logo
menu image

  • Forside
  • Sisällys
  • Esipuhe
  • Neuvottelut Pohjoismaiden neuvoston kanssa ja saavutettu budjettikompromissi
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehys vuodeksi 2022
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintasuunnitelma vuodeksi 2022
  • Tulosten seuranta ja arviointi Pohjoismaiden ministerineuvostossa
  • Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin ja likviditeetin kehitys
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain
  • Liite
  • Tietoja tästä julkaisusta

MENU

 
 

Tämä julkaisu on saatavilla myös saavutettavana verkkoversiona: https://pub.norden.org/politiknord2022-712.

 

Vuoden 2022 budjetti tukee työtä Visio 2030:n toteuttamiseksi, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue

Visio Pohjoismaista maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena määrittelee Pohjoismaiden ministerineuvoston työn painopistealueet tulevina vuosina. Meidän tulee tehdä sellaista politiikkaa ja ratkaisuja koskevia ehdotuksia, joilla Pohjolasta tulee edelläkävijäalue, kun tavoitteena on vihreä siirtymä, sosiaalinen kestävyys ja kilpailukyky.

Toimintasuunnitelma vuosille 2021–2024 on ohjausväline, jota käytämme tärkeimpien toimiemme kehittämiseen ja seurantaan. Omassa työssäni minulla on tavoitteena myös vahvistaa eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Vision 12 tavoitteen avulla saavutamme konkreettisia ja selkeitä tuloksia, jotka syventävät ja vahvistavat pohjoismaista yhteistyötä. Pääministereille esitetään ensimmäinen väliraportti työstä syksyllä 2022.

Vuodelle 2022 esitettävät toimintasuunnitelmat ja budjetit sisältyvät monivuotisiin budjettinäkymiin, joita Pohjoismaiden ministerineuvosto käsittelee nyt jo toista vuotta ja jotka ulottuvat vuoteen 2024. Vuosien 2021 ja 2024 välillä toteutetaan asteittain kunnianhimoinen budjettivarojen uudelleenkohdennus sektoreiden kesken, jotta vision 12 tavoitetta saavutetaan. Kun varojen uudelleenjako on toteutettu, vuonna 2024 noin 170 miljoonaa Tanskan kruunua on uudelleenkohdennettu.  Summa vastaa yli kuudesosaa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosittaisesta kokonaisbudjetista, joka on noin miljardi Tanskan kruunua.

Vuonna 2021 Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö on jatkanut työtään varmistaakseen yhteispohjoismaisen hankehallinnon tehokkuuden. Tämä työ jatkuu vuonna 2022, jolloin talous- ja hankehallinnon vahvistamiseen varataan määrärahoja.

Ministerineuvosto on vuoden 2022 budjetin valmistelutyössä käynyt neuvotteluja Pohjoismaiden neuvoston kanssa, jonka näkemyksillä on ollut työssä keskeinen rooli. Hyvä strateginen vuoropuhelu kahden keskeisen pohjoismaisen toimijan välillä on vision tavoitteiden saavuttamisen tärkeä edellytys. 

Vuoden 2022 budjetin avulla pääsemme jälleen muutaman askeleen lähemmäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston vision toteuttamista ja vuosien 2021–2024 yhteistyön tavoitteiden saavuttamista. Koronapandemia toi vuonna 2021 uusia haasteita ja koettelemuksia, jotka myös nostivat esiin pohjoismaisen näkökulman ja rajatylittävän yhteistyön tarpeen. Pohjoismaisella yhteistyöllä on tärkeä rooli sellaisessa talouden elvyttämisessä, joka on ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää ja tukee vihreää siirtymää.

Esipuhe: Paula Lehtomäki, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri 
Kuva: Kristian Septimius Krogh/norden.org

Paula Lehtomäki
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

 

Neuvottelut Pohjoismaiden neuvoston kanssa ja saavutettu budjetti|kompromissi

Syksyllä 2021 käytiin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kesken poliittiset neuvottelut ministerineuvoston vuoden 2022 budjettiehdotuksesta. Neuvottelujen tuloksena tehtiin seuraavat muutokset, joiden kokonaissumma on 15,1 MDKK.

