaika, mutta ei lapsen nimeä. Lapsen nimeä ei voida rekisteröidä Suomen väestötietojärjestelmään, koska lapsen kotipaikka sijaitsee Ruotsissa ja siten Suomen viranomaiset eivät ole toimivaltaisia.
Ruotsin väestörekisteriviranomaisen mukaan lasta ei voida rekisteröidä syntymästä lähtien Ruotsiin, vaan häntä pidetään maahanmuuttajana. Tämä edellyttää passia, jota lapsi ei voi saada Suomesta.
Info Norden on raportoinut tapauksen uutena rajaesteenä ja selvittää Rajaesteneuvoston sihteeristön kanssa, koskeeko ongelma vain Suomen kansalaisiaRuotsissa.
Pääsääntöisesti ajoneuvot on rekisteröitävä ja vakuutettava siinä maassa, jossa niiden käyttäjä on väestörekisteröity. Norjan sääntöjen mukaan ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa saa käyttää Norjassa enintään kaksi vuotta, jos oleskelu on tilapäistä. Harvat voivat kuitenkaan tehdä näin, koska heidän on väestörekisteröidyttävä Norjaan, jos oleskelu maassa kestää yli kuusi kuukautta. Tässä tapauksessa ajoneuvoa ei voi vakuuttaa Norjassa eikä rekisteröintimaassa.
Info Pohjola on käynyt vuoropuhelua Rajaesteneuvoston sihteeristön kanssa selvittääkseen ongelman laajuuden.
Suljetut rajat tarkoittivat sitä, että perheet jakautuivat, ihmiset eivät päässeet töihin, asunnonomistajat eivät voineet huolehtia omaisuudestaan ja hyvien ystävien, naapureiden ja työtovereiden välille syntyi epäluottamusta.
Pohjoismaiden hallitukset ottivat käyttöön erilaisia rajoituksia pandemian torjumiseksi ja sen varmistamiseksi, että ihmiset selviäisivät siitä melko turvallisesti. Maiden sääntöjä ja suosituksia muutettiin jatkuvasti ja usein lyhyellä varoitusajalla mukautumaan kunkin maan silloiseen tilanteeseen. Tämä loi hämmennystä ja epävarmuutta ihmisissä, joiden piti päästä rajan yli toiseen Pohjoismaahan työn, opiskelun, muuttamisen, perheen tai omaisuudesta huolehtimisen vuoksi.
Varmistaakseen että Pohjoismaiden asukkaat tietävät mitkä säännöt ovat voimassa, kun he matkustavat pohjoismaiseen naapurimaahan, on Info Pohjolan tärkein tehtävä pandemian aikana ollut julkaista artikkeleita norden.org-sivustolla ja tietoa ajankohtaisista säännöistä sosiaalisessa mediassa.
Haasteena Pohjoismaiden asukkaille on ollut se, että säännöt ovat toisinaan hyvin monimutkaisia, niihin tulee äkillisiä muutoksia, tieto eri viranomaisilta on ristiriitaista ja viranomaisia on ollut vaikea lähestyä ongelmatilanteissa. Usein, kun kansalaiset ovat kääntyneet viranomaisten puoleen, heille on kerrottu vain, että kaikki tiedot löytyvät verkkosivuilta ja että poliisi päättää tilanteesta rajalla.
Info Pohjola on Rajaesteneuvoston aloitteesta koonnut ongelmia, joita ihmiset ovat kohdanneet suljettujen rajojen, erilaisten rajoitusten ja erilaisten raja-alueen käsitettä koskevien tulkintojen seurauksena. Nämä ongelmat on raportoitu Rajaesteneuvoston sihteeristölle.
Rajaesteneuvoston sihteeristö on Info Pohjolan ja kolmen rajaneuvontapalvelun tietojen perusteella valmistellut maaliskuusta 2020 lähtien 21 raporttia pandemian aikana esiin tulleista haasteista. Raportit on lähetetty Pohjoismaiselle yhteistyökomitealle, pohjoismaisille yhteistyöministereille, Pohjoismaiden neuvostolle ja muille tärkeille toimijoille.
Info Pohjola on käyttänyt myös omia kanaviaan tiedottaakseen päättäjiä, toimittajia ja muita sidosryhmiä niistä seurauksista, joita Pohjoismaiden välisen vapaan liikkuvuuden rajoituksen aiheuttavat Pohjoismaissa eläville ja asuville.
Päivittäin Suomesta ja Ruotsista Norjaan sukkuloivat Norjan terveydenhuollon palveluksessa olevat työntekijät olivat ajoittain vapautettuja eristäytymisvaatimuksesta maahan saapuessaan, kun taas muista Pohjoismaista tulevat terveydenhuollon ammattilaiset eivät kuuluneet saman vapautuksen piiriin. Tanskassa oli toisinaan erityisiä poikkeuksia Etelä-Ruotsin alueilta tuleville matkailijoille, mutta nämä poikkeukset eivät koskeneet muualta Pohjoismaista tulevia matkustajia.
