MENU
Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.
Tämä on Pohjoismaiden ministerineuvoston elokuussa 2019 hyväksymän vision ydin.
Koronavirus toi koko maailmalle ja Pohjolalle uudet haasteet, mikä on otettu huomioon kaikilla osa-alueilla. Pohjoismaisella yhteistyöllä on merkittävä rooli talouden elvyttämisessä siten, että se on ympäristön kannalta ja sosiaalisesti kestävää. Pohjoismaisella yhteistyöllä edistetään siirtymistä vihreään talouteen ja tehostetaan yhteiskunnan varautumiseen liittyvää kokemustenvaihtoa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston vision toteuttamiseksi priorisoidaan kolmea strategista painopistealuetta seuraavien neljän vuoden aikana: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.
Pariisin sopimus ja Agenda 2030 antavat suunnan työlle, jossa Pohjoismaiden on syytä toimia muuta maailmaa tavoitteellisemmin ja nopeammin.
Jotta tässä onnistuttaisiin, kaikki alakohtaiset ministerineuvostot, pohjoismaiset laitokset ja Pohjoismaiden neuvosto on osallistettu työhön ja niiltä on pyydetty konkreettisia ehdotuksia hankkeiksi ja priorisoinneiksi. Pohjoismaiden kansalaisyhteiskuntaa ja elinkeinoelämää on myös kuunneltu enemmän kuin koskaan aiemmin.
Työn tuloksena on laadittu tämä toimintasuunnitelma Pohjoismaiden ministerineuvoston työlle seuraavalle nelivuotiskaudelle. Toimintasuunnitelmassa on 12 strategisiin priorisointeihin liittyvää tavoitetta. Toimintasuunnitelma sisältää pohjoismaisen yhteistyön tavoitteet vuoteen 2024 saakka sekä keinot niiden saavuttamiseksi:
Tavoitteet ovat korkealla, ja niiden saavuttamista seurataan jatkuvasti indikaattoreilla, joilla tarkastellaan koko Pohjolan kehitystä kohti maailman kestävintä ja integroituneinta aluetta, Pohjoismaiden ministerineuvoston työn laaja-alaista vaikutusta sekä ministerineuvoston yksittäisten panostusten tuloksia.
Toimintasuunnitelman toteuttamisen aikana tehdään aktiivista yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Tätä tarkoitusta varten perustetaan verkosto osallistumista varten ja järjestetään säännöllisesti julkisia kuulemisia.
Toimintasuunnitelma myös vahvistaa kestävän kehityksen, sukupuolten tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman huomioimista Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä. Sitoudumme entistä tavoitteellisemmin kestäviin ratkaisuihin ja yhteisiin arvoihin kansainvälisessä yhteistyössämme Luoteis-Venäjällä, arktisella alueella, Baltian maissa, läntisten naapureidemme kanssa sekä kaikkialla maailmassa.
Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee visiotyöstä puolivälin tarkastelun vuonna 2022 samassa yhteydessä, kun ensimmäinen tilanneraportti luovutetaan Pohjoismaiden pääministereille. Pohjoismaiden ministerineuvosto laatii suunnitelmien mukaan loppuraportin visiotyöstä vuonna 2024.
