Budjetti 2021 – väline Visio 2030:n toteuttamiseen

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2021 budjetti on monella tapaa erikoinen.

Se on ensimmäinen Visio 2030:n aikainen budjetti ja samalla ensimmäinen, johon sisältyy neljän vuoden näkökulma. Budjetti on kaiken lisäksi laadittu koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden vallitessa.

Pääministerit hyväksyivät elokuussa 2019 Visio 2030:n, jonka mukaan Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue. Viesti oli selkeä: pohjoismaisen yhteistyön tavoitetasoa haluttiin korottaa ja keskiöön nostaa aikamme suuret ympäristö- ja ilmastohaasteet. Se edellyttää priorisointimuutoksia ja entistä tarkempaa fokusointia. Yhteistyöministerit päättivät siihen liittyen vuoden 2020 alussa historiallisesta budjetin uudelleenjaosta. Sillä halutaan parantaa vuosia 2021–2024 koskevien strategisten painopistealueiden, eli vihreän Pohjolan, kilpailukykyisen Pohjolan ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan, välistä tasapainoa.

Toinen iso muutos on se, että Pohjoismaiden ministerineuvosto toimii vuodesta 2021 lähtien pitemmän aikavälin näkökulmasta. Lähtökohtana ovat vuoden 2021 hyväksytty budjetti ja vuosia 2022–2024 koskeva ennuste. Näin saadaan tarvittavat edellytykset pitkäjänteiselle työlle ja vahvistetaan Visio 2030:n toteuttamista.

Vision toteutusta tukee Visio 2030:n toimintasuunnitelma, joka hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä lokakuun 2020 lopussa. Pyrkimyksenä on, että neljän seuraavan vuoden aikana voidaan selkeästi nimetä aloitteet, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista, ja samalla vahvistaa monialaista näkökulmaa koko Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Lisäksi laaditaan mitattavat tavoitteet ja mittarit, jotka selkeyttävät vaikutusten ja tulosten seurantaa. Vuosibudjetissa kuvataan yksityiskohtaisemmin sitä, miten siihen sisältyvät konkreettiset aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision tavoitteiden saavuttamista.

Kaikki ministerineuvostot ja pohjoismaiset laitokset ovat olleet mukana tunnistamassa Visio 2030:n täytäntöönpanon edellyttämiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Työtä ovat pohjustaneet tärkeällä tavalla myös kansalaisyhteiskunnan kanssa käydyt keskustelukokoukset, joita on pidetty muun muassa nuorten kanssa kaikissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto ovat käyneet aktiivista vuoropuhelua koko Visio 2030 -työn ajan. Toimiva strateginen vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvoston kanssa edistää vision tavoitteiden saavuttamista, ja Pohjoismaiden neuvoston kädenjälki näkyy selkeästi vuoden 2021 budjettityössä.

Kesken visiotyötä alkoi koronakriisi, ja tämänhetkinen tilanne merkitsee suuria haasteita – mutta myös mahdollisuuksia – tulevien vuosien pohjoismaiselle yhteistyölle. Yhteistyöministerit ovat päättäneet pitää kiinni pitkän aikavälin visiosta ja sen tavoitteista. Haluan mainita, että monet vision hyväksymisen jälkeen selkeästi painotetut alueet, kuten innovoinnin ja kilpailukyvyn vauhdittama vihreä ja sosiaalisesti kestävä siirtymä, ovat tehokkaita välineitä myös koronakriisin kaltaisten kriisien hallinnassa. Pohjoismaisella yhteistyöllä onkin hyvät edellytykset selviytyä tulevaisuudessa.