  • että MR-SAM varaa 6,5 MDKK kulttuurialalle kohdennettuun panostukseen mm. yhteispohjoismaisten kulttuurin tukijärjestelmien ja kulttuurilaitosten avulla. Näin vahvistetaan Pohjolan integraatiota koskevaa työtä. Pandemian jälkeen rajat olivat kiinni ja kansalliset rajoitukset toivat mukanaan tarpeen vahvistaa tutustumista naapurimaiden kulttuuriin ja lisätä pohjoismaisten naapurimaiden kulttuurin, taiteen ja kielten tuntemusta. Panostuksen toteuttaa kulttuurisektori. MR-SAM jakaa varat vision painopistealueiden mukaan MR-K:n ehdotuksen perusteella käytyään vuoropuhelua kulttuurisektorin ja Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kanssa.
  • että MR-SAM varaa 4,45 MDKK MR-U:n sektorin aloitteisiin, jotka voivat olla esimerkiksi pohjoismaista tutkimusyhteistyötä. MR-SAM jakaa varat vision painopistealueiden mukaan MR-U:n ehdotusten perusteella käytyään vuoropuhelua koulutus- ja tutkimussektorin sekä Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kanssa.
  • että MR-SAM varaa 250 000 DKK Pohjoismaiselle lehtimieskeskukselle pohjoismaista laatujournalistiikkaa kehittäviin toimiin, joiden avulla torjutaan valeuutisia ja disinformaatiota.
  • että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 750 000 DKK Pohjoismaisen kulttuurirahaston hankkeisiin, joilla lievennetään koronan kulttuurialalle aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia.
  • että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 50 000 DKK Orkester Nordenille.
  • että MR-SAM varaa 250 000 DKK pohjoismaiselle kirjallisuusviikolle.
  • että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 350 000 DKK Grönlannin Pohjola-instituutin (NAPA) hallinnoimalle kulttuurin tukiohjelmalle.
  • että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 500 000 DKK pohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistamiseen koulutussektorilla.
  • että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 200 000 DKK Norden i skolan -opetusalustan rahoittamiseen Norden-yhdistysten toiminta-avustuksesta. Näin Norden i skolan saa korvamerkittyä rahaa toiminta-avustukseensa yhteensä 1 MDKK.
  • että MR-SAM varaa 500 000 DKK Pohjolan päivän viettämiseen Pohjoismaiden kouluissa vuonna 2022.
  • että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 500 000 DKK Nordjobbin vahvistamiseen.
  • että MR-SAM varaa 800 000 DKK ympäristö- ja ilmastosektorille mahdollisen pohjoismaisen nuorten ilmasto- ja biodiversiteettirahaston valmisteluun ja perustamiseen. Osana valmisteluja on käytävä dialogia keskeisten osapuolten välillä, kuten Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunnan kanssa.

 

Edellä mainitun budjettikompromissin lisäksi MR-SAM toteaa Pohjoismaiden neuvoston kanssa käymänsä dialogin jälkeen:

Liikennepolitiikan ministerineuvoston perustamisesta todetaan, että tällä hetkellä maiden kesken ei vallitse asiasta yksimielisyyttä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois muilla tasoilla tehtävää yhteistyötä, ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:n toteuttamista varten laaditussa toimintasuunnitelmassa on varattu huomattavan paljon määrärahoja siirtymälle vihreään liikenteeseen. Osapuolten kesken jatketaan vuoropuhelua mahdollisuudesta perustaa liikennepolitiikan ministerineuvosto.

Pohjoismaiden neuvoston käsiteltyä ehdotusta nuorten ilmasto- ja biodiversiteettirahaston perustamiseksi selvitetään sen rahoittamismahdollisuuksia vuonna 2023.

Nykyinen ja tuleva Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa pitävät kokouksen Pohjoismaiden neuvoston kanssa vuoden 2021 lopulla aloittaakseen keskustelut tulevaisuuden pohjoismaisesta budjettityöstä.

 

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston budjettikehys vuodeksi 2022

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2022 kokonaismenokehys on 987 488 TDKK (vuoden 2022 hinnoin), eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna 2021.

Kokonaismenokehyksen erittely:

Kokonaiskehyksen rakenneTDKK
Vuoden 2022 hyväksytty budjetti vuoden 2021 hinnoin 969 023
Vuoden 2022 hintatason mukainen inflaatiokorjaus 17 025
Valuuttakurssikorjaus 1 440
Yhteensä vuoden 2022 hinnoin987 488

Vuoden 2022 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 17 025 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,8 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi kasvattaa budjettia 1 440 000 Tanskan kruunulla. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus vuodelta 1971. Ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää maiden kesken vuosittain. Norja toimii ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2022 Suomen jälkeen. Päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista on yhteistyöministereillä (MR-SAM). Lisäksi yhteistyötä tehdään 11 alakohtaisessa ministerineuvostossa. Budjetin jakautuminen ministerineuvostojen kesken näkyy seuraavan sivun taulukosta.

Uusi Pohjola 1.0 -uudistustyön seurauksena budjetissa on vuodesta 2017 lähtien ollut yleinen määräys, jonka nojalla sallitaan varojen poliittinen uudelleenkohdentaminen erityistapauksissa. Määräyksen ajatuksena on, että jos esimerkiksi syntyy erityistilanteita, joiden vuoksi budjettiin on tehtävä muutoksia, täytyy olla mahdollista reagoida poliittisesti muuttuneisiin tarpeisiin. Määräys antaa yhteistyöministereille tietyissä tapauksissa valtuudet uudelleenkohdentaa varoja budjettikohtien kesken kehyksen sisällä. Määräys mahdollistaa myös sen, että yhteistyöministerit erityistapauksissa ja ao. ministerineuvoston ehdotuksesta voivat hyväksyä uudelleenkohdentamisen muidenkin sektoreiden budjettikehysten sisällä. Määräyksen nojalla toimittaessa asiasta on käytävä vuoropuhelua Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Muilta osin ks. liite, jossa on Pohjoismaiden ministerineuvostoa koskevat uudelleenkohdentamista koskevat säännöt.