Tammikuussa 2021 Norja otti käyttöön yleisen maahantulokiellon kaikille, joita ei oltu erikseen siitä vapautettu, esimerkiksi yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstö. Tämä tarkoitti sitä, että rajatyöntekijät Suomesta ja Ruotsista eivät enää olleet vapautettuja Norjan maahantulorajoituksista. Monia työntekijöitä ei voitu lomauttaa, he jäivät vaille oikeutta työttömyyskorvaukseen, ja samalla monet yritykset kärsivät työvoimapulasta.
Useiden maiden maahantulorajoituksissa ei ajoittain ollut poikkeuksia henkilöille, jotka suunnittelivat muuttoa Pohjoismaiden välillä. Tämä merkitsi monille sitä, että he eivät päässeet uuteen asuntoon, voineet ilmoittaa itseään väestörekisteriin tai ilmoittaa lapsia päivähoitoon tai kouluun. Opiskelijoilta evättiin myös pääsy uuden tutkinnon aloittamiseen – sekä sellaisilta, jotka suunnittelivat matkustavansa päivittäin tai viikoittain maiden välillä, että sellaisilta, jotka aikoivat muuttaa maahan opiskelemaan.
Kaikki Pohjoismaat vaativat ajoittain negatiivista koronatestiä maahantulon yhteydessä. Koska testaukseen pääsyn kriteerit vaihtelivat Pohjoismaiden välillä, aiheutui tästä käytännön ongelmia monille, jotka halusivat ylittää maiden rajoja. Joissakin maissa oli rajoittamaton pääsy ilmaisiin testeihin, kun taas toisissa maissa kansalaisten piti maksaa testeistä. Myös maiden vaatimukset siitä, milloin testi tulee tehdä, aiheuttivat ongelmia, kun testitulosten odotusaika oli niin pitkä, että testi ehti vanhentua ennen matkaa.
Koronapandemian asettamista rajoituksista ja etätyösuosituksista huolimatta Info Pohjola toteutti useita omia tapahtumia vuoden 2021 aikana:
Lisäksi Info Pohjola vieraili yhdessä NAPA:n kanssa 18 paikkakunnalla Grönlannissa ja osallistui joko luennoitsijana tai näytteilleasettajana 12 tapahtumaan, kuten esimerkiksi:
Kaikki Info Pohjolan tiedotustoiminta linkkeineen ja yhteistyökumppaneineen on listattu liitteessä, joka löytyy raportin lopusta. Tässä on jotain esimerkkejä toiminnasta vuoden aikana:
Pandemian aikana Pohjoismaissa liikkuvilla on ollut haasteita löytää luotettavaa ja ajantasaista tietoa voimassa olevista matkustussäännöistä ja -rajoituksista. Monet hakivat tietoa sosiaalisesta mediasta ja käyttivät esimerkiksi Facebook-ryhmiä viranomaisten verkkosivujen sijaan.
Info Pohjola on siksi omilla sosiaalisen median kanavillaan ja eri Facebook-ryhmissä jatkuvasti tiedottanut, että viranomaisten sivuilta löytyvät päivitetyt ja oikeat maahantulosäännöt.
Info Pohjola esitti myös koronapandemiaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön keskittyvän lyhyiden videoiden sarjan, jossa pohjoismaiset poliitikot ja virkamiehet kertoivat näkemyksiään siitä, mitä voimme oppia pandemiasta tulevaa pohjoismaista yhteistyötä varten.
Lisäksi Info Pohjola tiedotti sidosryhmiään vapaan liikkuvuuden rajoituksiin liittyvistä haasteista digitaalisten uutiskirjeiden avulla.
Näiden lisäksi Info Pohjola on Facebook-kampanjallaan #nordichumans antanut puheenvuoron tavallisille ja epätavallisille ihmisille, jotka ovat saaneet jakaa kokemuksiaan arjestaan Pohjoismaissa.
Info Pohjola teki yhteenvedon Pohjoismaiden koronapasseista, joka nousi puheenaiheeksi Ekotissa Sveriges Radiossa. Hufvudstadsbladet haastatteli Info Pohjolaa Pohjoismaiden neuvoston työstä vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi Pohjolassa. Foreningen Nordenin ja Pohjola-Nordenin lehdet julkaisivat useamman artikkelin niistä ongelmista, joita Info Pohjola raportoi ihmisten kohdanneen pandemian aikana.
Koronapandemia ja pohjoismainen yhteistyö -kampanjassa Info Pohjola kysyy pohjoismaisilta poliitikoilta ja viranomaisilta koronasta ja siitä, mitä voimme oppia pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuuden kannalta.