Esipuhe: Paula Lehtomäki, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri
Kuva: Kristian Septimius Krogh/norden.org

Paula Lehtomäki
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

Neuvottelut Pohjoismaiden neuvoston kanssa ja saavutettu budjettikompromissi

Syksyllä 2020 Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kesken käytiin poliittiset neuvottelut ministerineuvoston budjettiehdotuksesta. Neuvottelut johtivat seuraaviin muutoksiin/tarkennuksiin vuoden 2021 budjetissa:

että Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle varataan budjettiin jo sisältyvän määrärahan lisäksi 750__000 Tanskan kruunua koronakriisin kielteisten vaikutusten lieventämiseen kulttuurialalla. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta, joka on tarkoitettu muun muassa koronakriisin vaikutusten torjumiseen.

että Orkesteri Nordenille varataan budjetissa sille jo osoitetun määrärahan lisäksi 50__000 Tanskan kruunua. Summa varataan MR-K:n budjettikohdasta 4-2208, Strategiset panostukset.

että Pohjoismaiseen kirjallisuusviikkoon varataan 250__000 Tanskan kruunua. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta.

että Grönlannin Pohjola-instituutin (NAPA) hallinnoimalle kulttuuritukiohjelmalle varataan 350__000 Tanskan kruunua budjetissa sille osoitetun määrärahan lisäksi. Summa varataan MR-U:n budjettikohdasta 4-2208, Strategiset panostukset.

että mielenterveysalan pohjoismaisen työryhmän keskeisenä teemana on edelleen itsemurhien ehkäisy ja että itsemurhien ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota suunniteltaessa Suomen puheenjohtajakaudella 2021 järjestettävää psykiatrian alan huippukokousta.
että sosiaalisektori edelleen keskittyy antibioottiresistenssiä ehkäiseviin aloitteisiin, muun muassa toimiessaan koronakriisiin liittyvien aloitteiden parissa vuonna 2021.
että sosiaalisektori osana Ruotsin puheenjohtajakaudella käynnistettyä VOPD-kartoitustyötä (etähoito ja hoiva) keskittyy edelleen mielenterveyteen. Vuonna 2021 käynnistyy myös VOPD 2.0 hanke, jonka tavoitteena on tukea digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa hoito- ja hoiva-alalla. Hanke on sektorienvälinen, ja se toteutetaan vision toimintasuunnitelman täytäntöönpanon puitteissa.
että budjettiin sisältyvän määrärahan lisäksi varataan 500__000 Tanskan kruunua pohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistamiseen budjettikohdassa 2-2544, Pohjoismainen kieliyhteistyö. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta (250__000 Tanskan kruunua) ja opetusministerineuvoston (MR-U) budjettikohdasta 2-2506, Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö (250__000 Tanskan kruunua).

että liikennealan yhteistyötä varten ei tässä vaiheessa perusteta liikennepolitiikan ministerineuvostoa MR-Transportia. Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat keskustelleet asiasta viimeksi syyskuussa 2020, jolloin todettiin, etteivät maat ole yksimielisiä asiasta. Se ei kuitenkaan sulje pois muiden tasojen liikenneyhteistyötä, ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:ssa ja sen toimintasuunnitelmassa on varattu huomattavasti varoja vihreän liikenteen edistämiseen.
että budjettikohdasta 1-0410, Norden-yhdistysten liitto, korvamerkitään 1 miljoona Tanskan kruunua Norden i skolan -oppimisalustan rahoituksen jatkamiseen.

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehys vuodeksi 2021

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2021 kokonaismenokehys on 969 023 000 Tanskan kruunua (vuoden 2021 hinnoin), eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna 2020.

Kehyksen erittely:


Kokonaiskehyksen rakenne	tuhatta Tanskan kruunua
Vuoden 2021 hyväksytty budjetti vuoden 2020 hinnoin	967 547
Vuoden 2021 hintatason mukainen inflaatiokorjaus	18 373
Valuuttakurssikorjaus	-16 897
Yhteensä vuoden 2021 hinnoin	969 023

Vuoden 2021 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 18 373 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,9 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi pienentää budjettia 16 897 000 Tanskan kruunua. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi.