Pohjoismaiden ministerineuvoston fokusalueet vuosina 2021–2024:
Strateginen painopistealue vihreä Pohjola liittyy ensisijaisesti seuraaviin Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Se liittyy myös Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista. Mikäli maat aikovat onnistua globaalin lämpenemisen pysäyttämisessä Pariisin sopimuksen mukaan, tarvitaan yhteistyötä ja poliittisia priorisointeja. Pohjoismaiden pääministerit ovat hyväksyneet pohjoismaisen julkilausuman hiilineutraaliudesta, jossa todetaan, että Pohjoismaiden on ponnisteltava hiilineutraaliuden eteen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Pohjoismaista johtajuutta tarvitaan koronapandemian jälkeisessä vihreässä elpymisessä. Pohjoismainen yhteistyö saa entistä vahvemman roolin tukiessaan pohjoismaista työtä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tähän tarvitaan lisäresursseja, joilla alan pohjoismaista yhteistyötä voidaan lisätä tulevina vuosina.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän edellytys planeetallamme. Toimivat ekosysteemit suojaavat satoja, kasvien pölyttymistä, merestä saatavaa ravintoa ja edistävät ilmaston vakautta. Tämä on välttämätöntä hyvinvoinnillemme ja talouden kasvulle. Pohjoismaisessa yhteistyössä lisätään nyt toimia vahvojen ekosysteemien turvaamiseksi.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Pohjoismaat tarvitsevat kierto- ja biotalouden vahvistamista, jotta ne voivat toteuttaa vihreän siirtymän, saavuttaa ilmastotavoitteensa ja säilyttää biologisen monimuotoisuuden. Pohjolan tulee olla talous, jossa on monia mahdollisuuksia materiaalinkäyttöön, tuotteiden kierrätykseen ja biomassan kestävään tuottamiseen. Yhteistyöllä on tuettava Pohjolan selkeää siirtymää kohti suljettuja kiertokulkuja, jotka ovat myrkyttömiä ja resurssitehokkaita. Siten voimme leikata kustannuksia, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja rakentaa kestävää tulevaisuutta.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Pohjoismaiden ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia. Pohjoismaiden kestämättömät kulutustottumukset ovat suuri yhteinen haaste. Pohjoismaisella yhteistyöllä pyritään siihen, että Pohjoismaissa olisi helpompi noudattaa kestävää elämäntapaa, joka on samalla sekä terveellinen että ympäristöä ja ilmastoa säästävä.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nykyiset ympäristö- ja ilmastohaasteet ovat suurelta osin rajat ylittäviä, eikä niitä voida ratkaista kansallisesti tai alueellisesti, vaan siihen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja globaaleja kumppanuuksia. Jakamalla tietoa pohjoismaisista ratkaisuista ja harjoittamalla kansainvälistä ympäristö- ja ilmastodiplomatiaa pohjoismainen ilmastoyhteistyö voi edistää huomattavasti Pariisin sopimuksen ja Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista sekä kansainvälistä ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Pohjoismaiden ministerineuvoston fokusalueet vuosina 2021–2024:
Strateginen painopistealue kilpailukykyinen Pohjola liittyy ensisijaisesti seuraaviin Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Strateginen tavoite liittyy lisäksi pohjoismaiseen vapaan liikkuvuuden tavoitteeseen.
Pohjola on johtava alue tiedon ja innovaation alalla. Siitä huolimatta tarvitaan jatkuvaa kehittämistä, jolla varmistetaan vihreän ja digitaalisen siirtymän sujuminen. Pohjoismaisessa yhteistyössä panostetaan koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän vahvistamiseen sekä digitalisaation edistämiseen.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Työmarkkinamme ovat jatkuvassa ja nopeassa muutoksessa, ja vihreä siirtymä ja digitaalinen kehitys asettavat uusia vaatimuksia. Pohjoismaisella yhteistyöllä tuetaan elinikäistä oppimista, jotta näihin haasteisiin voidaan vastata. Ihmisten ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjolassa edistetään luomalla edellytykset liikkumisen ja kasvun lisääntymiselle. Tässä työssä pohjoismaisella työmarkkinamallilla on tärkeä osa.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Pohjoismaiden integraatio voidaan toteuttaa monella eri tavalla mutta tässä työssä koulutus ja digitalisaatio ovat tärkeitä työkaluja. Koulutus on pitkään edistänyt pohjoismaista liikkuvuutta. Se myös lisää tietoa toisista ja auttaa ymmärtämään muita. Digitalisaatio antaa uusia mahdollisuuksia maiden välisten siteiden vahvistamiseen ja liikkuvuuden lisäämiseen entisestään maiden välillä.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Pohjoismaiden ministerineuvoston fokusalueet vuosina 2021–2024:
