Tämä julkaisu on saatavilla myös saavutettavana verkkoversiona: https://pub.norden.org/politiknord2022-712.

Vuoden 2022 budjetti tukee työtä Visio 2030:n toteuttamiseksi, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue

Visio Pohjoismaista maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena määrittelee Pohjoismaiden ministerineuvoston työn painopistealueet tulevina vuosina. Meidän tulee tehdä sellaista politiikkaa ja ratkaisuja koskevia ehdotuksia, joilla Pohjolasta tulee edelläkävijäalue, kun tavoitteena on vihreä siirtymä, sosiaalinen kestävyys ja kilpailukyky.

Toimintasuunnitelma vuosille 2021–2024 on ohjausväline, jota käytämme tärkeimpien toimiemme kehittämiseen ja seurantaan. Omassa työssäni minulla on tavoitteena myös vahvistaa eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Vision 12 tavoitteen avulla saavutamme konkreettisia ja selkeitä tuloksia, jotka syventävät ja vahvistavat pohjoismaista yhteistyötä. Pääministereille esitetään ensimmäinen väliraportti työstä syksyllä 2022.

Vuodelle 2022 esitettävät toimintasuunnitelmat ja budjetit sisältyvät monivuotisiin budjettinäkymiin, joita Pohjoismaiden ministerineuvosto käsittelee nyt jo toista vuotta ja jotka ulottuvat vuoteen 2024. Vuosien 2021 ja 2024 välillä toteutetaan asteittain kunnianhimoinen budjettivarojen uudelleenkohdennus sektoreiden kesken, jotta vision 12 tavoitetta saavutetaan. Kun varojen uudelleenjako on toteutettu, vuonna 2024 noin 170 miljoonaa Tanskan kruunua on uudelleenkohdennettu. Summa vastaa yli kuudesosaa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosittaisesta kokonaisbudjetista, joka on noin miljardi Tanskan kruunua.

Vuonna 2021 Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö on jatkanut työtään varmistaakseen yhteispohjoismaisen hankehallinnon tehokkuuden. Tämä työ jatkuu vuonna 2022, jolloin talous- ja hankehallinnon vahvistamiseen varataan määrärahoja.

Ministerineuvosto on vuoden 2022 budjetin valmistelutyössä käynyt neuvotteluja Pohjoismaiden neuvoston kanssa, jonka näkemyksillä on ollut työssä keskeinen rooli. Hyvä strateginen vuoropuhelu kahden keskeisen pohjoismaisen toimijan välillä on vision tavoitteiden saavuttamisen tärkeä edellytys.

Vuoden 2022 budjetin avulla pääsemme jälleen muutaman askeleen lähemmäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston vision toteuttamista ja vuosien 2021–2024 yhteistyön tavoitteiden saavuttamista. Koronapandemia toi vuonna 2021 uusia haasteita ja koettelemuksia, jotka myös nostivat esiin pohjoismaisen näkökulman ja rajatylittävän yhteistyön tarpeen. Pohjoismaisella yhteistyöllä on tärkeä rooli sellaisessa talouden elvyttämisessä, joka on ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää ja tukee vihreää siirtymää.

Esipuhe: Paula Lehtomäki, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri
Kuva: Kristian Septimius Krogh/norden.org

Paula Lehtomäki
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

Neuvottelut Pohjoismaiden neuvoston kanssa ja saavutettu budjetti|kompromissi

Syksyllä 2021 käytiin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kesken poliittiset neuvottelut ministerineuvoston vuoden 2022 budjettiehdotuksesta. Neuvottelujen tuloksena tehtiin seuraavat muutokset, joiden kokonaissumma on 15,1 MDKK.

että MR-SAM varaa 6,5 MDKK kulttuurialalle kohdennettuun panostukseen mm. yhteispohjoismaisten kulttuurin tukijärjestelmien ja kulttuurilaitosten avulla. Näin vahvistetaan Pohjolan integraatiota koskevaa työtä. Pandemian jälkeen rajat olivat kiinni ja kansalliset rajoitukset toivat mukanaan tarpeen vahvistaa tutustumista naapurimaiden kulttuuriin ja lisätä pohjoismaisten naapurimaiden kulttuurin, taiteen ja kielten tuntemusta. Panostuksen toteuttaa kulttuurisektori. MR-SAM jakaa varat vision painopistealueiden mukaan MR-K:n ehdotuksen perusteella käytyään vuoropuhelua kulttuurisektorin ja Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kanssa.

että MR-SAM varaa 4,45 MDKK MR-U:n sektorin aloitteisiin, jotka voivat olla esimerkiksi pohjoismaista tutkimusyhteistyötä. MR-SAM jakaa varat vision painopistealueiden mukaan MR-U:n ehdotusten perusteella käytyään vuoropuhelua koulutus- ja tutkimussektorin sekä Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kanssa.

että MR-SAM varaa 250 000 DKK Pohjoismaiselle lehtimieskeskukselle pohjoismaista laatujournalistiikkaa kehittäviin toimiin, joiden avulla torjutaan valeuutisia ja disinformaatiota.

että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 750 000 DKK Pohjoismaisen kulttuurirahaston hankkeisiin, joilla lievennetään koronan kulttuurialalle aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia.

että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 50 000 DKK Orkester Nordenille.

että MR-SAM varaa 250 000 DKK pohjoismaiselle kirjallisuusviikolle.

että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 350 000 DKK Grönlannin Pohjola-instituutin (NAPA) hallinnoimalle kulttuurin tukiohjelmalle.

että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 500 000 DKK pohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistamiseen koulutussektorilla.

että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 200 000 DKK Norden i skolan -opetusalustan rahoittamiseen Norden-yhdistysten toiminta-avustuksesta. Näin Norden i skolan saa korvamerkittyä rahaa toiminta-avustukseensa yhteensä 1 MDKK.

että MR-SAM varaa 500 000 DKK Pohjolan päivän viettämiseen Pohjoismaiden kouluissa vuonna 2022.

että MR-SAM varaa – budjetoitujen varojen lisäksi – 500 000 DKK Nordjobbin vahvistamiseen.

että MR-SAM varaa 800 000 DKK ympäristö- ja ilmastosektorille mahdollisen pohjoismaisen nuorten ilmasto- ja biodiversiteettirahaston valmisteluun ja perustamiseen. Osana valmisteluja on käytävä dialogia keskeisten osapuolten välillä, kuten Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunnan kanssa.