Budjettikooste 2021 ja 2020


			Budjetti	Budjetti	Erotus
			2021	2020	Nimellinen	Korjattu
1.	Yhteistyöministerit (MR-SAM)		273 992	258 114	15 878	9 333
	a.	Vihreän, kilpailukykyisen ja kestävän Pohjolan edistäminen	128 930	108 906	20 024	-25 376
	b.	Kansainvälinen yhteistyö	56 176	59 968	-3 792	-3 968
		i. Toimistojen osuus*	14 876	15 624	-748	-924
	c.	Sihteeristötehtävät	88 886	89 240	-354	-1 323
		i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö)	81 680	82 036	-356	-1 325
2.	Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U)		207 550	224 723	-17 173	-13 057
	a.	Yleiset tutkimus- ja koulutusaloitteet	1 000	4 498	-3 498	-3 498
	b.	Politiikan kehittäminen ym.	17 034	15 723	1 311	1 087
	c.	Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat	78 299	86 356	-8 057	-9 366
	d.	NordForsk (laitos)	109 421	97 459	11 962	17 641
	e.	Muu tutkimus	1 796	20 687	-18 891	-18 921
3.	Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S)		41 124	42 331	-1 207	-1 594
		i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos)	18 265	18 786	-521	-714
4.	Kulttuuriministerineuvosto (MR-K)		163 433	173 766	-10 333	-11 908
	a.	Yleiset kulttuuripanostukset	48 355	53 516	-5 161	-5 763
	b.	Elokuva ja media	31 840	31 464	376	-156
	c.	Taideala	31 585	32 691	-1 106	-1 634
	d.	Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset)	44 865	47 754	-2 889	-2 737
	e.	Muut kulttuuripanostukset	6 788	8 341	-1 553	-1 618
5.	Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS)		45 199	43 926	1 273	915
	a.	Kalastus	6 660	6 660	0	0
	b.	Maa- ja metsätalous	30 399	30 041	358	0
		i. NordGenin osuus (laitos)	22 628	22 388	240	0
	c.	Elintarvikkeet	6 270	6 270	0	0
6.	Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM)		11 414	11 671	-257	-302
7.	Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT)		133 146	131 921	1 225	4 891
	a.	Elinkeinopolitiikka	84 729	86 241	-1 512	2 072
		i. Nordic Innovationin osuus (laitos)	71 680	65 450	6 230	9 950
	b.	Energiapolitiikka	15 551	12 832	2 719	3 168
		i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen osuus (laitos)	8 666	9 115	-449	0
	c.	Aluepolitiikka	32 866	32 848	18	-349
		i. Nordregion osuus (laitos)	10 293	10 293	0	-109
8.	Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK)		60 023	47 555	12 468	12 221
9.	Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A)		14 431	15 223	-792	-893
		i. Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos)	3 661	3 617	44	0
10.	Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS)		1 592	1 634	-42	-42
11.	Oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST)		1 193	1 225	-32	-32
12.	Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL)		15 926	15 458	468	468
Pohjoismainen budjetti yhteensä			969 023	967 547	1 476	0
*Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot

Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintasuunnitelma vuodeksi 2021

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee vuoden 1971 Helsingin sopimus.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain jäsenmaiden välillä. Vuonna 2021 puheenjohtajuus siirtyy Tanskalta Suomelle.

Päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista on pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM). Yhteistyötä tehdään kymmenessä eri alan ministerineuvostossa sekä ad hoc -digitalisaatioministerineuvostossa.

Visio 2030: Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue

Pohjoismaat hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue.

Vision vuoksi on tehty uudelleenkohdennuksia ja aloitteita, joilla halutaan varmistaa, että kaikki työ tukee selkeästi kolmea strategista painopistealuetta eli vihreää Pohjolaa, kilpailukykyistä Pohjolaa ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa.

Kaiken Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävän työn on edistettävä Visio 2030:n täytäntöönpanoa ja kolmea strategista painopistealuetta. Kaikki ministerineuvostot ja pohjoismaiset laitokset ovat olleet mukana tunnistamassa Visio 2030:n täytäntöönpanossa tulevalla nelivuotiskaudella tarvittavia tavoitteita ja aloitteita. Pohjoismaiden neuvosto on tehnyt ehdotuksia tärkeinä pitämistään aiheista, ja niistä on keskusteltu säännöllisesti budjettityön kuluessa. Myös kansalaisyhteiskunnan kanssa on pidetty keskustelukokouksia, muun muassa nuorten kanssa kaikissa Pohjoismaissa.