Strateginen painopistealue sosiaalisesti kestävä Pohjola liittyy ensisijaisesti seuraaviin Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Hyvä terveys ja hyvinvointi ovat perusedellytyksiä ihmisten mahdollisuuksille käyttää kaikkia voimavarojaan ja vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Pohjoismainen hyvinvointimalli, joka takaa kaikille tasa-arvoisen pääsyn terveys- ja hyvinvointipalveluiden piiriin, on monien haasteiden edessä, ja siksi se kaipaa vaalimista ja uudistamista. Tiedolla ja kokemustenvaihdolla pohjoismainen yhteistyö voi edistää toimivia ratkaisuja. Tämä koskee erityisesti heikossa asemassa olevia ryhmiä. Priorisoinnin kohteita ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen, jotka luovat edellytykset hyvälle fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Yhdenvertainen yhteiskunta rakentuu periaatteelle kaikkien yhtäläisistä oikeuksista ja mahdollisuuksista riippumatta esim. sukupuolesta, etnisestä taustasta, uskonnosta, vammaisuudesta, iästä tai muusta asemasta. Tasa-arvo on yhteiskunnan osallistavan siirtymän edellytys. Pohjoismaisen yhteistyön tulee toimia sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa ketään ei jätetä ulkopuolelle kehityksessä kohti kestävää yhteiskuntaa.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Pohjoismaiden asukkaiden on koettava, että pohjoismainen yhteistyö on heitä varten ja että siitä on hyötyä. Kieli- ja kulttuuripanostukset ovat tärkeitä työkaluja, joilla luodaan integroitunut alue ja kulttuurinen yhteisö. Lapset ja nuoret ovat priorisoitu kohderyhmä, sillä vision toteuttaminen edellyttää lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämistä. Samalla on lisättävä heidän mahdollisuuksiaan käyttä oikeuksiaan ja tulla kuulluksi. Pohjoismaisella yhteistyöllä on vahvistettava yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä suunniteltava ja toteutettava enemmän hankkeita yhdessä lasten ja nuorten kanssa.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Yhteispohjoismaiset arvot ja yhteinen kulttuuri tukevat demokratiaa, luottamusta ja sitä kautta pohjoismaista yhteenkuuluvuutta.
Vuosina 2021–2024 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Huomio konkreettisiin tuloksiin
Pohjoismaiden ministerineuvosto seuraa aktiivisesti Visio 2030 -työtä varmistaakseen muutoksen ja siirtymän. Se tehdään seuraamalla ja arvioimalla Pohjoismaiden kehittymistä kohti maailman kestävintä ja integroituneinta aluetta, Pohjoismaiden ministerineuvoston työn vaikutusta Pohjolan kehitykseen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston yksittäisten toimien vaikutusta kokonaisuuteen.
Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee visiotyöstä puolivälin tarkastelun vuonna 2022 samassa yhteydessä, kun Pohjoismaiden pääministereille annetaan ensimmäinen tilanneraportti. Suunnitelman mukaan Pohjoismaiden ministerineuvoston visiotyötä koskeva loppuraportti laaditaan vuonna 2024.
Työtä vahvistetaan kestävän kehityksen, tasa- arvon ja lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulmasta
Kestävä kehitys, tasa-arvo sekä lapsen oikeudet ja nuorten näkökulma ovat yleisiä tavoitteita, jotka ovat tärkeitä kaikessa Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä. Niiden huomioon ottaminen Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä koskee kaikkia, jotka toimivat Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta politiikanalasta riippumatta. Vahvistamalla tätä työtä varmistetaan, että Pohjoismaiden ministerineuvoston työ on kestävää, tasa-arvoista, osallistavaa, edustuksellista ja kaikkien ulottuvilla, mikä on vision toteuttamisen edellytys.
Kansalaisyhteiskunnan osallistamisen lisääminen
Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista Visio 2030-työhön. Tämä tehdään uuden osallistamis-/sitouttamismallin avulla, joka rakentuu pohjoismaisesta kansalaisyhteiskuntaverkostosta sekä julkisista kuulemisista. Työn tarkoituksena on edistää pohjoismaisten kansalaisyhteiskuntien osallistamista ja sitouttamista pohjoismaiseen yhteistyöhön ja Visio 2030:tä koskevaan työhön.
PolitikNord: 2020:726
ISBN 978-92-893-6821-6 (PDF)
ISBN 978-92-893-6822-3 (ONLINE)
http://doi.org/10.6027/politiknord2020-726
© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2020
Ulkoasu: Mette Agger Tang
Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.
Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org
Lisää pohjoismaisia julkaisuja on luettavissa osoitteessa www.norden.org/fi/julkaisut