Vasemmalla: Islannin silloinen ulkoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson.
Kuva: Magnus Fröderberg / norden.org
Oikealla: Ruotsin silloinen valtionepidemiologi Anders Tegnell, Ruotsin kansanterveysvirasto.
Kuva: Hessica Gow / Scanpix
#nordichumans -kampanjassa Info Pohjola antaa puheenvuoron tavallisille ja epätavallisille ihmisille Pohjolassa.
Kuvat vasemmalla: Tarjei Krogh ja @suppekokken
Kuvat oikealla: Liz Lindvall ja Caroline Aflalo
Info Pohjola Villads Villadsenin Efterskolessa Qasigiannguitissa, Grönlannissa.
Kuva: Info Pohjola
Info Pohjolan uutiskirje
Info Pohjola tiedottaa asiaankuuluvia viranomaisia ja päättäjiä olemassa olevista ongelmista, pitää itsensä ajan tasalla uusista säännöistä, joita on otettu tai otetaan käyttöön kansallisella, pohjoismaisella tai eurooppalaisella tasolla, ja varmistaa tarvittaessa luotettavan tiedon saannin viranomaisilta. Lisäksi Info Pohjola on aktiivinen kumppani erilaisissa yhteistyöprojekteissa sille tärkeiden toimijoiden kanssa. Info Pohjolan tavoite on kasvattaa eri toimijoiden osaamista ja tietämystä liikkuvuudesta Pohjolassa.
Pohjoismaisten sosiaaliturvakysymysten toimitusryhmä (Redaktionsgruppen för nordiska socialförsäkringsfrågor) on pohjoismaisten sosiaaliturvaviranomaisten kanssa tehtävää virallistettua yhteistyötä, jonka tarkoituksena on varmistaa Info Pohjolan sosiaaliturvaa koskevien tekstien laatu norden.orgissa ja tiedottaa Info Pohjolaa muutoksista, kun uusia lakeja tai asetuksia astuu voimaan. Viranomaisten jäsenet toimivat laitostensa yhteyshenkilöinä sosiaaliturvakysymyksissä.
Vuosien 2020–2021 aikana toimitusryhmä on luonut artikkelit elatusavusta, tuesta apuvälineiden hankintaan, toimeentulotuesta sekä sovellettavan lainsäädännön valinnasta Pohjoismaissa. Lisäksi ryhmälle on valmisteltu uusi mandaatti vuosille 2022–2024.
Info Pohjola tekee yhteistyötä Nordisk eTaxin kanssa, joka on tiedotusportaali verotuksesta henkilöille, jotka asuvat yhdessä Pohjoismaassa ja joilla on tuloja tai varoja toisessa Pohjoismaassa. Portaalin uudistuessa Info Norden antoi palautetta portaalista ja nosti esiin, että Pohjoismaiden asukkaiden olisi tärkeää saada vastaukset rajat ylittäviin verokysymyksiin omalla äidinkielellään.
Info Pohjola tekee yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön osaamisen ja hyvinvoinnin osaston kanssa vahvistaakseen sekä opiskelijoille että opinto-ohjaajille suunnattua tietoa koulutuksesta Pohjoismaissa. Vuonna 2021 Info Pohjola julkaisi yhteistyössä osaston kanssa artikkelin liittyen koulutuksiin ja pohjoismaisiin koulutusalan sopimuksiin. Info Pohjola myös valmisteli esityksen koulutusmahdollisuuksia Pohjoismaissa ja pyrki vahvistamaan Info Pohjolan tarjoamaa tietoa koulutuksista norden.orgissa.
Info Pohjola on osa Nordregion johtamaa referenssiryhmää Re-start Competence Mobility -projektissa, joka on osa Pohjoismaiden alueministerien yhteistyöohjelmaa Nordic Thematic Group for Green, Innovative and Resilient Regions. Tavoitteena on lisätä tietämystä työvoiman liikkuvuudesta Pohjoismaissa ja keskittyä rajat ylittävään työvoiman liikkuvuuteen, kuten päivittäiseen ja viikoittaiseen sukkulointiin, pääkaupunkien välillä sukkulointiin sekä työn perässä muuttamiseen.
Digi- ja väestötietoviraston sekä Suomen oikeusministeriön koordinoima Achieving the smoothest cross-border mobility and daily life through digitalization -hanke oli yksi Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden 2021 lippulaivahankkeista. Yksi hankkeen tavoitteista oli selvittää mahdollisuuksia Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköisten säädöskokoelmien monipuoliselle ja yksinkertaiselle käytölle. Info Pohjola osallistui selvitykseen, workshopiin sekä seuraavan vaiheen suunnitteluun vuosina 2022–2023.
Statistikken er baseret på tal fra Google Analytics. Bemærk at tallene for 2019 er ekstraordinært lave på fordi Info Nordens websider lå på et midlertidigt subdomæne mellem efteråret 2018 og foråret 2019. Dette påvirkede synligheden i søgemaskiner – og dermed også besøgstallene – negativt.