Edellä mainitun budjettikompromissin lisäksi MR-SAM toteaa Pohjoismaiden neuvoston kanssa käymänsä dialogin jälkeen:

Liikennepolitiikan ministerineuvoston perustamisesta todetaan, että tällä hetkellä maiden kesken ei vallitse asiasta yksimielisyyttä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois muilla tasoilla tehtävää yhteistyötä, ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:n toteuttamista varten laaditussa toimintasuunnitelmassa on varattu huomattavan paljon määrärahoja siirtymälle vihreään liikenteeseen. Osapuolten kesken jatketaan vuoropuhelua mahdollisuudesta perustaa liikennepolitiikan ministerineuvosto.

Pohjoismaiden neuvoston käsiteltyä ehdotusta nuorten ilmasto- ja biodiversiteettirahaston perustamiseksi selvitetään sen rahoittamismahdollisuuksia vuonna 2023.

Nykyinen ja tuleva Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa pitävät kokouksen Pohjoismaiden neuvoston kanssa vuoden 2021 lopulla aloittaakseen keskustelut tulevaisuuden pohjoismaisesta budjettityöstä.

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston budjettikehys vuodeksi 2022

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2022 kokonaismenokehys on 987 488 TDKK (vuoden 2022 hinnoin), eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna 2021.

Kokonaismenokehyksen erittely:


Kokonaiskehyksen rakenne	TDKK
Vuoden 2022 hyväksytty budjetti vuoden 2021 hinnoin	969 023
Vuoden 2022 hintatason mukainen inflaatiokorjaus	17 025
Valuuttakurssikorjaus	1 440
Yhteensä vuoden 2022 hinnoin	987 488

Vuoden 2022 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 17 025 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,8 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi kasvattaa budjettia 1 440 000 Tanskan kruunulla. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus vuodelta 1971. Ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää maiden kesken vuosittain. Norja toimii ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2022 Suomen jälkeen. Päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista on yhteistyöministereillä (MR-SAM). Lisäksi yhteistyötä tehdään 11 alakohtaisessa ministerineuvostossa. Budjetin jakautuminen ministerineuvostojen kesken näkyy seuraavan sivun taulukosta.

Uusi Pohjola 1.0 -uudistustyön seurauksena budjetissa on vuodesta 2017 lähtien ollut yleinen määräys, jonka nojalla sallitaan varojen poliittinen uudelleenkohdentaminen erityistapauksissa. Määräyksen ajatuksena on, että jos esimerkiksi syntyy erityistilanteita, joiden vuoksi budjettiin on tehtävä muutoksia, täytyy olla mahdollista reagoida poliittisesti muuttuneisiin tarpeisiin. Määräys antaa yhteistyöministereille tietyissä tapauksissa valtuudet uudelleenkohdentaa varoja budjettikohtien kesken kehyksen sisällä. Määräys mahdollistaa myös sen, että yhteistyöministerit erityistapauksissa ja ao. ministerineuvoston ehdotuksesta voivat hyväksyä uudelleenkohdentamisen muidenkin sektoreiden budjettikehysten sisällä. Määräyksen nojalla toimittaessa asiasta on käytävä vuoropuhelua Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Muilta osin ks. liite, jossa on Pohjoismaiden ministerineuvostoa koskevat uudelleenkohdentamista koskevat säännöt.


			Budjetti	Budjetti	Erotus
			2022	2021	Nimellinen	Korjattu
1.	Yhteistyöministerit		273 296	273 992	-696	-7 125
	a.	Vihreän, kilpailukykyisen ja kestävän Pohjolan edistäminen	119 319	128 930	-9 611	-16 379
	b.	Kansainvälinen yhteistyö	58 653	56 176	2 477	4 074
		i. Toimistojen osuus*	13 703	14 876	-1 173	-876
	c.	Sihteeristötoiminnot	95 324	88 886	6 438	5 180
		i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö)	85 116	81 680	3 436	2 178
2.	Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto		204 754	207 550	-2 796	-7 250
	a.	Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset	200	1 000	-800	-800
	b.	Politiikan kehittäminen ym.	15 304	17 034	-1 730	-1 897
	c.	Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat	78 528	78 299	229	-932
	d.	NordForsk (laitos)	108 899	109 421	-522	-3 621
	e.	Muu tutkimus	1 823	1 796	27	0
3.	Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto		41 564	41 124	440	-500
		i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos)	18 811	18 265	546	-222
4.	Kulttuuriministerineuvosto		158 190	163 433	-5 243	-7 250
	a.	Yleiset kulttuuripanostukset	45 983	48 355	-2 372	-2 890
	b.	Elokuva ja media	31 671	31 840	-169	-637
	c.	Tukiohjelmat	31 397	31 585	-188	-652
	d.	Kulttuurilaitokset	43 445	44 865	-1 420	-1 922
	e.	Muut kulttuuripanostukset	5 694	6 788	-1 094	-1 149
5.	Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto		48 017	45 199	2 818	1 750
	a.	Kalastus	6 660	6 660	0	0
	b.	Maa- ja metsätalous	31 467	30 399	1 068	0
		i. NordGenin osuus (laitos)	23 591	22 628	963	0
	c.	Elintarvikkeet	6 270	6 270	0	0
6.	Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto		11 455	11 414	41	0
7.	Kestävän kasvun ministerineuvosto		142 861	133 146	9 715	6 500
	a.	Elinkeinopolitiikka	89 996	84 729	5 267	3 000
		i. Nordic Innovationin osuus (laitos)	73 780	71 680	2 100	0
	b.	Energia	18 822	15 551	3 271	3 000
		i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen osuus (laitos)	9 522	8 666	856	585
	c.	Aluepolitiikka	34 043	32 866	1 177	500
		i. Nordregion osuus (laitos)	10 892	10 293	599	154
8.	Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto		73 492	60 023	13 469	13 250
9.	Työelämäalan ministerineuvosto		14 023	14 431	-408	-500
		i. Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos)	3 692	3 661	31	-17
10.	Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto		1 592	1 592	0	0
11.	Oikeusasioiden ministerineuvosto		1 193	1 193	0	0
12.	Digitalisaatioministerineuvosto		17 051	15 926	1 125	1 125
Pohjoismainen budjetti yhteensä			987 488	969 023	18 465	0
*Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston toiminta|suunnitelma vuodeksi 2022

Pohjoismaat hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Vision vuoksi on tehty uudelleenkohdennuksia ja aloitteita, joilla halutaan varmistaa, että kaikki työ tukee selkeästi kolmea strategista painopistealuetta eli vihreää Pohjolaa, kilpailukykyistä Pohjolaa ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa.

Vision 12 tavoitetta konkretisoivat työn, jota Pohjoismaiden ministerineuvoston tulee tehdä vuosina 2021–2024 saavuttaakseen tavoitteet

Kaiken Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävän työn on edistettävä Visio 2030:n täytäntöönpanoa ja sen kolmea strategista painopistealuetta. Vision toteuttamisen helpottamiseksi yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2020 alussa kaikkiaan 12 strategisia painopistealueita koskevaa tavoitetta ja sektorienväliseen yhteistyöhön kohdennettavan erityispanostuksen.

