Esipuhe
Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Näin todetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston pohjoismaista yhteistyötä koskevassa visiossa. Se tarkoittaa aktiivista työtä kestävän kehityksen varmistamiseksi ja Pohjoismaiden keskinäistä integroitumista.
Pohjoismaat ovat päässeet pitkälle työssään kestävän kehityksen edistämiseksi, ja kansainvälisesti sijoitumme kärkeen kestävän kehityksen globaalien tavoitteiden saavuttamisessa. Edessämme on kuitenkin edelleen monia yhteisiä kestävyyteen liittyviä haasteita, joihin on tartuttava. Haasteet koskevat ensi sijassa ekologisesti kestävää kehitystä, jossa tehtävää on erityisesti kestämättömän kuluttamisen ja tuottamisen, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuskriisin parissa.
Pohjoismaat ovat myös yksi maailman integroituneimmista alueista. Maidemme välillä todetaan kuitenkin vuosittain kymmeniä rajaesteitä, ja koronakriisi on muistuttanut meitä siitä, että nykyistä integroituneemman Pohjolan puolesta on tehtävä jatkuvasti työtä. Pohjoismaiden alueella integraatio tarkoittaa ennen kaikkea yhteispohjoismaista identiteettiä ja yhtenäisiä samoille arvoille rakentuneita yhteiskuntia sekä vapaata liikkuvuutta koko alueella.
On erittäin tärkeää seurata kehitystä kohti kunnianhimoista visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tätä tarkoitusta varten pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat hyväksyneet Visio 2030:n pohjoismaiset indikaattorit, joiden avulla voidaan kattavasti seurata Pohjolan kehittymistä kohti vision tavoitetta. Indikaattorit on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvostossa yhdessä Statisticon AB:n kanssa.
Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Visio 2030:n pohjoismaiset indikaattorit syyskuussa 2020. Tässä asiakirjassa kuvataan indikaattorit – niiden tarkoitus, niiden seuranta ja niistä tiedottaminen. Indikaattoreista on täydellinen luettelo ja niiden kuvaus.
On erittäin tärkeää, että seuraamme visiotyössämme aktiivisesti päätöksiä, joita tehdään ja pannaan täytäntöön kaikissa Pohjoismaiden alakohtaisissa ministerineuvostoissa ja laitoksissa. Olen varma siitä, että pohjoismaisten päätöksentekijöiden ja virkamiesten lisäksi indikaattoreita voivat käyttää kaikki, jotka haluavat edistää Pohjoismaiden kehittymistä kohti maailman kestävintä ja integroituneinta aluetta.
Paula Lehtomäki
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri
Paula LehtomäkiKuva: Kristian Septimius Krogh/norden.org
Kuva: Johannes Jansson/norden.org • Maud Lervik/norden.org • Benjamin Suomela/norden.org
Johdanto
Visio 2030 on Pohjoismaiden pääministereiden visio pohjoismaisesta yhteistyöstä ja sen tavoitteena on, että Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaiden pääministerit korostavat Visio 2030 -julkilausumassaan elokuulta 2019,[1]https://www.norden.org/fi/julkilausuma/visio-2030 että ”Nyt on aika käyttää Pohjolan vahvuutta ilmaston ja yhteiskunnan hyväksi sekä antaa työlle suurin mahdollinen painoarvo. Agenda 2030 -toimintaohjelma ja Pariisin sopimus näyttävät tietä, mutta nyt tarvitaan vieläkin kunnianhimoisempia ja nopeampia toimia”.
Visiossa on kolme strategista painopistealuetta:
- Vihreä Pohjola – Haluamme yhdessä edistää yhteiskuntiemme siirtymistä vihreään talouteen sekä hiilineutraaliutta ja kestävää kierto- ja biotaloutta.
- Kilpailukykyinen Pohjola – Haluamme yhdessä edistää Pohjolan vihreää kasvua, joka perustuu tietoon, innovointiin, liikkuvuuteen ja digitaaliseen integraatioon.