Besøg fra: *) | 2019 | 2020 | 2021 | Ændring fra 2020 til 2021 |
Danmark | 58573 | 199 013 | 223 852 | + 12,5 % |
Finland | 38296 | 111 175 | 145 206 | + 30,6 % |
Færøerne | 2 363 | 5 038 | 6 266 | +24,4 % |
Grønland | 1 225 | 5 348 | 10 232 | +91,3 % |
Island | 9 377 | 16 709 | 24 520 | +46,7 % |
Norge | 59089 | 127 396 | 232 921 | +82,2 % |
Sverige | 88567 | 271 281 | 376 593 | +38,8 % |
Åland | 1 089 | 2 733 | 2 490 | -8,9 % |
Ikke-nordiske lande | 43099 | 349 569 | 414 675 | +18,2 % |
I alt | 301 768 | 1 088 262 | 1 436 755 | +32,0 % |
*) Tallene for Åland og Finland er beregnet således, at besøg fra Mariehamn, som i Google Analytics er registreret som besøg fra Finland, er blevet lagt til antallet af besøg fra Åland og fratrukket antallet af besøg fra Finland. |
Antal sidevisninger: *) | 2019 | 2020 | 2021 | Ændring fra 2020 til 2021 |
Danmark | 140 390 | 341 191 | 362 346 | +6,2 % |
Finland | 96 628 | 209 053 | 240 005 | +14,8 % |
Færøerne | 5 269 | 10 874 | 11 411 | +4,9 % |
Grønland | 3 717 | 10 283 | 17 710 | +72,2 % |
Island | 32 900 | 39 122 | 56 014 | +43,2 % |
Norge | 122 971 | 283 676 | 365 141 | +28,7 % |
Sverige | 175 560 | 467 539 | 591 755 | +27,6 % |
Åland | 6 422 | 4587 | 4 286 | -6,6 % |
Ikke-nordiske lande | 90 551 | 449 446 | 591 755 | +31,7 % |
I alt | 674 408 | 1 815 771 | 2 245 040 | +23,6% |
Andel sidevisninger på sider om: | 2021 |
Danmark | 17,4 % |
Finland | 7,6 % |
Færøerne | 5,2 % |
Grønland | 7,2 % |
Island | 5,1 % |
Norge | 31,9 % |
Sverige | 22,2 % |
Åland | 3,5 % |
I alt | 100 % |
Sidevisninger per besøg fra brugere i: | 2019 | 2020 | 2021 |
Danmark | 2,5 | 1,7 | 1,6 |
Finland | 2,6 | 1,9 | 1,7 |
Færøerne | 2,1 | 2,2 | 1,8 |
Grønland | 3,0 | 1,9 | 1,7 |
Island | 3,6 | 2,3 | 2,3 |
Norge | 2,0 | 2,2 | 1,6 |
Sverige | 2,0 | 1,7 | 1,6 |
Åland | 2,9 | 1,7 | 1,7 |
Ikke-nordiske lande | 1,9 | 1,3 | 1,4 |
I alt | 2,2 | 1,7 | 1,6 |
Besøgsvarighed i minutter fra brugere i: | 2019 | 2020 | 2021 |
Danmark | 2:33 | 1:35 | 1:36 |
Finland | 3:03 | 1:58 | 1:44 |
Færøerne | 2:01 | 1:47 | 1:34 |
Grønland | 3:19 | 1:42 | 1:29 |
Island | 3:39 | 2:38 | 2:35 |
Norge | 2:10 | 1:54 | 1:42 |
Sverige | 1:56 | 1:36 | 1:36 |
Åland | 2:23 | 1:31 | 1:31 |
Gennemsnit af alle besøg | 2:18 | 1:44 | 1:34 |
Antal besøg som kommer via: | 2019 | 2020 | 2021 | Ændring fra 2020 til 2021 |
Organisk søgning | 232 807 | 738 864 | 1 153 335 | +56,1 % |
Heraf Google | 230 075 | 723 233 | 1 119 482 | +54,8 % |
Google ads | 19 | 93 483 | 143 326 | +53,3 % |
Andre websites (bortset fra sociale medier) | 15 220 | 27 605 | 24 050 | -12,9 % |
Sociale medier | 5 455 | 10 342 | 13 101 | +26,7 % |
Heraf Facebook | 4 466 | 8 613 | 8 566 | -0,5 % |
Direkte trafik | 15 295 | 217 791 | 97 279 | -55,3 % |
Andet | 6 | 177 | 239 | +35,0 % |
Antal besøg som kommer via: | 2019 | 2020 | 2021 |
Organisk søgning | 86,6 % | 67,9 % | 80,3 % |
Googles andel af organiske søgninger | 98,8 % | 97,9 % | 97,1 % |
Google ads | 0,0 % | 8,6 % | 10 % |
Andre websites (bortset fra sociale medier) | 5,7 % | 2,5 % | 1,7 % |
Sociale medier | 2,0 % | 1 % | 0,9 % |
Facebooks andel af besøg fra sociale medier | 81,9 % | 83,2 % | 65,4 % |
Direkte trafik | 5,7 % | 20,0 % | 6,8 % |
Andet | 0,0 % | 0,0 % | 0,0 % |
Platform | 2019 | 2020 | 2021 | Ændring fra 2020 til 2021 |
Computer | 128 233 | 520 334 | 592 580 | +13,9 % |
Mobiltelefon | 161 242 | 528 356 | 802 440 | +51,9 % |
Tablet | 19 991 | 39 572 | 41 735 | +5,5 % |
Andel af besøg fra mobiltelefoner og tablets | 58,6 % | 52,2 % | 58,8 % |
Alle henvendelser til Info Norden registreres i databasen Nordsvar. Statistikken er trukket herfra.