Vision toteuttamisen konkretisoimiseksi hyväksyttiin joulukuussa 2020 toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2024. Siinä kuvataan priorisoituja toimia ja kehitysalueita, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista ja vahvistavat sektorienvälistä näkökulmaa kaikessa Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä.


Tavoite 1	Vahvistetaan sellaisten ratkaisujen tutkimusta, kehittämistä ja edistämistä, jotka tukevat hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa liikenne-, rakennus-, elintarvike- ja energia-alalla.
Tavoite 2	Edistetään biologisen monimuotoisuuden säilymistä ja Pohjolan luonto- ja merialueiden kestävää käyttöä.
Tavoite 3	Edistetään Pohjolan kierto- ja biotaloutta, kestävää ja kilpailukykyistä tuotantoa, kestäviä elintarvikejärjestelmiä sekä resurssitehokkaita ja myrkyttömiä kiertokulkuja.
Tavoite 4	Helpotetaan pohjoismaisten kuluttajien mahdollisuuksia valita houkuttelevia ympäristö- ja ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja panostamalla yhteistyössä kestävään kulutukseen.
Tavoite 5	Edistetään kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön myönteistä kehitystä muun muassa tuomalla esiin pohjoismaisia vihreitä ratkaisuja muualla maailmassa.
Tavoite 6	Tuetaan tietoa ja innovointia ja parannetaan kaikkien pohjoismaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää täysin vihreän talouden sekä teknologisen ja digitaalisen muutoksen ja kasvavan biotalouden tarjoamaa kehityspotentiaalia.
Tavoite 7	Kehitetään osaamista ja hyvin toimivia työmarkkinoita, jotka vastaavat vihreän talouden ja digitaalisen kehityksen asettamiin vaatimuksiin sekä tukevat vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä.
Tavoite 8	Lähennetään Pohjoismaita entisestään hyödyntämällä digitalisaatiota ja koulutusta.
Tavoite 9	Edistetään hyvää, tasa-arvoista ja turvallista terveyttä ja hyvinvointia Pohjolassa.
Tavoite 10	Pyritään osallistamaan kaikki Pohjoismaiden asukkaat vihreään talouteen ja digitaaliseen kehitykseen, hyödyntämään niiden sisältämän potentiaalin ja ehkäisemään yhteiskunnan eriarvoisuuden lisääntymistä muutoksen seurauksena.
Tavoite 11	Annetaan Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti lapsille ja nuorille, vahvempi ääni ja osallisuus pohjoismaisessa yhteistyössä ja lisätään heidän tietojaan naapurimaiden kielistä ja kulttuureista.
Tavoite 12	Säilytetään Pohjolassa vallitseva luottamus ja yhteenkuuluvuus, yhteiset arvot ja pohjoismainen yhtenäisyys ja pidetään keskiössä kulttuuri, demokratia, tasa-arvo, osallisuus, syrjimättömyys ja sananvapaus.

Visio tarkoittaa uudelleenkohdentamisia, jotka vahvistavat vihreitä toimia

Pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät helmikuussa 2020 budjettierien uudelleenkohdentamisesta. Päätös merkitsee sitä, että eri ministerineuvostojen välistä budjettijakoa muutetaan vihreiden aloitteiden vahvistamiseksi. Näin halutaan saada aikaan parempi tasapaino vision kolmen strategisen painopistealueen kesken. Uudelleenkohdennukset toteutetaan asteittain vuosina 2021–2024.

Kun tämä on tehty, noin 170 MDKK on uudelleenkohdennettu vuonna 2024, mikä vastaa yli kuudesosaa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosittaisesta kokonaisbudjetista, joka on noin miljardi Tanskan kruunua. Uudelleenkohdennuksia käytetään erityisesti vihreän alueen vahvistamiseen yli 100 miljoonalla Tanskan kruunulla vuonna 2024, jolloin kaikki uudelleenkohdennukset on toteutettu.

Vuoden 2022 budjettikehyksen päättämisen yhteydessä yhteistyöministerit ovat tehneet päätöksen vuosien 2023 ja 2024 alustavista talouskehyksistä. Kehykset ovat alustavat, sillä ne edellyttävät kansallisten parlamenttien vuotuista hyväksyntää.


(MDKK, 2020-taso)	2020	2021	2022	2023	2024
MR-SAM	251,625	227,445	220,320	215,195	203,070
MR-Digital	15,458	15,926	17,051	18,176	19,301
MR-U	224,723	211,666	204,416	197,166	189,916
MR-S	42,331	40,737	40,237	39,737	39,237
MR-K	180,255	161,858	154,608	147,358	140,108
MR-FJLS	43,926	44,841	46,591	47,341	49,091
MR-Jäm	11,671	11,369	11,369	11,369	11,369
MR-TILLVÄXT, elinkeino	86,241	88,313	91,313	94,313	98,313
MR-TILLVÄXT, energiapolitiikka	12,832	16,000	19,000	22,000	26,000
MR-TILLVÄXT, aluepolitiikka	32,848	32,499	32,999	33,499	33,999
MR-MK	47,555	59,776	73,026	85,276	101,526
MR-A	15,223	14,330	13,830	13,330	12,830
MR-Finans	1,634	1,592	1,592	1,592	1,592
MR-Just	1,225	1,193	1,193	1,193	1,193
Varatut määrärahat		40,000	40,000	40,000	40,000
Yhteensä	967,547	967,547	967,547	967,547	967,547

Seuraavat kaksi kaaviota kuvaavat yleisesti, kuinka vuoden 2022 budjetti jakautuu vision kolmen strategisen painopistealueen ja 12 tavoitteen kesken. On syytä huomata, että kyseessä on arvio, joka on laadittu jokaista Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön sektoria varten sellaisen arvion perusteella, joka koskee yksittäisten sektoreiden budjettikohtien osuutta kunkin tavoitteen saavuttamisessa. Vertailtaessa vihreän Pohjolan (39 %), kilpailukykyisen Pohjolan (33 %) ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan (28 %) keskinäisiä osuuksia voidaan selvästi havaita kaikkien kolmen alueen olevan painopistealueita kuitenkin niin, että vihreä Pohjola saa suurimman rahoitusosuuden.