- Sosiaalisesti kestävä Pohjola – Haluamme yhdessä edistää osallisuutta, tasa-arvoa ja yhtenäisyyttä alueella, jossa on yhteiset arvot ja jossa vahvistetaan kulttuurivaihtoa ja hyvinvointia.
Visio 2030:n tavoitteet ovat korkealla ja niiden saavuttamista seurataan jatkuvasti indikaattoreilla, joilla tarkastellaan koko Pohjolan kehitystä kohti maailman kestävintä ja integroituneinta aluetta. Siksi yhteistyöministerit hyväksyivät syyskuussa 2020 Visio 2030:n pohjoismaiset indikaattorit.
Footnotes
Kuva: Johannes Jansson/norden.org • Maud Lervik/norden.org • Mads Schmidt Rasmussen/norden.org
Visio 2030:n pohjoismaiset indikaattorit
Visio 2030:n pohjoismaiset indikaattorit ovat tärkeä väline, jolla seurataan kehitystä kohti visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Seuraavassa kerrotaan indikaattoreiden tarkoituksesta, niiden rakenteesta, seurannasta ja niistä tiedottamisesta. Indikaattorit esitellään sen jälkeen kolmessa eri osiossa, jotka jakautuvat painopistealueittain: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.
Tarkoitus
Visio 2030:n pohjoismaisten indikaattorien avulla voimme seurata Pohjolan yleistä kehittymistä kohti vision tavoitteita. Kehitysindikaattoreilla vastataan kysymykseen, onko Pohjola maailman kestävin ja integroitunein alue, sekä siihen, olemmeko saavuttaneet kolme tavoitetta: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.
Rakenne
Pohjoismaisia indikaattoreita on yhteensä 45, ja ne on jäsennelty strategisten priorisointien ja niiden alla olevien painopistealueiden mukaan. Painopistealueet on määritelty Visio 2030 -julkilausuman ja Agenda 2030:n kestävyystavoitteiden mukaan. Jokaisella painopistealueella on kolme indikaattoria.
Visio 2030:n pohjoismaiset indikaattorit on laadittu koskemaan Pohjoismaiden aluetta kokonaisuutena. Se tarkoittaa, että ne on laadittu Pohjolan yhteisiksi indikaattoreiksi, jotka perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin tilastotietokantoihin. Siksi kehitysindikaattoreita ei jaotella erikseen Pohjoismaiden tai Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin kesken.
Pohjoismaisten kehitysindikaattoreiden laadinnassa on noudatettu seuraavia periaatteita:
- Strategisten priorisointien ja niiden alla olevien alueiden välillä tulee olla selkeä kytkös, ja indikaattoreiden tulee antaa hyvä käsitys siitä, kuinka kehitys kullakin alueella edistyy.
- Aina kun mahdollista, indikaattoreiden tulee liittyä Agenda 2030:n 17 globaaliin kestävyystavoitteeseen ja niiden globaaleihin kestävyysindikaattoreihin.
- Tästä tulee olla saatavilla säännöllisesti julkaistua kansallista ja kansainvälistä tilastotietoa.
- Työssä tulee korostaa selkeyttä ja viestitettävyyttä pohjoismaisen yhteistyön kaikille kohderyhmille.
Seuranta
Pohjoismainen kestävän kehityksen asiantuntijaryhmä seuraa jatkuvasti Visio 2030:n pohjoismaisia indikaattoreita vuosina 2021–2024. Ryhmä toimii pohjoismaisen yhteistyökomitean (NSK) ja pohjoismaisten yhteistyöministereiden (MR-SAM) neuvoa-antavana elimenä. Indikaattoreita seurataan laatimalla tilanneraportti, jonka avulla seurataan Pohjolan kehittymistä maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi Visio 2030:n mukaan. Tämän perusteella keskustellaan Pohjoismaiden ministerineuvoston tulevasta työstä Visio 2030:n parissa MR-SAMin ja Pohjoismaiden pääministereiden kanssa.