De fleste brugere anvender spørgeformularen på Info Nordens websider til at stille spørgsmål. I spørgeformularen kan brugerne vælge hvilket sprog de ønsker svar på. Dette valg afgør hvilket Info Norden-kontor der modtager spørgsmålet. Henvendelser der ønskes besvaret på dansk, bliver sendt til Info Norden i Danmark og så videre. Henvendelser på engelsk besvares af Info Norden i det land som de handler om. Info Norden i Grønland blev etableret i 2015.
Danmark | Finland | Færøerne | Grønland | Island | Norge | Sverige | Åland | I alt | |
2021 | 904 | 586 | 222 | 171 | 276 | 1005 | 1759 | 95 | 5 018 |
2020 | 833 | 354 | 131 | 127 | 165 | 959 | 1328 | 56 | 3 953 |
2019 | 394 | 208 | 89 | 78 | 103 | 369 | 567 | 36 | 1 837 |
2018 | 335 | 241 | 24 | 8 | 162 | 344 | 512 | 33 | 1 659 |
2017 | 584 | 351 | 72 | 29 | 269 | 507 | 689 | 59 | 2 560 |
2016 | 620 | 400 | 34 | 29 | 232 | 430 | 737 | 66 | 2 548 |
2015 | 642 | 424 | 33 | 7 | 311 | 442 | 783 | 40 | 2 682 |
2014 | 629 | 470 | 86 | 346 | 500 | 775 | 36 | 2 842 | |
2013 | 738 | 454 | 42 | 576 | 528 | 920 | 60 | 3 318 | |
2012 | 880 | 587 | 56 | 726 | 610 | 1 084 | 44 | 3 987 |
År | Henvendelser per 1 000 besøg |
2021 | 3,5 |
2020 | 3,6 |
2019 | 6,0 |
2018 | 3,0 |
2017 | 2,6 |
Bemærk at en henvendelse ofte handler om mindst to forskellige lande. Summen af tallene i hver kolonne vil derfor være større end summen af alle henvendelser per år i tabel 9.
Emne | 2019 | 2020 | 2021 | Ændring fra 2020 til 2021 |
Arbejde i flere lande | 13 | 21 | 42 | +100,0% |
Arbejde, jobsøgning og dagpenge | 345 | 513 | 698 | +36,1% |
Bolig | 109 | 200 | 212 | +6,0% |
Erhverv/virksomhed | 90 | 123 | 148 | +20,3% |
Familie (fx børnebidrag, dødsfald og arv) | 112 | 224 | 186 | -17,0% |
Flytning | 141 | 342 | 463 | +35,4% |
Folkeregistrering, legitimation og personnummer | 258 | 448 | 557 | +24,3% |
Forbruger (fx bank og forsikring) | 56 | 127 | 195 | +53,5% |
Grænsegænger/pendler | 23 | 43 | 75 | +74,4% |
Ikke-nordiske borgere | 166 | 398 | 941 | +136,4% |
Kriser i samfundet (henvendelser om covid-19) | - | 375 | 312 | -16,8% |
Køretøj | 79 | 155 | 214 | +38,1% |
Nordisk samarbejde | 37 | 47 | 58 | +23,4% |
Nordiske støtteordninger | 31 | 26 | 31 | +19,2% |
Rejse med dyr, planter og fødevarer | 64 | 111 | 184 | +65,8% |
Samfund (fx statsborgerskab og stemmeret) | 164 | 489 | 575 | +17,6% |
Skole og uddannelse | 216 | 405 | 504 | +24,4% |
Social sikring (alle typer af sociale ydelser) | 322 | 749 | 849 | +13,4% |
Sundhed, sygdom og særlige behov | 100 | 197 | 204 | +3,6% |
Told og skat | 257 | 394 | 465 | +18,0% |
Øvrigt | 74 | 34 | 87 | +155,9% |
Bemærk at en henvendelse ofte handler om mindst to forskellige emner. Summen af tallene i hver kolonne vil derfor være over 100 %.