Yhteistyöministerit hyväksyivät helmikuussa 2020 näiden ehdotusten pohjalta kaksitoista yleistavoitetta strategisille painopistealueille sekä muutoksia budjettikohtien jakaumaan. Päätös merkitsee sitä, että eri ministerineuvostojen välistä budjettijakoa muutetaan vihreiden aloitteiden vahvistamiseksi. Näin halutaan saada aikaan parempi tasapaino vision kolmen strategisen painopistealueen kesken. Uudelleenkohdennukset toteutetaan asteittain vuosina 2021–2024.

Uudelleenkohdennusten kokonaissumma vuonna 2024 on noin 170 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä on yli 1/6 Pohjoismaiden ministerineuvoston vuotuisesta osapuilleen 1 miljardin Tanskan kruunun suuruisesta kokonaisbudjetista. Uudelleenkohdennuksia käytetään erityisesti vihreän alueen vahvistamiseen. Summa on yli 100 miljoonaa Tanskan kruunua vuonna 2024, jolloin kaikki uudelleenkohdennukset on toteutettu, mutta vihreisiin aloitteisiin panostetaan merkittävästi jo vuonna 2021.

Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa varmistaa vuoden 2021 työssään ja budjetissaan, että pohjoismainen yhteistyö edistää Visio 2030:n toteutusta. Pohjoismaisen budjetin kokonaiskehykset ovat samat kuin vuonna 2020.

Vuoden 2021 budjetissa jokaisen budjettikohdan johdannosta käy ilmi, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision tavoitteita. Kutakin budjettikohtaa laadittaessa on lisäksi mainittu, edistävätkö kohtaan sisältyvät toimenpiteet sektorien yhteisiä painopistealueita, eli sukupuolten tasa-arvoa, kestävää kehitystä (Agenda 2030) sekä lasten ja nuorten näkökulmaa.

Ministerineuvosto on laatinut monialaisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2021–2024 vahvistaakseen sektorienvälistä yhteistyötä vision tavoitteiden toteutuksessa. Pyrkimyksenä on kyetä nimeämään aloitteita, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista, ja samalla vahvistaa monialaista näkökulmaa koko Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Lisäksi laaditaan mitattavat tavoitteet ja mittarit, joiden avulla voidaan seurata vaikutuksia ja tuloksia. Toimintasuunnitelmaan sisältyy erityispanostus sektorienväliseen yhteistyöhön, johon on varattu budjetissa 40 miljoonaa Tanskan kruunua vuodessa. Yhteistyöministerit (MR-SAM) päättivät määrärahasta hyväksyessään toimintasuunnitelman virallisesti marraskuussa 2020. Koko toimintasuunnitelman voi lukea täältä.

Tukeakseen uuden vision ja toimintasuunnitelman toteutusta yhteistyöministerit ovat tehneet päätöksen vuosien 2022–2024 alustavista talouskehyksistä. Kehykset ovat alustavat, koska ne edellyttävät kansallisten parlamenttien vuotuista hyväksyntää.


Miljoonaa Tanskan kruunua, vuoden 2020 hintataso	2020	2021	2022	2023	2024
MR-SAM	251,625	227,445	220,320	215,195	203,070
MR-DIGITAL	15,458	15,926	17,051	18,176	19,301
MR-U	224,723	211,666	204,416	197,166	189,916
MR-S	42,331	40,737	40,237	39,737	39,237
MR-K	180,255	161,858	154,608	147,358	140,108
MR-FJLS	43,926	44,841	46,591	47,341	49,091
MR-JÄM	11,671	11,369	11,369	11,369	11,369
MR-TILLVÄXT (elinkeinopolitiikka)	86,241	88,313	91,313	94,313	98,313
MR-TILLVÄXT (energiapolitiikka)	12,832	16,000	19,000	22,000	26,000
MR-TILLVÄXT (aluepolitiikka)	32,848	32,499	32,999	33,499	33,999
MR-MK	47,555	59,776	73,026	85,276	101,526
MR-A	15,223	14,330	13,830	13,330	12,830
MR-FINANS	1,634	1,592	1,592	1,592	1,592
MR-JUST	1,225	1,193	1,193	1,193	1,193
Erillismääräraha		40,000	40,000	40,000	40,000
Yhteensä	967,547	967,547	967,547	967,547	967,547