Budjetti
BudjettiErotus
20222021NimellinenKorjattu
1.Yhteistyöministerit273 296273 992-696-7 125
a.Vihreän, kilpailukykyisen ja kestävän Pohjolan edistäminen 119 319128 930-9 611-16 379
b.Kansainvälinen yhteistyö 58 65356 1762 4774 074
i. Toimistojen osuus* 13 70314 876-1 173-876
c.Sihteeristötoiminnot 95 32488 8866 4385 180
i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö)85 11681 6803 4362 178
2.Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto204 754207 550-2 796-7 250
a. Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset 2001 000-800-800
b. Politiikan kehittäminen ym. 15 30417 034-1 730-1 897
c.Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 78 52878 299229-932
d.NordForsk (laitos) 108 899109 421-522-3 621
e.Muu tutkimus1 8231 796270
3.Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto41 56441 124440-500
i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos)18 81118 265546-222
4. Kulttuuriministerineuvosto158 190163 433-5 243-7 250
a.Yleiset kulttuuripanostukset 45 98348 355-2 372-2 890
b.Elokuva ja media 31 67131 840-169-637
c.Tukiohjelmat 31 39731 585-188-652
d.Kulttuurilaitokset 43 44544 865-1 420-1 922
e.Muut kulttuuripanostukset5 6946 788-1 094-1 149
5.Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto48 01745 1992 8181 750
a.Kalastus 6 6606 66000
b.Maa- ja metsätalous 31 46730 3991 0680
i. NordGenin osuus (laitos) 23 59122 6289630
c.Elintarvikkeet6 2706 27000
6.Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto11 45511 414410
7.Kestävän kasvun ministerineuvosto142 861133 1469 7156 500
a.Elinkeinopolitiikka 89 99684 7295 2673 000
i. Nordic Innovationin osuus (laitos) 73 78071 6802 1000
b.Energia 18 82215 5513 2713 000
i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen osuus (laitos) 9 5228 666856585
c.Aluepolitiikka 34 04332 8661 177500
i. Nordregion osuus (laitos)10 89210 293599154
8.Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto73 49260 02313 46913 250
9.Työelämäalan ministerineuvosto14 02314 431-408-500
i. Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos)3 6923 66131-17
10.Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto1 5921 59200
11.Oikeusasioiden ministerineuvosto1 1931 19300
12.Digitalisaatioministerineuvosto17 05115 9261 1251 125
Pohjoismainen budjetti yhteensä987 488969 02318 4650
*Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot
 

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston toiminta|suunnitelma vuodeksi 2022

Pohjoismaat hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Vision vuoksi on tehty uudelleenkohdennuksia ja aloitteita, joilla halutaan varmistaa, että kaikki työ tukee selkeästi kolmea strategista painopistealuetta eli vihreää Pohjolaa, kilpailukykyistä Pohjolaa ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa.

Vision 12 tavoitetta konkretisoivat työn, jota Pohjoismaiden ministerineuvoston tulee tehdä vuosina 2021–2024 saavuttaakseen tavoitteet

Kaiken Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävän työn on edistettävä Visio 2030:n täytäntöönpanoa ja sen kolmea strategista painopistealuetta. Vision toteuttamisen helpottamiseksi yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2020 alussa kaikkiaan 12 strategisia painopistealueita koskevaa tavoitetta ja sektorienväliseen yhteistyöhön kohdennettavan erityispanostuksen.

Vision toteuttamisen konkretisoimiseksi hyväksyttiin joulukuussa 2020 toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2024. Siinä kuvataan priorisoituja toimia ja kehitysalueita, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista ja vahvistavat sektorienvälistä näkökulmaa kaikessa Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä.

Tavoite 1Vahvistetaan sellaisten ratkaisujen tutkimusta, kehittämistä ja edistämistä, jotka tukevat hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa liikenne-, rakennus-, elintarvike- ja energia-alalla.
Tavoite 2Edistetään biologisen monimuotoisuuden säilymistä ja Pohjolan luonto- ja merialueiden kestävää käyttöä.
Tavoite 3Edistetään Pohjolan kierto- ja biotaloutta, kestävää ja kilpailukykyistä tuotantoa, kestäviä elintarvikejärjestelmiä sekä resurssitehokkaita ja myrkyttömiä kiertokulkuja.
Tavoite 4Helpotetaan pohjoismaisten kuluttajien mahdollisuuksia valita houkuttelevia ympäristö- ja ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja panostamalla yhteistyössä kestävään kulutukseen.
Tavoite 5Edistetään kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön myönteistä kehitystä muun muassa tuomalla esiin pohjoismaisia vihreitä ratkaisuja muualla maailmassa.
Tavoite 6Tuetaan tietoa ja innovointia ja parannetaan kaikkien pohjoismaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää täysin vihreän talouden sekä teknologisen ja digitaalisen muutoksen ja kasvavan biotalouden tarjoamaa kehityspotentiaalia.
Tavoite 7Kehitetään osaamista ja hyvin toimivia työmarkkinoita, jotka vastaavat vihreän talouden ja digitaalisen kehityksen asettamiin vaatimuksiin sekä tukevat vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä.
Tavoite 8Lähennetään Pohjoismaita entisestään hyödyntämällä digitalisaatiota ja koulutusta.
Tavoite 9Edistetään hyvää, tasa-arvoista ja turvallista terveyttä ja hyvinvointia Pohjolassa.
Tavoite 10Pyritään osallistamaan kaikki Pohjoismaiden asukkaat vihreään talouteen ja digitaaliseen kehitykseen, hyödyntämään niiden sisältämän potentiaalin ja ehkäisemään yhteiskunnan eriarvoisuuden lisääntymistä muutoksen seurauksena.
Tavoite 11Annetaan Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti lapsille ja nuorille, vahvempi ääni ja osallisuus pohjoismaisessa yhteistyössä ja lisätään heidän tietojaan naapurimaiden kielistä ja kulttuureista.
Tavoite 12Säilytetään Pohjolassa vallitseva luottamus ja yhteenkuuluvuus, yhteiset arvot ja pohjoismainen yhtenäisyys ja pidetään keskiössä kulttuuri, demokratia, tasa-arvo, osallisuus, syrjimättömyys ja sananvapaus.