Emne | 2019 | 2020 | 2021 |
Arbejde i flere lande | 0,7% | 0,5% | 0,8% |
Arbejde, jobsøgning og dagpenge | 18,7% | 13,0% | 13,9% |
Bolig | 5,9% | 5,1% | 4,2% |
Erhverv/virksomhed | 4,9% | 3,1% | 2,9% |
Familie (fx børnebidrag, dødsfald og arv) | 6,1% | 5,7% | 3,7% |
Flytning | 7,6% | 8,7% | 9,2% |
Folkeregistrering, legitimation og personnummer | 14,0% | 11,3% | 11,1% |
Forbruger (fx bank og forsikring) | 3,0% | 3,2% | 3,9% |
Grænsegænger/pendler | 1,2% | 1,1% | 1,5% |
Ikke-nordiske borgere | 9,0% | 10,1% | 18,8% |
Kriser i samfundet (henvendelser om covid-19) | 0,0% | 9,5% | 6,2% |
Køretøj | 4,3% | 3,9% | 4,3% |
Nordisk samarbejde | 2,0% | 1,2% | 1,2% |
Nordiske støtteordninger | 1,7% | 0,7% | 0,6% |
Rejse med dyr, planter og fødevarer | 3,5% | 2,8% | 3,7% |
Samfund (fx statsborgerskab og stemmeret) | 8,9% | 12,4% | 11,5% |
Skole og uddannelse | 11,7% | 10,2% | 10,0% |
Social sikring (alle typer af sociale ydelser) | 17,5% | 18,9% | 16,9% |
Sundhed, sygdom og særlige behov | 5,4% | 5,0% | 4,1% |
Told og skat | 13,9% | 10,0% | 9,3% |
Øvrigt | 4,0% | 0,9% | 1,7% |
Bemærk at en henvendelse ofte handler om mindst to forskellige lande. Summen af tallene i hver kolonne vil derfor være større end summen af alle henvendelser per år i tabel 9. Tallet under ”andre” i kolonnen længst til højre dækker over ”EU og EØS” samt ”Andet”. Vi har ikke før 2019 haft mulighed for at registrere om henvendelser har handlet om lande uden for Norden.
Danmark | Finland | Færøerne | Grønland | Island | Norge | Sverige | Åland | Andre | |
2021 | 1411 | 663 | 317 | 259 | 423 | 1766 | 1616 | 150 | 365 |
2020 | 1205 | 464 | 179 | 192 | 232 | 1485 | 1270 | 98 | 237 |
2019 | 644 | 239 | 141 | 118 | 149 | 651 | 620 | 66 | 61 |
2018 | 560 | 158 | 41 | 32 | 124 | 648 | 634 | 50 | - |
2017 | 886 | 282 | 108 | 63 | 219 | 944 | 912 | 91 | - |
Bemærk at en henvendelse ofte handler om mindst to forskellige lande. Summen af tallene i hver kolonne vil derfor være over 100%.
Andel henvendelser om | 2019 | 2020 | 2021 |
Danmark | 34,9 % | 30,6 % | 28,1 % |
Finland | 13,0 % | 11,8 % | 13,2 % |
Færøerne | 7,6 % | 4,5 % | 6,3 % |
Grønland | 6,4 % | 4,9 % | 5,2 % |
Island | 8,1 % | 5,9 % | 8,4 % |
Norge | 35,3 % | 37,7 % | 35,2 % |
Sverige | 33,6 % | 32,2 % | 32,2 % |
Åland | 3,6 % | 2,5 % | 3,0 % |
EU/EØS | 1,7 % | 2,8 % | 2,9 % |
Andre | 1,6 % | 3,2 % | 4,3 % |
Platform | 2019 | 2020 | 2021 |
Dansk | 20,7 % | 19,3 % | 16,0% |
Finsk | 9,6 % | 7,5 % | 7,4% |
Færøsk | 0,0 % | 0,2 % | 0,2% |
Grønlandsk | 0,1 % | 0,0 % | 0,1% |
Islandsk | 5,2 % | 3,2 % | 3,6% |
Norsk | 17,8 % | 20,5 % | 18,0% |
Svensk | 30,4 % | 32,0 % | 27,7% |
Engelsk | 16,2 % | 17,6 % | 27,0% |
Platform | 2019 | 2020 | 2021 |
Webformular | 78,0 % | 87,2 % | 88,2% |
Telefon | 14,3 % | 9,2 % | 5,1% |
6,8 % | 3,6 % | 6,6% | |
Sociale medier | 0,3 % | 0,2 % | 0,1% |
Brev | 0,6 % | 0,1 % | 0,0% |
Besøg | 0,1 % | 0,0 % | 0,0% |
Info Norden bidrar med informationsaktiviteter som stöder arbetet för fri mobilitet i Norden. Informationsaktiviteter kan bland annat vara seminarier, konferenser, presentationer, möten med intressenter eller målinriktad digital information till Info Nordens målgrupper.