Vuoden 2021 budjetti on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta, ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa 2020. Ehdotus lähetettiin sen jälkeen lausuntokierrokselle kaikkiin Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit hyväksyivät budjettiehdotuksen syyskuussa 2020. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2021 lopullisen budjetin ja toimintasuunnitelman 2021–2024 marraskuussa 2020 keskusteltuaan niistä Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi budjettisuosituksen joulukuussa 2020.

Tulosten seuranta ja arviointi Pohjoismaiden ministerineuvostossa

Tulosten seuranta ja arviointi ovat tärkeitä työkaluja Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiprosessissa. Ne antavat mahdollisuuden käyttää näin saatavaa tietoa uusien poliittisten aloitteiden perustana. Tuloslaskelma varojen käytöstä on esitetty budjettikirjassa kunkin ministerineuvoston laatimassa johdannossa ja eri budjettikohtien erittelyssä. Pohjoismaisessa budjetissa tullaan jatkossa käyttämään aikaisempaa enemmän tuloslaskelmia ja arviointeja varainjaon perustana. Vuoden 2021 budjetin laadinnassa tuloksen seurantaan käytetään viimeisintä päättynyttä tilikautta eli vuotta 2019. Vuonna 2019 ministerineuvostoilla oli yhteensä noin 430 poliittisesti hyväksyttyä tavoitetta. Näistä arvioidaan noin 99 % joko kokonaan tai osittain toteutuneiksi ja 1 % arvioidaan jääneen toteutumatta, ks. seuraava kaavio.

{"chart":{"animation":false,"type":"pie","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":50,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","options3d":{"enabled":false,"alpha":45}},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","style":{"color":"#000000","fontSize":"12"}},"depth":35},"pie":{"showInLegend":true,"subType":"full","center":["50% 50%"],"borderWidth":2,"allowPointSelect":true,"cursor":"default","dataLabels":{"distance":30},"startAngle":0,"endAngle":0,"point":{"events":{}}}},"series":[{"type":"pie","data":[{"name":"Ei toteutunut","y":1,"sliced":false,"selected":false},{"name":"Toteutunut osittain","y":10,"sliced":false,"selected":false},{"name":"Toteutunut kokonaan","y":89,"sliced":false,"selected":false}]}],"xAxis":{"categories":["","",""],"lineWidth":0},"yAxis":{"allowDecimals":true},"colors":["#adcff1","#006eb6","#385988","#ffdde2","#ef403b","#fdcf41"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"layout":"horizontal","reversed":true,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12"},"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":true,"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan pääosin maiden suorilla maksuosuuksilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa kokonaisbudjettia ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2021 budjetti perustuu vuosiin 2017 ja 2018.


TULOT	2018		2019		2020		2021
Tuhatta Tanskan kruunua (kuluvan vuoden hinnoin)	Budjetti	Jako- peruste	Budjetti	Jako- peruste	Budjetti	Jako- peruste	Budjetti	Jako- peruste
Palkoista pidätettävä maksu	13 500		13 500		13 500		13 500
Muut tulot (esim. korot)	0		0		0		0
Maiden maksuosuudet	937 362		943 179		954 047		955 523
– Tanska	197 783	21,1 %	201 840	21,4 %	207 521	21,8 %	208 304	21,8 %
– Suomi	150 915	16,1 %	155 625	16,5 %	158 313	16,6 %	159 572	16,7 %
– Islanti	9 374	1,0 %	12 261	1,3 %	14 517	1,5 %	15 288	1,6 %
– Norja	283 083	30,2 %	267 863	28,4 %	265 352	27,8 %	265 635	27,8 %
– Ruotsi	296 206	31,6 %	305 590	32,4 %	308 345	32,3 %	306 723	32,1 %
Yhteensä	950 862	100 %	956 679	100 %	967 547	100 %	969 023	100 %