Vuoden 2022 budjetti jakautuu vision kolmen strategisen painopistealueen ja 12 tavoitteen kesken (V = Vihreä, K = Kilpailukykyinen, S = Sosiaalisesti kestävä)

{"chart":{"animation":false,"type":"pie","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":450,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":50,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","options3d":{"enabled":false,"alpha":45}},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dataLabels":{"enabled":true,"format":"{point.y:,.0f} %","style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"depth":35},"pie":{"showInLegend":true,"subType":"full","center":["50% 50%"],"borderWidth":2,"allowPointSelect":false,"cursor":"default","dataLabels":{"distance":0},"startAngle":0,"endAngle":0,"point":{"events":{}}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"type":"pie","data":[{"name":"Vihreä","y":39,"sliced":false,"selected":false},{"name":"Kilpailukykyinen","y":33,"sliced":false,"selected":false},{"name":"Sosiaalisesti kestävä","y":28,"sliced":false,"selected":false}]}],"xAxis":{"categories":["","",""],"lineWidth":0},"yAxis":{"allowDecimals":true},"colors":["#266d51","#fff0be","#696a6c"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"layout":"horizontal","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12"},"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":false,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

{"chart":{"animation":false,"type":"pie","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":450,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":50,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","options3d":{"enabled":false,"alpha":45}},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dataLabels":{"enabled":true,"format":"{point.y:,.0f} %","style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"depth":35},"pie":{"showInLegend":true,"subType":"full","center":["50% 50%"],"borderWidth":2,"allowPointSelect":false,"cursor":"default","dataLabels":{"distance":4},"startAngle":0,"endAngle":0,"point":{"events":{}}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"type":"pie","data":[{"name":"V 1","y":13,"sliced":false,"selected":false},{"name":"V 2","y":4,"sliced":false,"selected":false},{"name":"V 3","y":9,"sliced":false,"selected":false},{"name":"V 4","y":9,"sliced":false,"selected":false},{"name":"V 5","y":5,"sliced":false,"selected":false},{"name":"K 6","y":15,"sliced":false,"selected":false},{"name":"K 7","y":4,"sliced":false,"selected":false},{"name":"K 8","y":13,"sliced":false,"selected":false},{"name":"S 9","y":6,"sliced":false,"selected":false},{"name":"S 10","y":7,"sliced":false,"selected":false},{"name":"S 11","y":7,"sliced":false,"selected":false},{"name":"S 12","y":8,"sliced":false,"selected":false}]}],"xAxis":{"categories":["","","","","","","","","","","",""],"lineWidth":0},"yAxis":{"allowDecimals":true},"colors":["#266d51","#698F5C","#A3BF7C","#C2D8AA","#D7E9CF","#fdcf41","#ffe67f","#fff0be","#454547","#87898c","#c8cacc","#ecedee"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"layout":"vertical","reversed":false,"align":"right","verticalAlign":"middle","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12"},"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":false,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

Visio 2030-työn tekeminen näkyväksi vuoden 2022 toimintasuunnitelmassa ja budjetissa

Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa keskittyä vuoden 2022 toimintasuunnitelmassaan ja budjetissaan Visio 2030:n tavoitteiden toteuttamiseen. Pohjoismaisen budjetin kokonaiskehykset ovat samat kuin vuonna 2020. Vuoden 2022 budjetissa jokaisen budjettikohdan johdannosta käy ilmi, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision 12:ta tavoitetta. Kutakin budjettikohtaa laadittaessa on lisäksi mainittu, edistävätkö kuhunkin kohtaan sisältyvät toimenpiteet sektorien yhteisiä painopistealueita, eli sukupuolten tasa-arvoa, kestävää kehitystä (Agenda 2030) sekä lasten ja nuorten näkökulmaa.

Budjetti on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta, ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa 2021. Ehdotus lähetettiin sen jälkeen lausuntokierrokselle kaikkiin Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit hyväksyivät budjettiehdotuksen syyskuussa 2021. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2022 lopullisen budjetin Pohjoismaiden neuvoston istunnossa marraskuussa 2021 keskusteltuaan siitä ensin Pohjoismaiden neuvoston kanssa.

Tulosten seuranta ja arviointi Pohjoismaiden ministeri|neuvostossa

Tulosten seuranta ja arvioinnit ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiprosessin tärkeitä työkaluja. Ne antavat mahdollisuuden käyttää näin saatavaa tietoa uusien poliittisten aloitteiden perustana. Yksittäisten ministerineuvostojen budjettikirjan johdannosta ja yksittäisistä budjettikohdista näkyy varojen käyttöä koskeva tuloslaskelma. Pohjoismaisessa budjetissa tullaan jatkossa käyttämään aikaisempaa enemmän tuloslaskelmia ja arviointeja varainjaon perustana. Vuoden 2022 budjetin laadinnassa tuloksen seurantaan käytetään viimeisintä päättynyttä tilikautta eli vuotta 2020. Vuonna 2020 ministerineuvostoilla oli yhteensä yli 400 poliittisesti hyväksyttyä tavoitetta. Näistä arvioidaan noin 96 % joko kokonaan tai osittain toteutuneiksi ja hieman yli 4 % arvioidaan jääneen toteutumatta, ks. seuraava kaavio.

{"chart":{"animation":false,"type":"pie","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":450,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":50,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","options3d":{"enabled":false,"alpha":45}},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dataLabels":{"enabled":true,"format":"{point.y:,.1f} %","style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"depth":35},"pie":{"showInLegend":true,"subType":"full","center":["50% 50%"],"borderWidth":2,"allowPointSelect":true,"cursor":"default","dataLabels":{"distance":10},"startAngle":0,"endAngle":0,"point":{"events":{}}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"type":"pie","data":[{"name":"Toteutunut kokonaan","y":76.5,"sliced":false,"selected":false},{"name":"Toteutunut osittain","y":19.2,"sliced":false,"selected":false},{"name":"Ei toteutunut","y":4.4,"sliced":false,"selected":false}]}],"xAxis":{"categories":["","",""],"lineWidth":0},"yAxis":{"allowDecimals":true},"colors":["#fdcf41","#fff0be","#696a6c"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"layout":"horizontal","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12"},"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":true,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

Pääosa pohjoismaisista varoista käytetään yhteispohjoismaisiin hankkeisiin ja ohjelmiin sekä pohjoismaisten laitosten kuluihin. Pohjoismaiden ministerineuvoston hanketoiminnassa tehdään laajoja arviointitoimia. Suuret strategiset panostukset arvioidaan aina niiden päättymisen jälkeen, kuten esim. Vihreä kasvu -pääministerialoite. Lisäksi on tavanomainen käytäntö, että arviointeja tehdään osana sektoreiden uusien strategioiden ja ohjelmien laatimista. Näiden arviointien tuloksia käytetään päätettäessä eri alueiden jatkotyöstä.

Laitosten vuosiraportteja käytetään saavutettujen tulosten välittämiskanavana ja niiden avulla raportoidaan ohjauskirjeen asettamien vaatimusten saavuttamisesta. Kaikki hankkeet ja ohjelmat arvioidaan niiden päättymisen jälkeen sekä nykyisten voimassa olevien suuntaviivojen mukaan että käytännössä.

Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan pääosin maiden suorilla maksuosuuksilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa kokonaisbudjettia ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2022 budjetti perustuu vuosiin 2018 ja 2019.


TULOT	2019		2020		2021		2022
Tuhatta Tanskan kruunua (kuluvan vuoden hinnoin)	Budjetti	Jako- peruste	Budjetti	Jako- peruste	Budjetti	Jako- peruste	Budjetti	Jako- peruste
Palkoista pidätettävä maksu	13 500		13 500		13 500		13 500
Muut tulot (esim. korot)	0		0		0		0
Maiden maksuosuudet	943 179		954 047		955 523		973 988
Tanska	201 840	21,4 %	207 521	21,8 %	208 304	21,8 %	216 540	22,2 %
Suomi	155 625	16,5 %	158 313	16,6 %	159 572	16,7 %	164 431	16,9 %
Islanti	12 261	1,3 %	14 517	1,5 %	15 288	1,6 %	15 704	1,6 %
Norja	267 863	28,4 %	265 352	27,8 %	265 635	27,8 %	270 096	27,7 %
Ruotsi	305 590	32,4 %	308 345	32,3 %	306 723	32,1 %	307 217	31,5 %
Yhteensä:	956 679	100 %	967 547	100 %	969 023	100 %	987 488	100 %

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä

Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että sen maksujärjestelmän vaikutukset otetaan huomioon Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa. Sopimus vaikuttaa siten maiden pohjoismaisen budjetin maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelmän ulkopuolella ovat Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan maksujärjestelmää koskevat keskinäiset maksut otetaan siten huomioon niiden maksuosuuksissa ministerineuvoston budjettiin. Sopimusta päätettiin vuonna 2018 jatkaa toistaiseksi.

Sopimuksesta käy ilmi, että opiskelijan asuinmaa maksaa opiskelumaalle korvausta 75 prosentista siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa asuinmaansa säännösten mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka opiskelee sopimuksen artiklan 1 mukaisessa korkea-asteen koulutuksessa toisessa maassa. Laskelmassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia.

Vuoden 2022 opiskelijakohtainen korvaus on 32 141 Tanskan kruunua.

Ministerineuvosto vastaanottaa laskelman pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä.


Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua
	Budjetti 2019*	Budjetti 2020	Budjetti 2021	Budjetti 2022
Tanska	-74 000	-62 983	-59 627	-58 429
Suomi	54 084	53 985	51 119	44 073
Islanti	0	0	0	0
Norja	50 160	43 655	43 594	43 019
Ruotsi	-30 244	-34 657	-35 086	-28 663
Yhteensä:	0	0	0	0
* Lukuihin sisältyy vuosien 2014–2018 poikkeaman korjausehdotus.

Seuraavassa taulukossa ovat maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvostolle kansallisissa valuutoissa yhteistyöministerien hyväksymien budjettivaluuttakurssien mukaan laskettuna. Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä sisältyy lukuihin.


Budjetti 2022 – Maiden maksuosuudet kansallisissa valuutoissa
Tanska	156 833 tuhatta Tanskan kruunua
Suomi	27 899 tuhatta euroa
Islanti	322 822 tuhatta Islannin kruunua
Norja	434 030 tuhatta Norjan kruunua
Ruotsi	378 622 tuhatta Ruotsin kruunua

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston budjetin ja likviditeetin kehitys

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitys

Yksi tapa tarkastella Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on verrata budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen bruttokansantuote on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan yhteenlaskettu BKT. Seuraavasta kaaviosta näkyy budjetti suhteessa pohjoismaiseen BKT:hen vuodesta 1995 alkaen. Siitä näkyy myös, että ministerineuvoston budjetti on pienentynyt suhteessa maiden BKT:hen kyseisellä kaudella

{"chart":{"animation":false,"type":"combi","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":125,"marginBottom":80,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","alignTicks":false},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dashStyle":"Solid","lineWidth":3,"marker":{"enabled":false,"radius":4},"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","allowOverlap":false,"labelPositive":false,"style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"groupPadding":0.1},"column":{"borderColor":"white","dataLabels":{"crop":false,"overflow":"none"}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"name":"Lineaarinen (Indeksi (1995=100))","data":[88,86.29,84.58,82.87,81.16,79.45,77.74,76.03,74.32,72.61,70.9,69.19,67.48,65.77,64.06,62.35,60.64,58.93,57.22,55.51,53.8,52.09,50.38,48.67,47,45.33],"type":"line","zIndex":2},{"name":"Indeksi (1995=100)","data":[100,90,83,83,80,72,75,73,74,71,67,63,61,63,70,61,59,58,58,57,55,55,53,56,52,55],"type":"column","zIndex":1,"yAxis":1}],"xAxis":{"categories":["1995"," 1996","1997","1998","1999","2000","2001","2002","2003","2004","2005","2006","2007","2008","2009","2010","2011","2012","2013","2014","2015","2016","2017","2018","2019","2020"],"gridLineColor":"#ddd","title":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"labels":{"style":{"textAlign":"center","color":"#000","fontSize":"12"},"format":"{value}","useHTML":true},"lineColor":"#ddd","lineWidth":"0","tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"tickWidth":"0"},"yAxis":[{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"min":0,"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"index":0},{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"opposite":true,"index":1}],"colors":["#424241","#fdcf41","#fff0be","#424241"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"enabled":true,"layout":"horizontal","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":false,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true},"extras":{"yLine":{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"min":0,"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"index":0},"yColumn":{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12}},"opposite":true,"index":1},"yOpposite":false}}

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä

Lähde: Eurostat, toukokuu 2021

Vertailu on tehty vuosina 1995–2020, ja vuoden 1995 indeksiksi on asetettu 100. Syynä tarkastelukauden rajaukseen on se, että BKT-tiedot ovat saatavilla kyseiseltä kaudelta budjetin laadintahetkellä. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 vuoden 2008 tasosta. Siksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi.