Tilanneraportit julkaistaan joka toinen vuosi, ja niissä on arvio kaikkien Visio 2030 -indikaattorien tilanteesta, jotta voidaan selvittää, kuinka paljon työtä vielä tarvitaan vision toteuttamiseksi. Tilanneraportti nostaa indikaattoreiden kohdalla esiin eroja, jotka perustuvat ikään, sukupuoleen, yhteiskuntaryhmään ja alueeseen aina kun asialla on merkitystä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikki Pohjoismaiden asukkaat jaotellaan sukupuolen mukaan.
Viestintä
Pohjoismaiden ministerineuvosto viestii Visio 2030:n pohjoismaisiin indikaattoreihin liittyvästä työstä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sisäisesti indikaattoreita käsitellään ensi sijassa Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -työssä, kuten pohjoismaisten virkamieskomiteoiden ja ministerineuvoston kokousten tausta-aineistossa. Ulkoisessa viestinnässä indikaattorit ovat jatkuvasti esillä Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivustossa, pohjoismaisessa tilastotietokannassa sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston sosiaalisessa mediassa.
Kuva: Karin Beate Nøsterud/norden.org • Unsplash • Yadid Levy/norden.org
Vihreä Pohjola
Haluamme yhdessä edistää yhteiskuntiemme siirtymistä vihreään talouteen sekä hiilineutraaliutta ja kestävää kierto- ja biotaloutta.
Taulukko 1: Vihreän Pohjolan pohjoismaiset kehitysindikaattorit.
| Nro | Indikaattori | Kuvaus |
| Ilmastotekoja (tavoite 13) | ||
| 1.1.1 | Kasvihuonekaasupäästöt*13.2.2 | Indikaattori näyttää alueen kasvihuonekaasupäästöt kokonaisuudessaan (sis. kansainväliset lennot). |
| 1.1.2i | Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt*13.2.2 | Indikaattori näyttää kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt kokonaisuudessaan. |
| 1.1.3 | Arktisen merialueen jääpeite | Indikaattori ilmoittaa kuinka monta neliökilometriä Arktiksella on jäätä. |
| Edullista ja puhdasta energiaa (tavoite 7) | ||
| 1.2.1 | Uusiutuvan energian osuus energian bruttokulutuksesta*7.2.1 | Indikaattori näyttää uusiutuvan energian osuuden energian bruttokulutuksesta. |
| 1.2.2 | Energiankulutus suhteessa BKT:hen*7.3.1 | Indikaattori osoittaa energiantoimitusten ja bruttokansantuotteen (BKT) välisen suhteen. Pienempi kiintiö osoittaa yhden BKT-yksikön tuottamiseen menevän vähemmän energiaa. BKT ilmoitetaan kiinteinä hintoina. |
| 1.2.3 | Energiankulutuksen kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti | Indikaattori osoittaa, mikä energiankulutuksesta peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen suhde on sisämaan bruttoenergiankulutukseen (hiilidioksidiekvivalenttitonni) vuoteen 2000 verrattuna. |
| Vastuullista kuluttamista (tavoite 12) | ||
| 1.3.1 | Asukaskohtainen materiaalijalanjälki*8.4.1/12.2.1 | Materiaalijalanjälki kertoo luonnonvarojen kokonaiskäyttötarpeen maan materiaalinkysynnän tyydyttämiseksi. Asukaskohtainen materiaalijalanjälki ilmaisee näin ollen maan kokonaiskysynnän vaatiman keskimääräisen materiaalinkulutuksen. |