Visio tarkoittaa uudelleenkohdentamisia, jotka vahvistavat vihreitä toimia

Pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät helmikuussa 2020 budjettierien uudelleenkohdentamisesta. Päätös merkitsee sitä, että eri ministerineuvostojen välistä budjettijakoa muutetaan vihreiden aloitteiden vahvistamiseksi. Näin halutaan saada aikaan parempi tasapaino vision kolmen strategisen painopistealueen kesken. Uudelleenkohdennukset toteutetaan asteittain vuosina 2021–2024.

Kun tämä on tehty, noin 170 MDKK on uudelleenkohdennettu vuonna 2024, mikä vastaa yli kuudesosaa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosittaisesta kokonaisbudjetista, joka on noin miljardi Tanskan kruunua. Uudelleenkohdennuksia käytetään erityisesti vihreän alueen vahvistamiseen yli 100 miljoonalla Tanskan kruunulla vuonna 2024, jolloin kaikki uudelleenkohdennukset on toteutettu.

Vuoden 2022 budjettikehyksen päättämisen yhteydessä yhteistyöministerit ovat tehneet päätöksen vuosien 2023 ja 2024 alustavista talouskehyksistä. Kehykset ovat alustavat, sillä ne edellyttävät kansallisten parlamenttien vuotuista hyväksyntää. 

(MDKK, 2020-taso)20202021202220232024
MR-SAM251,625227,445220,320215,195203,070
MR-Digital15,45815,92617,05118,17619,301
MR-U224,723211,666204,416197,166189,916
MR-S42,33140,73740,23739,73739,237
MR-K180,255161,858154,608147,358140,108
MR-FJLS43,92644,84146,59147,34149,091
MR-Jäm11,67111,36911,36911,36911,369
MR-TILLVÄXT, elinkeino 86,24188,31391,31394,31398,313
MR-TILLVÄXT, energiapolitiikka 12,83216,00019,00022,00026,000
MR-TILLVÄXT, aluepolitiikka32,84832,49932,99933,49933,999
MR-MK47,55559,77673,02685,276101,526
MR-A15,22314,33013,83013,33012,830
MR-Finans1,6341,5921,5921,5921,592
MR-Just1,2251,1931,1931,1931,193
Varatut määrärahat40,00040,00040,00040,000
Yhteensä967,547967,547967,547967,547967,547

Seuraavat kaksi kaaviota kuvaavat yleisesti, kuinka vuoden 2022 budjetti jakautuu vision kolmen strategisen painopistealueen ja 12 tavoitteen kesken. On syytä huomata, että kyseessä on arvio, joka on laadittu jokaista Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön sektoria varten sellaisen arvion perusteella, joka koskee yksittäisten sektoreiden budjettikohtien osuutta kunkin tavoitteen saavuttamisessa. Vertailtaessa vihreän Pohjolan (39 %), kilpailukykyisen Pohjolan (33 %) ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan (28 %) keskinäisiä osuuksia voidaan selvästi havaita kaikkien kolmen alueen olevan painopistealueita kuitenkin niin, että vihreä Pohjola saa suurimman rahoitusosuuden.

Vuoden 2022 budjetti jakautuu vision kolmen strategisen painopistealueen ja 12 tavoitteen kesken (V = Vihreä, K = Kilpailukykyinen, S = Sosiaalisesti kestävä)

Visio 2030-työn tekeminen näkyväksi vuoden 2022 toimintasuunnitelmassa ja budjetissa

Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa keskittyä vuoden 2022 toimintasuunnitelmassaan ja budjetissaan Visio 2030:n tavoitteiden toteuttamiseen. Pohjoismaisen budjetin kokonaiskehykset ovat samat kuin vuonna 2020. Vuoden 2022 budjetissa jokaisen budjettikohdan johdannosta käy ilmi, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision 12:ta tavoitetta. Kutakin budjettikohtaa laadittaessa on lisäksi mainittu, edistävätkö kuhunkin kohtaan sisältyvät toimenpiteet sektorien yhteisiä painopistealueita, eli sukupuolten tasa-arvoa, kestävää kehitystä (Agenda 2030) sekä lasten ja nuorten näkökulmaa.

Budjetti on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta, ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa 2021. Ehdotus lähetettiin sen jälkeen lausuntokierrokselle kaikkiin Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit hyväksyivät budjettiehdotuksen syyskuussa 2021. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2022 lopullisen budjetin Pohjoismaiden neuvoston istunnossa marraskuussa 2021 keskusteltuaan siitä ensin Pohjoismaiden neuvoston kanssa.