Tema | Link | Arrangör | Plats | Datum | Antal deltagare |
Informationsdag för studerande om Info Norden och Nordjobb | Info Norden och Nordjobb Åland | Åland, Ålands Gymnasium i Mariehamn | 10/2 | 60 | |
Norden, tillsammans | Se video | Info Norden och Pohjola-Norden | Webbinarium | 23/3 | 30 |
Corona och Nordens framtid | Se video | Info Norden och Pohjola-Norden | Webbinarium | 24/3 | 50 |
“Hur har covid-19-pandemin påverkat det nordiska samarbetet?” | Læs mere | Info Norden og Norden i Fokus | Sverige, Stockholm (online) | 6/7 | 111 |
Coronapandemin stängde gränserna - hur gör vi nu för att bli den mest integrerade regionen i världen? | Læs mere | Info Norden och Norden i Fokus | Finland, Helsingfors och online | 12/7 | 72 |
Kolliderer nordisk studentmobilitet i stengte grenser? | Læs mere | Info Norden och ANSA | Norge, Arendal | 19/8 | 30 |
Tema | Link | Arrangör | Plats | Datum | Antal deltagare/visningar |
Pohjola-Nordens rådgivningskommitté | Pohjola-Norden | Online | 19/1 | 14 | |
Presentation “Legal status of microdata sharing in the Nordics?” på webbinariet “Free movement in the Nordics - A true story of jobs, commuting, and dark numbers” | Læs mere | Nordisk Ministerråd | Webbinarium | 25/2 | 160 |
Indlæg på “Covid-19 sætter tilliden og mobiliteten under pres” | Læs mere | Norden i Fokus | Webbinarium | 23/3 | 3 400 |
Oplæg på webinar for studerende på Helsinki Universitet om Info Norden, Grønland og mobilitet | Helsinki Universitet | Webbinarium | 19/4 | 15 | |
Pohjola-Nordens rådgivningskommitté | Pohjola-Norden | Online | 26/4 | 20 | |
Informationsrejse, 5 byer i Diskobugten: Ilulissat, Qasigiannguit, Aasiaat, Qeqertarsuaq, Kangaatsiaq | Læs mere | NAPA | Grönland | 3-18/6 | 227 |
Presentasjon av Info Norden og møte med det nordiske teamet i Internasjonal avdeling, Stortinget | Foreningen Norden i Norge | Norge, Oslo | 4/6 | 7 | |
Pohjola-Nordens rådgivningskommitté | Pohjola-Norden | Online | 7/6 | 15 | |
Informationsrejse, 13 byer og bygder i Nordgrønland, herunder Ilulissat, Upernavik, Uummannaq og Kullorsuaq | Se video | NAPA | Grønland | 24/8-8/9 | 178 |
Pohjola-Nordens rådgivningskommitté | Pohjola-Norden | Online | 30/8 | 25 | |
Föredrag "Det åbne Norden og de lukkede grænser – landenes indrejserestriktioner fik konsekvenser for nordboerne" på webbinariet Gränsregionala forskningsfrågor | Læs mere | Karlstad Universitet | Webbinarium | 7/10 | 25 |
Föredrag om Info Norden till Sveriges socialdemokrater, S-gruppen i Nordiska rådet | Ålands Socialdemokrater, lagtingsgruppen | Åland, Mariehamn | 15/10 | 20 | |
Presentasjon av Info Norden for Foreningen Nordens landsstyre i Norge | Foreningen Norden i Norge | Norge, Oslo | 26/10 | 20 | |
Præsentation af Info Norden, formål og resultater, for NAPAs bestyrelse samt medarbejdere | NAPA | Grönland, Nuuk | 27/10 | 10 | |
Præsentation af Info Nordens arbejde på egen stand på session 2021 på Christiansborg | Nordiska rådet | Danmark, Köpenhamn | 1-4/11 | ca 1 000 | |
Presentation av Info Norden på Islands Universitets internationella dag | Islands Universitet | Island, Reykjavik | 4/11 | 150-200 | |
Presentation av Info Norden på Internationaliserings-dagarna för allmänbildande utbildning | Læs mere | Utbildningsstyrelsen | Finland, Vasa | 11-12/11 | 220 |
Presentasjon av tema Info Norden ønsker å jobbe med i 2021 | Nordiska ministerrådet | Danmark, Köpenhamn | 17/11 | 60 | |
Pohjola-Nordens rådgivningskommitté | Pohjola-Norden | Online | 22/11 | 18 |
Tema | Link | Arrangör/avsändare | Typ av information | Datum | Antal mottagare |
“Coronatidens vi och de”. En artikel på finska och svenska i Pohjola-Nordens tidning. | Læs mere | Pohjola-Norden | Artikel | 1/3 | 7 500 |
“Norge öppnar gränsen för gränspendlare från Finland och Sverige”. Info Nordens nyhedsbrev på skandinaviska, finska ock isländska. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 1/3 | 23/3 |