| 1.3.2 | Kunnissa syntyvän jätteen kierrätysaste*12.5.1 | Indikaattori näyttää kierrätetyn kunnallisen jätteen osuuden kunnan kaikesta syntyvästä jätteestä. |
| 1.3.3 | Rekisteröityjen ympäristömerkkilisenssien määrä | Muuttuja kertoo Joutsen-ympäristömerkintään liittyvien rekisteröityjen lisenssien määrän kunkin vuoden viimeisenä päivänä. |
| Maanpäällinen elämä (tavoite 15)** | ||
| 1.4.1 | Suojeltujen maa-alueiden osuus (maan kokonaispinta-alasta)*15.1.2 | Natura 2000:n perusteella suojellun maan osuus (Suomi, Ruotsi ja Tanska). Norja ja Islanti: Kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet. Norjasta otetaan mukaan suojellut maisema-alueet ja Islannista suojellut elinympäristöt. |
| 1.4.2 | Luomuviljelyalan osuus*2.4.1 | Luomuviljelyalan osuus (tuottava ja kestävä) kokonaisviljelyalasta. |
| 1.4.3 | Viljelymaiseman tavallisimmat linnut*15.5.1 | Indeksi viljelymaisemassa yleisesti esiintyvistä linnuista, jotka ao. maan BirdLife-järjestö on valinnut. Indeksi 2000 = 100. |
| Vedenalainen elämä (tavoite 14)*** | ||
| 1.5.1 | Suojellut merialueet (kokonaispinta-ala)*14.5.1 | Natura 2000:n perusteella suojellun merialueen osuus (Suomi, Ruotsi ja Tanska). Norja: Suojeltu merialue. |
| 1.5.2 | Itämeren rehevöityminen*14.1.1 | Indikaattori osoittaa Itämereen vuosittain päätyvän typen ja fosforin määrän tonneina. Mittaukset on tehty seitsemältä alueelta, pohjoiselta Perämereltä Kattegatiin Tanskan ja Ruotsin välillä. Mittaukset koskevat ilmasta ja vesistöistä peräisin olevaa kokonaismäärää. |
| 1.5.3 | Arktiksen ja Barentsinmeren kalakannat*14.4.1 | Koillisen Arktiksen ja Barentsinmeren kalakannat. Indikaattori ilmoittaa turskan, silakan ja mustakitaturskan kokonaiskannan tuhansina tonneina. |
*** Liittyy tavoitteeseen Puhdas vesi ja sanitaatio (tavoite 6)
Kuva: Unsplash
Kilpailukykyinen Pohjola
Haluamme yhdessä edistää Pohjolan vihreää kasvua, joka perustuu tietoon, innovaatioon, liikkuvuuteen ja digitaaliseen integraatioon.
Taulukko 2: Kilpailukykyisen Pohjolan pohjoismaiset kehitysindikaattorit.
| Nro | Indikaattori | Kuvaus | |||
| Hyvä koulutus (tavoite 4) | |||||
| 2.1.1 | Saavutettu koulutustaso: korkeakoulu/yliopistokoulutus*4.1.2 | Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäryhmässä 30–34. | |||
| 2.1.2 | Koulutuksensa ennenaikaisesti keskeyttäneiden määrä | Koulutuksensa ennenaikaisesti keskeyttäneiden osuus ikäryhmässä 18–24. | |||
| 2.1.3 | Aikuisten osallistuminen täydennyskoulutukseen*4.3.1 | Täydennyskoulutukseen osallistuneiden osuus ikäryhmässä 25–64 viimeisten neljän viikon aikana. Koulutukseen osallistumisella mitataan elinikäistä oppimista. | |||
| Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (tavoite 8) | |||||
| 2.2.1 | Työllisyysaste | Väestön työllisyysaste ikäryhmässä 15–64. | |||