Budjettikehitys vuosina 2009-2022

{"chart":{"animation":false,"type":"line","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":100,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","polar":false},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dashStyle":"Solid","lineWidth":4,"marker":{"enabled":true,"radius":5},"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","allowOverlap":false,"labelPositive":false,"style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"name":"Käyvin hinnoin","data":[912.183,899.247,934.716,961.472,986.726,955.215,931.782,927.546,935.091,950.9,956.7,967.5,969,987.5]},{"name":"Vuoden 2022 hinnoin","data":[1116.7,1082.4,1103.1,1114.6,1123.6,1070.6,1028.9,1007.1,997.4,999.2,989.5,983.9,987.5,987.5]}],"xAxis":{"categories":["2009","2010","2011","2012","2013","2014","2015","2016","2017","2018","2019","2020","2021","2022"],"gridLineColor":"#ddd","title":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"labels":{"style":{"textAlign":"center","color":"#000","fontSize":"12"},"format":"{value}","useHTML":true},"lineColor":"#ddd","lineWidth":"0","tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"tickWidth":"0"},"yAxis":{"categories":["850","900","950,"],"gridLineColor":"#ddd","gridLineWidth":1,"title":{"text":" ","style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"max":1200,"showPositive":false,"opposite":false,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"format":"{value}"},"lineColor":"#ddd","zeroLineColor":"#ddd","tickColor":"#ddd","tickInterval":50,"gridLineInterpolation":"undefined","allowDecimals":true},"colors":["#fdcf41","#424241","#fdcf41","#fff0be","#424241"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"enabled":true,"layout":"horizontal","reversed":true,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12"},"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":true,"shared":false,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

Budjettikehitys vuosina 2009-2022 (miljoonaa Tanskan kruunua)

Vuoden 2022 budjettikehykseksi MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2021 budjetin tason.

Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tapahtunut nousu johtui vuoden 2008 budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteesta, jonka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonalla Tanskan kruunulla.

Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen huomattavasta arvonlaskusta suhteessa Tanskan kruunuun vuoden 2008 jälkipuoliskolta vuoden 2009 puoleenväliin. Nousu vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja edelleen vuoteen 2013 johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2014 ja 2015 ja vielä vuonna 2016 johtuu paitsi vuosien 2014–2016 budjettileikkauksista, myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkeneminen on pääsyynä laskun jatkumiseen myös kaudella 2016–2021.

Käyttämättä jääneiden varojen kehittyminen vuosina 2017-2020

Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkopuolisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi nämä varat katsotaan aina 100-prosenttisesti käytetyiksi ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 62 prosenttia ministerineuvoston vuoden 2020 budjetista.

Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 prosenttia kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille.

Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille, kunnes palautusten yhteenlaskettu määrä on 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi.

Alla olevasta kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.


Käyttämättömät varat vuosien 2017–2020 päättyessä (tuhatta Tanskan kruunua)
Sektori	2017	% sektorin koosta	2018	% sektorin koosta	2019	% sektorin koosta	2020*	% sektorin koosta	Leikattu 15 %:n säännön mukaan
Vision edistäminen	3 185	3,5 %	1 956	2,2 %	5 116	1,9 %	18 994	21,0 %	4 338
Kansainvälinen yhteistyö	1 526	2,8 %	3 185	5,3 %	3 535	5,8 %	16 326	27,2 %	394
Koulutus ja tutkimus	706	0,3 %	1 220	0,6 %	1 700	0,8 %	0	0 %	1 328
Sosiaali- ja terveyspolitiikka	612	1,6 %	399	0,9 %	1 192	2,9 %	11 695	27,6 %	4 020
FJLS	421	1,0 %	116	0,3 %	285	0,7 %	5 262	12,0 %	0
Kulttuuripolitiikka	2 677	1,5 %	3 314	1,9 %	2 912	1,6 %	7 982	4,4 %	1 818
Sukupuolten tasa-arvo	180	2,0 %	363	3,9 %	319	3,4 %	1 783	15,3 %	7
Kestävä kasvu	288	0,2 %	349	0,3 %	120	0,1 %	2 414	1,8 %	565
Ympäristö	514	1,1 %	1 700	3,7 %	2 470	5,2 %	3 768	7,9 %	193
Työelämäala	330	2,3 %	395	2,8 %	234	1,6 %	1 901	12,5 %	356
Talous- ja rahapolitiikka	165	8,8 %	41	2,6 %	102	6,3 %	245	15,0 %	0
Oikeusasiat	10	0,7 %	0	0,0 %	0	0,0 %	342	27,9 %	48
Muu toiminta	1 727	1,6 %	2 857	2,5 %	1 601	1,4 %	2 287	6,6 %	0
YHTEENSÄ	12 341	1,3 %	15 893	1,7 %	19 586	2,0 %	71 902	7,4 %	13 067
*Vuoden 2020 tilinpäätökseen on tehty joitakin teknisiä korjauksia, mistä johtuen luvut eivät ole edellisten vuosien kanssa vertailukelpoisia.

Likviditeetin kehitys

Alla olevassa kaaviossa on kaksi käyrää. Keltainen käyrä on koko likviditeetin korkein taso kullakin vuosineljänneksellä, ja musta osoittaa matalimman tason. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, jossa muut kuin Tanskan kruunuina olevat varat on muunnettu Tanskan kruunuiksi.

Uuteen taloushallintojärjestelmään siirtymisestä on seurannut teknisiä ongelmia tiettyjen vuoden 2019 ja 2020 maksujen suorittamisessa, minkä vuoksi likviditeetti on suurempi kuin se olisi ollut, mikäli toiminta olisi ollut normaalia. Tästä syystä kaaviota ei ole päivitetty, koska silloin se olisi harhaanjohtava.

{"chart":{"animation":false,"type":"line","height":500,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":75,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":140,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","polar":false},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dashStyle":"Solid","lineWidth":3,"marker":{"enabled":true,"radius":4},"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","allowOverlap":false,"labelPositive":false,"style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"name":"Vuosineljänneksen korkein likviditeetti (tuhatta Tanskan kruunua)","data":[361511.8601,342449.0366,329656.1938,306158.5735,308354.3995,212395.1871,249080.6347,246919.3417,201478.1068,151977.1597,188734.7669,213354.5088,310766.3391,185251.7692,202528.8221,250079.8701,242358.022,190008.9072,141480.8598,259719.6948,211203.3031,175535.99,197367.8568,191699.0421,229553.2672,300081.5024,244602.4362,197261.0803,227479.7054,205311.332,187321.9704,262610.3178,288396.622,275042.2581,252469.1334,288609.7674,344809.1867]},{"name":"Vuosineljänneksen alhaisin likviditeetti (tuhatta Tanskan kruunua)","data":[231737.1009,207978.75,211838.3048,182941.4646,53425.89575,31076.40325,51914.27108,57150.52236,72680.09936,17226.89486,81015.75899,32164.95291,73583.80717,17321.14841,10209.08058,48371.65612,27503.89087,8010.42738,39923.02589,83569.3813,66861.88507,13323.08478,87294.97609,123856.6055,104738.73,112917.7704,106444.9108,71697.22683,46893.17276,55687.39053,83603.01503,130036.0899,99492.5448,141817.8876,163573.9784,108379.3914,73895.32002]}],"xAxis":{"categories":["Q1 2010","Q2 2010","Q3 2010","Q4 2010","Q1 2011","Q2 2011","Q3 2011","Q4 2011","Q1 2012","Q2 2012","Q3 2012","Q4 2012","Q1 2013","Q2 2013","Q3 2013","Q4 2013","Q1 2014","Q2 2014","Q3 2014","Q4 2014","Q1 2015","Q2 2015","Q3 2015","Q4 2015","Q1 2016","Q2 2016","Q3 2016","Q4 2016","Q1 2017","Q2 2017","Q3 2017","Q4 2017","Q1 2018","Q2 2018","Q3 2018","Q4 2018","Q1 2019"],"gridLineColor":"#ddd","title":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"labels":{"style":{"textAlign":"center","color":"#000","fontSize":"12"},"format":"{value}","useHTML":true},"lineColor":"#ddd","lineWidth":"0","tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"tickWidth":"0"},"yAxis":{"gridLineColor":"#ddd","gridLineWidth":1,"title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12},"useHTML":true},"max":362000,"showPositive":false,"opposite":false,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"format":"{value}"},"lineColor":"#ddd","zeroLineColor":"#ddd","tickColor":"#ddd","tickInterval":100000,"gridLineInterpolation":"undefined","allowDecimals":true},"colors":["#fdcf41"," #424241","#fdcf41","#fff0be","#424241"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"enabled":true,"layout":"horizontal","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12px"},"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":true,"shared":false,"label":{"hide":false},"pointFormat":"{series.name}: {point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