”Udfordringer for mobile nordboer under pandemien”. Info Nordens nyhedsbrev til interessenter i Sverige | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 15/3 | 500 |
“Info Nordens årsrapport 2020 er udkommet”. Info Nordens nyhedsbrev på skandinaviska, finska och isländska. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 26/3 | 515 |
”Sådan påvirkede pandemien folk i Norden i 2020”. Info Nordens nyhedsbrev til interessenter i Sverige. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 26/3 | 500 |
“Hva ville folk i Norden vite noe om i 2020?” Info Nordens nyhetsbrev til interessenter i Norge. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 26/3 | 32 |
“Liikkuvuus Pohjoismaissavuonna 2020: Mitäihmisethalusivattietää, ja mistätietolöytyi?” Info Nordens nyhetsbrev på finska. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 6/4 | 163 |
“Et rekordår for webbesøg og henvendelser”. Nyhedsbrev til Info Nordens interessenter i Danmark. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 9/4 | 60 |
Nordiska rådet tar upp den inskränkta rörelsefriheten i Norden – "Sverige valde en annan linje och därför gick det inte att koordinera mer". En intervju på Hufvudstadsbladet. | Læs mere | Hufvudstads-bladet | Artikel | 13/4 | Läsarantal ca 71 000 |
“Rekordår for informasjonstjenesten Info Norden”. Nyhetssak på Foreningen Norden. | Læs mere | Foreningen Norden i Norge | Artikel | 16/4 | 5 500 |
“Vaccinationspas i Norden og EU”. Info Nordens nyhedsbrev til interessenter i Sverige. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 19/4 | 500 |
“Skillnader i hur nordiska länder arbetar med vaccinpass”. Sveriges Radio refererede til Info Nordens sammenstilling om vaccinepas i Ekot. | Læs mere | Sveriges Radio | Radio | 20/4 | Över 460 000 lyssningar / vecka |
“Meg og min jobb”. Sak til Kommunikasjonsforeningens medlemsmagasin. | Kommunikasjons-foreningen Norge | Artikel | 3/5 | 4 000 | |
“(Litt) enklere for nordiske hytteeiere i Sverige”. Info Norden intervjuet i sak om samordningsnummer og hytteeiere i Sverige. | Læs mere | Foreningen Norden i Norge | Artikel | 20/5 | 5 500 |
“Udlændinge der ejer fritidshus i Sverige kan fra i dag selv ansøge om svensk samordningsnummer”. Info Nordens nyhedsbrev på skandinaviska, finska och isländska. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 18/6 | 515 |
“Skal du reise i Norden, her finner du koronainformasjon”. Nyhetssak på Foreningen Norden. | Læs mere | Foreningen Norden i Norge | Artikel | 30/6 | 5 500 |
“Info Norden är med på följande nordiska sommararenor. Välkommen att följa med!” Info Nordens nyhedsbrev på skandinaviska, finska och isländska. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 5/7 | 515 |
Kampanj “Coronapandemin och det nordiska samarbetet”. Videoer på Facebook og Twitter. | Læs mere | Info Norden | Sociala medier | 29/10 - 4/11 | Facebook: 3 300. Twitter 5 600 |
Kampanj #nordichumans på Facebook. | Læs mere | Info Norden | Sociala medier | 29/10 - 4/11 | 9 700 |
”Hur stärker vi det nordiska samarbetet efter coronakrisen?”Info Nordens nyhedsbrev til interessenter i Sverige. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 1/11 | 500 |
“Har du spørsmål om Norden?”. Nyhetssak på Foreningen Norden. | Læs mere | Foreningen Norden i Norge | Artikel | 16/11 | 5 500 |
“Digitale nomader og Norden”. Info Nordens nyhedsbrev til interessenter i Sverige. | Læs mere | Info Norden | Nyhetsbrev | 20/12 | 500 |
Danmark
Finland
Färöarna
Grønland
ISBN 978-92-893-7225-1 (PDF)
ISBN 978-92-893-7226-8 (ONLINE)
http://dx.doi.org/10.6027/nord2022-703
PolitikNord 2022:703
© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2022
Ulkoasu: Mette Agger Tang
Kannen valokuva: Johnér
Julkaistu: April 2022
Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.
Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org
Lisää pohjoismaisia julkaisuja on luettavissa osoitteessa www.norden.org/fi/julkaisut