| 2.2.2 | Työllisten osuus kiertotalouden (ja biotalouden) alalla toimivissa yksityisissä yrityksissä. | Indikaattori näyttää kierrätys-, korjaus- ja uusiokäyttösektoreilla sekä vuokra- ja leasingalalla työskentelevien osuuden työllisten kokonaismäärästä. | |||
| 2.2.3 | Vuosittainen BKT:n kasvu*8.1.1 | Indikaattori osoittaa BKT:n prosentuaalisen muutoksen edelliseen vuoteen verrattuna kiinteinä hintoina. Kiinteät hinnat (toisin kuin käyvät hinnat) eivät sisällä hinnanmuutosten vaikutuksia ja sarja näyttää BKT:n volyyminmuutoksen. | |||
| Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja (tavoite 9) | |||||
| 2.3.1 | Tutkimus- ja kehityskustannukset osuutena BKT:stä*9.5.1 | Tutkimuksen ja kehityksen sisäiset kustannukset prosenttiosuutena BKT:stä. Sisäiset T&K-kustannukset sisältävät kaikki juoksevat ja kiinteät T&K-kustannukset tietyn kauden kuluessa rahoituslähteestä riippumatta. | |||
| 2.3.2 | Patenttihakemusten määrä ympäristöteknologian alalla | Euroopan patenttivirastolle toimitettujen patenttihakemusten määrä OECD:n ympäristötekniikaksi luokittelemilla aloilla. | |||
| 2.3.3 | Digitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) | Digitalouden ja -yhteiskunnan indeksi kertoo 37 mittarin perusteella lasketun maiden yleisen digitaalisen suorituskyvyn ja digitaalisen kilpailukyvyn edistymisen. | |||
| Kestävät kaupungit ja yhteisöt (tavoite 11) | |||||
| 2.4.1 | Linja-autoilla ja junilla toteutuvien henkilökuljetusten osuus kaikesta henkilöliikenteestä*11.2.1 | Julkisen liikenteen osuus kaikesta matkustajaliikenteestä matkustajakilometreinä. Julkinen liikenne tarkoittaa linja-autoja ja junia. Matkustajaliikenteeseen sisältyvät henkilöautoilla, linja-autoilla ja junilla toteutuvat henkilökuljetukset. | |||
| 2.4.2 | Ilmansaastehiukkasille altistuminen kaupunkialueilla*11.6.2 | Vuosittainen keskiarvo alle 2,5 µm hiukkasten määrästä taajamien ilmassa. Indikaattori on väestöpainotettu taajamien väestömäärän mukaan. | |||
| 2.4.3 | Keskimääräinen asukkaiden käytössä oleva avoin tila rakennetulla alueella*11.7.1 | Tätä indikaattoria vastaavaa tilastotietoa ei ole vielä kerätty. | |||
| Vapaa liikkuvuus | |||||
| 2.5.1 | Pohjolan sisäinen maahanmuutto | Indikaattori näyttää asuinmaastaan toiseen Pohjoismaahan muuttavien tai siellä asuvien henkilöiden osuuden 10 000 asukkaasta. | |||
| 2.5.2 | Tuonti Pohjoismaista | Kokonaistavarantuonnin määrä muista Pohjoismaista. | |||
| 2.5.3 | Työssäkäynti Pohjoismaiden rajojen yli | Indikaattori kertoo muussa Pohjoismaassa kuin asuinmaassaan työskentelevien henkilöiden osuuden 10 000 työllistä kohti. | |||
Kuva: Mads Schmidt Rasmussen / norden.org • Johannes Jansson/norden.org • Iris Dager / norden.org
Sosiaalisesti kestävä Pohjola
Haluamme yhdessä edistää osallisuutta, tasa-arvoa ja yhtenäisyyttä alueella, jossa on yhteiset arvot ja jossa vahvistetaan kulttuurivaihtoa ja hyvinvointia.
Taulukko 3: Pohjoismaiset indikaattorit sosiaalisesti kestävälle Pohjolalle.