 

Tulosten seuranta ja arviointi Pohjoismaiden ministeri|neuvostossa

Tulosten seuranta ja arvioinnit ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiprosessin tärkeitä työkaluja. Ne antavat mahdollisuuden käyttää näin saatavaa tietoa uusien poliittisten aloitteiden perustana. Yksittäisten ministerineuvostojen budjettikirjan johdannosta ja yksittäisistä budjettikohdista näkyy varojen käyttöä koskeva tuloslaskelma. Pohjoismaisessa budjetissa tullaan jatkossa käyttämään aikaisempaa enemmän tuloslaskelmia ja arviointeja varainjaon perustana. Vuoden 2022 budjetin laadinnassa tuloksen seurantaan käytetään viimeisintä päättynyttä tilikautta eli vuotta 2020. Vuonna 2020 ministerineuvostoilla oli yhteensä yli 400 poliittisesti hyväksyttyä tavoitetta. Näistä arvioidaan noin 96 % joko kokonaan tai osittain toteutuneiksi ja hieman yli 4 % arvioidaan jääneen toteutumatta, ks. seuraava kaavio.

Pääosa pohjoismaisista varoista käytetään yhteispohjoismaisiin hankkeisiin ja ohjelmiin sekä pohjoismaisten laitosten kuluihin. Pohjoismaiden ministerineuvoston hanketoiminnassa tehdään laajoja arviointitoimia. Suuret strategiset panostukset arvioidaan aina niiden päättymisen jälkeen, kuten esim. Vihreä kasvu -pääministerialoite. Lisäksi on tavanomainen käytäntö, että arviointeja tehdään osana sektoreiden uusien strategioiden ja ohjelmien laatimista. Näiden arviointien tuloksia käytetään päätettäessä eri alueiden jatkotyöstä.

Laitosten vuosiraportteja käytetään saavutettujen tulosten välittämiskanavana ja niiden avulla raportoidaan ohjauskirjeen asettamien vaatimusten saavuttamisesta. Kaikki hankkeet ja ohjelmat arvioidaan niiden päättymisen jälkeen sekä nykyisten voimassa olevien suuntaviivojen mukaan että käytännössä.

 

Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan pääosin maiden suorilla maksuosuuksilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa kokonaisbudjettia ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2022 budjetti perustuu vuosiin 2018 ja 2019.

TULOT2019202020212022
Tuhatta Tanskan kruunua
(kuluvan vuoden hinnoin)
Budjetti
Jako-
peruste
Budjetti
Jako-
peruste
BudjettiJako-
peruste
BudjettiJako-
peruste
Palkoista pidätettävä maksu 13 500 13 500 13 500 13 500
Muut tulot (esim. korot) 0 0 0 0
Maiden maksuosuudet 943 179 954 047 955 523 973 988
Tanska 201 84021,4 %207 52121,8 %208 30421,8 %216 54022,2 %
Suomi 155 62516,5 %158 31316,6 %159 57216,7 %164 43116,9 %
Islanti 12 2611,3 %14 5171,5 %15 2881,6 %15 7041,6 %
Norja 267 86328,4 %265 35227,8 %265 63527,8 %270 09627,7 %
Ruotsi 305 59032,4 %308 34532,3 %306 72332,1 %307 21731,5 %
Yhteensä:956 679100 %967 547100 %969 023100 %987 488100 %

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä

Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että sen maksujärjestelmän vaikutukset otetaan huomioon Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa. Sopimus vaikuttaa siten maiden pohjoismaisen budjetin maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelmän ulkopuolella ovat Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan maksujärjestelmää koskevat keskinäiset maksut otetaan siten huomioon niiden maksuosuuksissa ministerineuvoston budjettiin. Sopimusta päätettiin vuonna 2018 jatkaa toistaiseksi. 

Sopimuksesta käy ilmi, että opiskelijan asuinmaa maksaa opiskelumaalle korvausta 75 prosentista siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa asuinmaansa säännösten mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka opiskelee sopimuksen artiklan 1 mukaisessa korkea-asteen koulutuksessa toisessa maassa. Laskelmassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia.

Vuoden 2022 opiskelijakohtainen korvaus on 32 141 Tanskan kruunua.

Ministerineuvosto vastaanottaa laskelman pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä.

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua
Budjetti 2019*
Budjetti 2020
Budjetti 2021
Budjetti 2022
Tanska -74 000-62 983-59 627-58 429
Suomi 54 08453 98551 11944 073
Islanti 0000
Norja 50 16043 65543 59443 019
Ruotsi -30 244-34 657-35 086-28 663
Yhteensä:0000
* Lukuihin sisältyy vuosien 2014–2018 poikkeaman korjausehdotus.

Seuraavassa taulukossa ovat maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvostolle kansallisissa valuutoissa yhteistyöministerien hyväksymien budjettivaluuttakurssien mukaan laskettuna. Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä sisältyy lukuihin.