Likviditeetin kehitys 2010-2019

Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa osuutensa kahdeksassa erässä. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa.

MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksua kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. Tästä syystä NSK päätti joulukuussa 2018, että vuonna 2019 käytetään väliaikaisratkaisuna sellaista maksuprofiilin muutosta, jossa maat maksavat maksuosuutensa Tanskan kruunuissa; 40 % ensimmäisenä vuosineljänneksenä ja 20 % seuraavina vuosineljänneksinä. Käytäntöä on päätetty toistaiseksi jatkaa vuosina 2020 ja 2021. Asiaa käsitellään säännöllisesti NSK:n ja MR-SAMin kokouksissa. Likviditeetin viimeisin tilanne käy ilmi NSK:n pöytäkirjan kohdasta 40/21 vuoden 2021 kesäkuulta.

Pohjoismaiden ministeri|neuvoston budjetti budjettikohdittain


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
MR-SAM: Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen		119 319	128 930

	40 miljoonan Tanskan kruunun erillismääräraha	40 000	40 000
1-1060	Vihreän Pohjolan edistäminen	17 100	16 100
1-1061	Kilpailukykyisen Pohjolan edistäminen	12 000	12 500
1-1062	Sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen	10 900	11 400

	Puheenjohtajamaan erä, Islanti	0	15 000
1-8031	Meri – sininen kasvu pohjoisessa	0	5 000
1-8032	Kestävä matkailu pohjoisessa	0	5 000
1-8033	Pohjoismaiden nuoret	0	5 000

	Puheenjohtajamaan erä, Suomi	5 000	5 000
1-8037	Toimivat yhteistyömallit ja Pohjoismaiden integraatioon vaikuttavat haasteet	0	1 000
1-8038	Arjen joustavuuden ja maiden välisen liikkuvuuden lisääminen digitalisaation avulla / Achieving the world’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation	2 500	2 000
1-8039	Rakentamisen kiertotalouden pohjoismainen verkosto	2 500	2 000

	Puheenjohtajamaan erä, Tanska	15 000	15 000
1-8034	Pohjoismaiden nuorten kestävät yhteisöt / Nordic Youth in Sustainable Dialogue	5 000	5 000
1-8035	Pohjolan rannikkoyhteisöjen kestävä kehitys	5 000	5 000
1-8036	Visiosta toteutukseen – syrjäseutujen tulevaisuuden energiaratkaisut	5 000	5 000

	Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen	59 319	53.930
1-8410	Poliittiset priorisoinnit	0	0
1-8411	Poliittiset aloitteet	7 500	7 500
1-8412	Yhteistyöministerien (MR-SAM) käyttövarat	8 082	5 001
1-8420	Profilointi ja asemointi	6 250	7 000
1-8510	Uudet sektorienväliset aloitteet	0	0
1-8520	Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin	0	0
1-0410	Norden-yhdistysten liitto	4 132	4 271
1-0425	Grönlanti-tuki	778	778
1-0460	Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola)	5 500	4 500
1-1012	Norden i Fokus	4 956	5 033
1-1030	Info Pohjola	6 916	6 964
1-1036	Pohjoismaiden väliset rajaesteet	5 055	5 255
1-1050	Virkamiesvaihto	2 030	509
1-2534	Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU)	0	0
1-2212	Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK)	8 120	7 119


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
MR-SAM: Sihteeristötoiminnot		95 324	88 886

	Sihteeristötoiminnot	95 324	88 886
1-0435	Pääsihteerin käyttövaranto	445	445
1-1011	Viestintä (aiemmin tiedotustoiminta)	3 072	3 072
1-1013	Tilastot	4 000	3 689
1-0180	Ministerineuvoston sihteeristö	85 116	81 680
1-0181	Sihteeristön IT-investoinnit	2 691	0


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
MR-SAM: Kansainvälinen yhteistyö		58 653	56 176

1-0820	Pohjoismaiden lähialueyhteistyö	25 700	26 500
1-0980	Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö	0	0
1-0810	Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot	13 703	14 876
1-0850	Kansainvälinen toiminta	0	0
1-0851	Tuki Pohjoismaiden edustustojen yhteistyölle	7 750	4 000
1-0870	Arktinen yhteistyöohjelma	10 000	9 300
1-0990	Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa	1 500	1 500


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
MR-U		204 754	207 550

	Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset	200	1 000
2-2505	Käyttövarat – koulutus ja tutkimus	200	1 000

	Politiikan kehittäminen ym.	15 304	17 034
2-2544	Pohjoismainen kieliyhteistyö	4 283	5 431
2-3127	Politiikan kehittäminen – aikuisoppiminen	7 004	7 953
2-2506	Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö	4 017	3 650

	Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat	78 528	78 299
2-2513	Nordplus	78 426	77 892
2-2515	Nordic Master -ohjelma	102	407

	Laitos	108 899	109 421
2-3100	NordForsk	108 899	109 421

	Muu tutkimus	1 823	1 796
2-3180	Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA)	0	0
2-3181	Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS)	0	0
2-3182	Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS)	0	0
2-3184	Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK)	0	0
2-3185	Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI)	1 823	1 796