| Nro | Indikaattori | Kuvaus |
| Terveyttä ja hyvinvointia (tavoite 3) | ||
| 3.1.1 | Vastasyntyneen eliniänodote | Odotettavissa oleva elinikä syntymän hetkellä. |
| 3.1.2 | Oma arvio terveydentilasta | Oman terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi arvioivien osuus. |
| 3.1.3 | Kuolleisuus ennen 75. ikävuotta ennaltaehkäistäviin ja parannettaviin sairauksiin | Kuolleisuus tiettyihin sairauksiin 100 000 asukasta kohden ikäluokassa 0–75. Ikäjakauma on vakioitu, jotta maat olisivat keskenään vertailukelpoisia. Mukaan on otettu sellaiset sairaudet, jotka katsotaan parannettaviksi tai ennalta ehkäistäviksi. |
| Sukupuolten tasa-arvo (tavoite 5) | ||
| 3.2.1 | Sukupuolittuneet työmarkkinat | Indikaattorina käytetään mittausvälinettä, jota kutsutaan vakioiduksi indeksiksi tai Karmel ja MacLachlan -indeksiksi (IP). Indikaattori ilmoittaa työllisten lukumäärän, jonka olisi vaihdettava ammattia, jotta naisten ja miesten edustus eri ammateissa olisi tasapainossa. |
| 3.2.2 | Isien käyttämä osuus perhevapaista | Indikaattori osoittaa isien käyttämän osuuden perhevapaista. |
| 3.2.3 | Naisten osuus kansallisissa parlamenteissa*5.5.1 | Indikaattori näyttää kansallisiin parlamentteihin valittujen naisten osuuden. |
| Eriarvoisuuden vähentäminen (tavoite 10)**** | ||
| 3.3.1 | Gini-kerroin | Gini-kerroin on talouden epätasa-arvoa, esim. tulonjakoa koskeva mittayksikkö. |
| 3.3.2 | Köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien henkilöiden osuus väestöstä | Yhteenveto perustuu seuraaviin kriteereihin: 1) köyhyysrajan alapuolella elävät ihmiset (60 prosenttia kansallisesta käytettävissä olevasta keskitulosta sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen), 2) vakavassa aineellisessa puutteessa elävät, 3) erittäin matalan työllisyysasteen kotitaloudet. |
| 3.3.3 | Työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia koskevat erot EU:ssa syntyneiden ja sen ulkopuolella syntyneiden välillä | Tämä indikaattori näyttää työttömien tai työelämän ulkopuolella olevien määrän eron sen mukaan, ovatko henkilöt syntyneet EU:n ulkopuolella vai asuinmaassa. |
| Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta (tavoite 16) | ||
| 3.4.1 | Sosiaalinen luottamus | Indikaattori näyttää kymmenportaisella asteikolla, kuinka paljon yleisesti koetaan luottamusta toisiin ihmisiin. Asteikko alkaa tasolta 0, jolloin luottamusta toisiin ei ole lainkaan, ja jatkuu tasolle 10, jolloin luottamusta koetaan lähes kaikkiin ihmisiin. |
| 3.4.2 | Kansallisiin vaaleihin osallistuminen | Äänioikeuttaan käyttäneiden äänioikeutettujen osuus (hyväksytyt, tyhjät ja hylätyt äänet). |
| 3.4.3 | Väestönosuus, jolla on ongelmia rikollisuuden, väkivallan ja ilkivallan kanssa*16.2.1 | Indikaattori osoittaa sen osuuden väestöstä, jolla on ongelmia rikollisuuden, väkivallan ja ilkivallan kanssa omalla asuinalueellaan. |
| Vahvempi kulttuurielämä | ||
| 3.5.1 | Kulttuurituotteiden tuonti Pohjoismaista | Kulttuurituotteiden tuonnin osuus muista Pohjoismaista. |
| 3.5.2 | Julkisten kulttuurimenojen osuus BKT:stä | Indikaattori kertoo valtion (sekä alueiden ja kuntien) kulttuuribudjetin koon. |
| 3.5.3 | Kotitalouksien kulttuurimenot, indeksi (2015=100) | Indikaattori osoittaa kotitalouksien virkistys- ja kulttuuripalveluihin käyttämän rahamäärän. Kehitys on ilmoitettu kiinteinä hintoina vuoteen 2015 verrattuna. Yksittäisten ihmisten ja kotitalouksien kulttuurituotteisiin ja -palveluihin käyttämiä varoja tarkastellaan arvioimalla kulttuuriaktiviteetteihin osallistumista. |
Tietoja tästä julkaisusta
Visio 2030:n pohjoismaiset indikaattorit
PolitikNord 2021:721
ISBN 978-92-893-7021-9 (PDF)
ISBN 978-92-893-7022-6 (ONLINE)
http://doi.org/10.6027/politiknord2021-721
© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2021
Ulkoasu: Erling Lynder
Pohjoismainen yhteistyö
Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.
Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org
Lisää pohjoismaisia julkaisuja on luettavissa osoitteessa www.norden.org/fi/publikationer