Budjetti 2022 – Maiden maksuosuudet kansallisissa valuutoissa
Tanska 156 833 tuhatta Tanskan kruunua
Suomi 27 899 tuhatta euroa
Islanti 322 822 tuhatta Islannin kruunua
Norja 434 030 tuhatta Norjan kruunua
Ruotsi378 622 tuhatta Ruotsin kruunua
 

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston budjetin ja likviditeetin kehitys

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitys

Yksi tapa tarkastella Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on verrata budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen bruttokansantuote on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan yhteenlaskettu BKT. Seuraavasta kaaviosta näkyy budjetti suhteessa pohjoismaiseen BKT:hen vuodesta 1995 alkaen. Siitä näkyy myös, että ministerineuvoston budjetti on pienentynyt suhteessa maiden BKT:hen kyseisellä kaudella

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä

Lähde: Eurostat, toukokuu 2021

 

Vertailu on tehty vuosina 1995–2020, ja vuoden 1995 indeksiksi on asetettu 100. Syynä tarkastelukauden rajaukseen on se, että BKT-tiedot ovat saatavilla kyseiseltä kaudelta budjetin laadintahetkellä. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 vuoden 2008 tasosta. Siksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi. 

Budjettikehitys vuosina 2009-2022

Budjettikehitys vuosina 2009-2022 (miljoonaa Tanskan kruunua)

Vuoden 2022 budjettikehykseksi MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2021 budjetin tason.

Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tapahtunut nousu johtui vuoden 2008 budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteesta, jonka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonalla Tanskan kruunulla.

Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen huomattavasta arvonlaskusta suhteessa Tanskan kruunuun vuoden 2008 jälkipuoliskolta vuoden 2009 puoleenväliin. Nousu vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja edelleen vuoteen 2013 johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2014 ja 2015 ja vielä vuonna 2016 johtuu paitsi vuosien 2014–2016 budjettileikkauksista, myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkeneminen on pääsyynä laskun jatkumiseen myös kaudella 2016–2021.

Käyttämättä jääneiden varojen kehittyminen vuosina 2017-2020

Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkopuolisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi nämä varat katsotaan aina 100-prosenttisesti käytetyiksi ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 62 prosenttia ministerineuvoston vuoden 2020 budjetista.

Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 prosenttia kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille.

Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille, kunnes palautusten yhteenlaskettu määrä on 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi.

Alla olevasta kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.

Käyttämättömät varat vuosien 2017–2020 päättyessä (tuhatta Tanskan kruunua)
Sektori2017% sektorin koosta2018% sektorin koosta2019% sektorin koosta2020*% sektorin koostaLeikattu 15 %:n säännön mukaan
Vision edistäminen 3 1853,5 %1 9562,2 %5 1161,9 %18 99421,0 %4 338
Kansainvälinen yhteistyö 1 5262,8 %3 1855,3 %3 5355,8 %16 32627,2 % 394
Koulutus ja tutkimus 7060,3 %1 2200,6 %1 7000,8 %00 % 1 328
Sosiaali- ja terveyspolitiikka 6121,6 %3990,9 %1 1922,9 %11 69527,6 % 4 020
FJLS 4211,0 %1160,3 %2850,7 %5 26212,0 % 0
Kulttuuripolitiikka 2 6771,5 %3 3141,9 %2 9121,6 %7 9824,4 % 1 818
Sukupuolten tasa-arvo 1802,0 %3633,9 %3193,4 %1 78315,3 % 7
Kestävä kasvu 2880,2 %3490,3 %1200,1 %2 4141,8 % 565
Ympäristö 5141,1 %1 7003,7 %2 4705,2 %3 7687,9 % 193
Työelämäala 3302,3 %3952,8 %2341,6 %1 90112,5 % 356
Talous- ja rahapolitiikka 1658,8 %412,6 %1026,3 %24515,0 % 0
Oikeusasiat 100,7 %00,0 %00,0 %34227,9 % 48
Muu toiminta 1 7271,6 %2 8572,5 %1 6011,4 %2 2876,6 %0
YHTEENSÄ12 3411,3 %15 8931,7 %19 5862,0 %71 9027,4 %13 067
*Vuoden 2020 tilinpäätökseen on tehty joitakin teknisiä korjauksia, mistä johtuen luvut eivät ole edellisten vuosien kanssa vertailukelpoisia.

Likviditeetin kehitys

Alla olevassa kaaviossa on kaksi käyrää. Keltainen käyrä on koko likviditeetin korkein taso kullakin vuosineljänneksellä, ja musta osoittaa matalimman tason. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, jossa muut kuin Tanskan kruunuina olevat varat on muunnettu Tanskan kruunuiksi.

Uuteen taloushallintojärjestelmään siirtymisestä on seurannut teknisiä ongelmia tiettyjen vuoden 2019 ja 2020 maksujen suorittamisessa, minkä vuoksi likviditeetti on suurempi kuin se olisi ollut, mikäli toiminta olisi ollut normaalia. Tästä syystä kaaviota ei ole päivitetty, koska silloin se olisi harhaanjohtava.

Likviditeetin kehitys 2010-2019

Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa osuutensa kahdeksassa erässä. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa. 

MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksua kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. Tästä syystä NSK päätti joulukuussa 2018, että vuonna 2019 käytetään väliaikaisratkaisuna sellaista maksuprofiilin muutosta, jossa maat maksavat maksuosuutensa Tanskan kruunuissa; 40 % ensimmäisenä vuosineljänneksenä ja 20 % seuraavina vuosineljänneksinä. Käytäntöä on päätetty toistaiseksi jatkaa vuosina 2020 ja 2021. Asiaa käsitellään säännöllisesti NSK:n ja MR-SAMin kokouksissa. Likviditeetin viimeisin tilanne käy ilmi NSK:n pöytäkirjan kohdasta 40/21 vuoden 2021 kesäkuulta.