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
MR-S		41 564	41 124

	Hankevarat	22 753	22 859
3-4310	Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka	4 281	4 334
3-4311	Terveysalan pohjoismainen yhteistyö	3 405	3 447
3-4312	Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö	3 420	3 462
3-4320	Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto	1 196	1 193
3-4340	Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO)	2 095	2 089
3-4382	Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS)	8 356	8 334

	Laitokset	18 811	18 265
3-4380	Pohjoismainen hyvinvointikeskus	18 811	18 265


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
MR-K		158 190	163 433

	Yleiset kulttuuripanostukset	45 983	48 355
4-2203	Käyttövarat – kulttuuri	250	350
4-2205	Pohjoismainen kulttuurirahasto	35 067	36 023
4-2206	Pohjoismaiden neuvoston palkinnot	3 757	3 809
4-2208	Strategiset panostukset	6 909	8 173

	Elokuva ja media	31 671	31 840
4-2222	Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto	28 681	28 834
4-2228	Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM)	2 990	3 006

	Taideala	31 397	31 585
4-2251	Kulttuuri- ja taideohjelma	16 808	16 560
4-2253	Pohjoismainen käännöstuki	3 314	3 332
4-2254	Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma	11 275	11 693

	Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset)	43 445	44 865
4-2270	Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY)	10 288	10 792
4-2272	Färsaarten Pohjolan-talo (NLH)	13 224	13 715
4-2274	Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ)	2 964	2 985
4-2277	Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA)	6 092	6 073
4-2548	Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK)	10 877	11 300

	Muut kulttuuripanostukset	5 694	6 788
4-2232	Muu kulttuuritoiminta	1 992	2 884
4-2234	Saamelainen kulttuuriyhteistyö	3 702	3 904


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
MR-FJLS		48 017	45 199

5-6420	Käyttövarat – ÄK-FJLS (toimeenpaneva komitea)	3 620	1 870

	Kalastus	6 660	6 660
5-6610	Hankevarat – kalastus	6 660	6 660

	Maa- ja metsätalous	31 467	30 399
5-6510	Hankevarat – maatalous	403	403
5-6520	Pohjoismainen maatalous- ja elintarviketutkimuksen komitea (NKJ)	971	957
5-6310	Hankevarat – metsätalous	326	326
5-6581	Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS)	6 176	6 085

	Laitokset – maatalous	23 591	22 628
5-6585	Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen)	23 591	22 628

	Elintarvikkeet	6 270	6 270
5-6810	Hankevarat – elintarvikkeet	6 270	5 677
5-6830	Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi	0	593


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM)		11 455	11 414

	Hankevarat	11 455	11 414
6-4410	Strategiset panostukset – tasa-arvo	3 757	3 757
6-4411	Strategiset panostukset – LGBTI	743	743
6-4420	Pohjoismainen LGBTI- ja tasa-arvorahasto	4 213	4 213
6-4480	Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK)	2 742	2 701


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT)		142 861	133 146

	Elinkeinopolitiikka	89 996	84 729
7-5140	Hankevarat – elinkeinopolitiikka	4 913	4 913
7-5280	Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nopef)	11 303	8 136

	Laitokset – elinkeinopolitiikka	73 780	71 680
7-5180	Nordic Innovation (NI)	73 780	71 680

	Energia	18 822	15 551
7-5141	Hankevarat – energiapolitiikka	9 300	6 885

	Laitokset – energiapolitiikka	9 522	8 666
7-3220	Pohjoismainen energiantutkimus (NEF)	9 522	8 666

	Aluepolitiikka	34 043	32 866
7-5143	Yhteistyöohjelman täytäntöönpano	7 411	7 169
7-5151	Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA)	7 135	6 926
7-5160	Raja-alueyhteistyö	8 605	8 478

	Laitokset – aluepolitiikka	10 892	10 293
7-6180	Nordregio	10 892	10 293


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK)		73 492	60 023

8-3310	Käyttövarat – ympäristö	30 844	18 570
8-3311	Työryhmät – ympäristö	27 000	25 854
8-3312	Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto	852	852
8-3320	Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto	10 150	10 170
8-6720	Joutsenmerkki – pohjoismainen ympäristömerkki	4 646	4 577


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
MR-A		14 023	14 431

	Hankevarat	10 331	10 770
9-4110	Strategiset panostukset – työelämäala	1 620	1 465
9-4111	Hankevarat – työelämäalan jaostot	4 100	4 212
9-4120	Nordjobb	3 001	3 438
9-4130	Viestintäpanostukset – työelämäala	1 610	1 655

	Laitokset	3 692	3 661
9-4180	Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA)	3 692	3 661


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS)		1 592	1 592

10-5210	Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka	1 592	1 592


Tuhatta Tanskan kruunua		Budget 2022	Budget 2021
Oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST)		1 193	1 193

11-7110	Hankevarat – oikeusasiat	1 193	1 193


Tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2022	Budjetti 2021
Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL)		17 051	15 926

15-8530	Digitalisaatio	17 051	15 926

Liite


Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina
POHJOISMAISTEN LAITOSTEN MÄÄRÄRAHAT		2022	2021
MR-U
2-3100	NordForsk	151 249 000	154 114 000	NOK

MR-S
3-4380	Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC)	25 768 000	25 726 000	SEK

MR-K
4-2270	Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY)	209 961 000	215 841 000	ISK
4-2272	Färsaarten Pohjolan talo (NLH)	13 224 000	13 715 000	DKK
4-2274	Ahvenanmaan Pohjola-instituutin (NIPÅ)	398 400	400 100	EUR
4-2277	Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA)	6 092 000	6 073 000	DKK
4-2548	Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK)	1 462 000	1 514 700	EUR

MR-FJLS
5-6585	Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen)	32 317 000	31 870 000	SEK

MR-TILLVÄXT
7-5180	Nordic Innovation (NI)	102 472 000	100 958 000	NOK
7-3220	Pohjoismainen energiantutkimus (NEF)	13 225 000	12 205 000	NOK
7-6180	Nordregio	14 920 000	14 497 000	SEK

MR-A
9-4180	Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA)	496 300	490 700	EUR


Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2022

Valuuttakurssit:
100 EUR	= 744 DKK
100 ISK	= 4,9 DKK
100 NOK	= 72 DKK
100 SEK	= 73 DKK

Inflaatioprosentit:
Tanska	1,5 %
Suomi	1,6 %
Islanti	2,4 %
Norja	1,5 %
Ruotsi	1,4 %

Hankevarojen muuntokerroin on 1,5 %.

Tietoja tästä julkaisusta

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2022 – Tiivistelmä

PolitikNord 2022:712
ISBN 978-92-893-7307-4 (PDF)
ISBN 978-92-893-7308-1 (ONLINE)
http://doi.org/10.6027/politiknord2022-712

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org

Lisää pohjoismaisia julkaisuja on luettavissa osoitteessa www.norden.org/fi/julkaisut