 

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston budjetti budjettikohdittain

Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti 2021
MR-SAM: Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen119 319128 930
40 miljoonan Tanskan kruunun erillismääräraha 40 00040 000
1-1060Vihreän Pohjolan edistäminen 17 10016 100
1-1061Kilpailukykyisen Pohjolan edistäminen 12 00012 500
1-1062Sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen10 90011 400
Puheenjohtajamaan erä, Islanti 015 000
1-8031Meri – sininen kasvu pohjoisessa 05 000
1-8032Kestävä matkailu pohjoisessa 05 000
1-8033Pohjoismaiden nuoret05 000
Puheenjohtajamaan erä, Suomi 5 0005 000
1-8037Toimivat yhteistyömallit ja Pohjoismaiden integraatioon vaikuttavat haasteet 01 000
1-8038Arjen joustavuuden ja maiden välisen liikkuvuuden lisääminen digitalisaation avulla / Achieving the world’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation 2 5002 000
1-8039Rakentamisen kiertotalouden pohjoismainen verkosto2 5002 000
Puheenjohtajamaan erä, Tanska 15 00015 000
1-8034Pohjoismaiden nuorten kestävät yhteisöt / Nordic Youth in Sustainable Dialogue 5 0005 000
1-8035Pohjolan rannikkoyhteisöjen kestävä kehitys 5 0005 000
1-8036Visiosta toteutukseen – syrjäseutujen tulevaisuuden energiaratkaisut5 0005 000
Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen 59 31953.930
1-8410Poliittiset priorisoinnit 00
1-8411Poliittiset aloitteet 7 5007 500
1-8412Yhteistyöministerien (MR-SAM) käyttövarat 8 0825 001
1-8420Profilointi ja asemointi 6 2507 000
1-8510Uudet sektorienväliset aloitteet 00
1-8520Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin 00
1-0410Norden-yhdistysten liitto 4 1324 271
1-0425Grönlanti-tuki 778778
1-0460Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola) 5 5004 500
1-1012Norden i Fokus 4 9565 033
1-1030Info Pohjola 6 9166 964
1-1036Pohjoismaiden väliset rajaesteet 5 0555 255
1-1050Virkamiesvaihto 2 030509
1-2534Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU) 00
1-2212Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK)8 1207 119
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti  2021
MR-SAM: Sihteeristötoiminnot95 32488 886
Sihteeristötoiminnot 95 32488 886
1-0435Pääsihteerin käyttövaranto 445445
1-1011Viestintä (aiemmin tiedotustoiminta) 3 0723 072
1-1013Tilastot 4 0003 689
1-0180Ministerineuvoston sihteeristö 85 11681 680
1-0181Sihteeristön IT-investoinnit2 6910
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti  2021
MR-SAM: Kansainvälinen yhteistyö58 65356 176
1-0820Pohjoismaiden lähialueyhteistyö 25 70026 500
1-0980Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö 00
1-0810Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot 13 70314 876
1-0850Kansainvälinen toiminta 00
1-0851Tuki Pohjoismaiden edustustojen yhteistyölle 7 7504 000
1-0870Arktinen yhteistyöohjelma 10 0009 300
1-0990Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa1 5001 500
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti  2021
MR-U 204 754207 550
Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset 2001 000
2-2505Käyttövarat – koulutus ja tutkimus 2001 000
Politiikan kehittäminen ym. 15 30417 034
2-2544Pohjoismainen kieliyhteistyö 4 2835 431
2-3127Politiikan kehittäminen – aikuisoppiminen 7 0047 953
2-2506Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö 4 0173 650
Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 78 52878 299
2-2513Nordplus 78 42677 892
2-2515Nordic Master -ohjelma 102407
Laitos 108 899109 421
2-3100NordForsk 108 899109 421
Muu tutkimus 1 8231 796
2-3180Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA) 00
2-3181Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS) 00
2-3182Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) 00
2-3184Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK) 00
2-3185Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI)1 8231 796
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti  2021
MR-S 41 56441 124
Hankevarat 22 75322 859
3-4310Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka 4 2814 334
3-4311Terveysalan pohjoismainen yhteistyö 3 4053 447
3-4312Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö 3 4203 462
3-4320Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto 1 1961 193
3-4340Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) 2 0952 089
3-4382Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS) 8 3568 334
Laitokset 18 81118 265
3-4380Pohjoismainen hyvinvointikeskus18 81118 265
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti  2021
MR-K 158 190163 433
Yleiset kulttuuripanostukset 45 98348 355
4-2203Käyttövarat – kulttuuri 250350
4-2205Pohjoismainen kulttuurirahasto 35 06736 023
4-2206Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 3 7573 809
4-2208Strategiset panostukset 6 9098 173
Elokuva ja media 31 67131 840
4-2222Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto 28 68128 834
4-2228Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) 2 9903 006
Taideala 31 39731 585
4-2251Kulttuuri- ja taideohjelma 16 80816 560
4-2253Pohjoismainen käännöstuki 3 3143 332
4-2254Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma 11 27511 693
Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) 43 44544 865
4-2270Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) 10 28810 792
4-2272Färsaarten Pohjolan-talo (NLH) 13 22413 715
4-2274Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) 2 9642 985
4-2277Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) 6 0926 073
4-2548Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) 10 87711 300
Muut kulttuuripanostukset 5 6946 788
4-2232Muu kulttuuritoiminta 1 9922 884
4-2234Saamelainen kulttuuriyhteistyö3 7023 904
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti  2021
MR-FJLS 48 01745 199
5-6420Käyttövarat – ÄK-FJLS (toimeenpaneva komitea) 3 6201 870
Kalastus 6 6606 660
5-6610Hankevarat – kalastus 6 6606 660
Maa- ja metsätalous 31 46730 399
5-6510Hankevarat – maatalous 403403
5-6520Pohjoismainen maatalous- ja elintarviketutkimuksen komitea (NKJ) 971957
5-6310Hankevarat – metsätalous 326326
5-6581Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) 6 1766 085
Laitokset – maatalous 23 59122 628
5-6585Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 23 59122 628
Elintarvikkeet 6 2706 270
5-6810Hankevarat – elintarvikkeet 6 2705 677
5-6830Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi0593
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti  2021
Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM)11 45511 414
Hankevarat 11 45511 414
6-4410Strategiset panostukset – tasa-arvo 3 7573 757
6-4411Strategiset panostukset – LGBTI 743743
6-4420Pohjoismainen LGBTI- ja tasa-arvorahasto 4 2134 213
6-4480Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK)2 7422 701
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti  2021
Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT)142 861133 146
Elinkeinopolitiikka 89 99684 729
7-5140Hankevarat – elinkeinopolitiikka 4 9134 913
7-5280Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nopef) 11 3038 136
Laitokset – elinkeinopolitiikka 73 78071 680
7-5180Nordic Innovation (NI) 73 78071 680
Energia 18 82215 551
7-5141Hankevarat – energiapolitiikka 9 3006 885
Laitokset – energiapolitiikka 9 5228 666
7-3220Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 9 5228 666
Aluepolitiikka 34 04332 866
7-5143Yhteistyöohjelman täytäntöönpano 7 4117 169
7-5151Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) 7 1356 926
7-5160Raja-alueyhteistyö 8 6058 478
Laitokset – aluepolitiikka 10 89210 293
7-6180Nordregio10 89210 293
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022 Budjetti 2021
Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK)73 49260 023
8-3310Käyttövarat – ympäristö 30 84418 570
8-3311Työryhmät – ympäristö 27 00025 854
8-3312Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto 852852
8-3320Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto 10 15010 170
8-6720Joutsenmerkki – pohjoismainen ympäristömerkki4 6464 577
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti  2021
MR-A 14 02314 431
Hankevarat 10 33110 770
9-4110Strategiset panostukset – työelämäala 1 6201 465
9-4111Hankevarat – työelämäalan jaostot 4 1004 212
9-4120Nordjobb 3 0013 438
9-4130Viestintäpanostukset – työelämäala 1 6101 655
Laitokset 3 6923 661
9-4180Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA)3 6923 661
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti  2021
Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS)1 5921 592
10-5210Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka1 5921 592
Tuhatta Tanskan kruunuaBudget 2022Budget 2021
Oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST)1 1931 193
11-7110Hankevarat – oikeusasiat1 1931 193
Tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2022Budjetti 2021
Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL)17 05115 926
15-8530Digitalisaatio17 05115 926
 

Liite

Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina
POHJOISMAISTEN LAITOSTEN MÄÄRÄRAHAT20222021
MR-U
2-3100NordForsk 151 249 000154 114 000NOK
MR-S
3-4380Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) 25 768 00025 726 000SEK
MR-K
4-2270Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY) 209 961 000215 841 000 ISK
4-2272Färsaarten Pohjolan talo (NLH) 13 224 00013 715 000 DKK
4-2274Ahvenanmaan Pohjola-instituutin (NIPÅ) 398 400400 100 EUR
4-2277Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) 6 092 0006 073 000 DKK
4-2548Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) 1 462 0001 514 700EUR
MR-FJLS
5-6585Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 32 317 00031 870 000SEK
MR-TILLVÄXT
7-5180Nordic Innovation (NI) 102 472 000100 958 000 NOK
7-3220Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 13 225 00012 205 000 NOK
7-6180Nordregio 14 920 00014 497 000SEK
MR-A
9-4180Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA)496 300490 700EUR
Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2022
Valuuttakurssit:
100 EUR= 744 DKK
100 ISK= 4,9 DKK
100 NOK= 72 DKK
100 SEK= 73 DKK
Inflaatioprosentit:
Tanska 1,5 %
Suomi 1,6 %
Islanti 2,4 %
Norja 1,5 %
Ruotsi1,4 %
Hankevarojen muuntokerroin on 1,5 %.
 

 

Tietoja tästä julkaisusta

 

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2022 – Tiivistelmä

 

PolitikNord 2022:712
ISBN  978-92-893-7307-4 (PDF)
ISBN 978-92-893-7308-1 (ONLINE)
http://doi.org/10.6027/politiknord2022-712
 

© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2022

 

 

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org

Lisää pohjoismaisia julkaisuja on luettavissa osoitteessa www.norden.org/fi/julkaisut