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä

Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että sen maksujärjestelmän vaikutukset otetaan huomioon Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa. Sopimus vaikuttaa siten maiden pohjoismaisen budjetin maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelmän ulkopuolella ovat Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan maksujärjestelmää koskevat keskinäiset maksut otetaan siten huomioon niiden maksuosuuksissa ministerineuvoston budjettiin. Vuonna 2018 päätettiin, että sopimusta jatketaan toistaiseksi.

Sopimuksesta käy ilmi, että opiskelijan asuinmaa maksaa opiskelumaalle korvausta 75 prosentista siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa asuinmaansa säännösten mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka opiskelee sopimuksen artiklan 1 mukaisessa korkea-asteen koulutuksessa toisessa maassa. Laskelmassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia.

Vuoden 2021 opiskelijakohtainen korvaus on 31 954 Tanskan kruunua.

Ministerineuvosto vastaanottaa laskelman pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä.


Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua
	Budjetti 2018	Budjetti 2019*	Budjetti 2020	Budjetti 2021
Tanska	-77 718	-74 000	-62 983	-59 627
Suomi	43 689	54 084	53 985	51 119
Islanti	0	0	0	0
Norja	50 375	50 160	43 655	43 594
Ruotsi	-16 346	-30 244	-34 657	-35 086
Yhteensä	0	0	0	0
* Lukuihin sisältyy vuosien 2014–2018 poikkeaman korjausehdotus.

Seuraavassa taulukossa ovat maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvostolle kansallisissa valuutoissa yhteistyöministerien hyväksymien budjettivaluuttakurssien mukaan laskettuna. Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä sisältyy lukuihin.


Budjetti 2021 – Maiden maksuosuudet kansallisissa valuutoissa
Tanska	148 677 DKK
Suomi	28 243 EUR
Islanti	305 760 ISK
Norja	435 534 NOK
Ruotsi	382 587 SEK

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys

Yksi tapa tarkastella Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on verrata budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen bruttokansantuote on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan yhteenlaskettu BKT. Seuraavasta kaaviosta näkyy budjetti suhteessa pohjoismaiseen BKT:hen vuodesta 1995 alkaen. Siitä näkyy myös, että ministerineuvoston budjetti on pienentynyt suhteessa maiden BKT:hen kyseisellä kaudella.

Vertailu on tehty vuosina 1995–2019, ja vuoden 1995 indeksiksi on asetettu 100. Syynä tarkastelukauden rajaukseen on se, että BKT-tiedot ovat saatavilla kyseiseltä kaudelta budjetin laadintahetkellä. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 vuoden 2008 tasosta. Siksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi.

{"chart":{"animation":false,"type":"combi","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":125,"marginBottom":100,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","alignTicks":false},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dashStyle":"Solid","lineWidth":3,"marker":{"enabled":false,"radius":4},"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","allowOverlap":false,"labelPositive":false,"style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"groupPadding":0.1},"column":{"borderColor":"white","dataLabels":{"crop":false,"overflow":"none"}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"name":"Indeksi 1995 = 100","data":[88,86.29,84.58,82.87,81.16,79.45,77.74,76.03,74.32,72.61,70.9,69.19,67.48,65.77,64.06,62.35,60.64,58.93,57.22,55.51,53.8,52.09,50.38,48.67,47],"type":"line","zIndex":2},{"name":"Lineaarinen (Indeksi 1995=100)","data":[100,90,83,83,80,72,75,73,74,71,67,63,61,63,70,61,59,58,58,57,55,55,53,56,52],"type":"column","zIndex":1,"yAxis":1}],"xAxis":{"categories":["1995"," 1996","1997","1998","1999","2000","2001","2002","2003","2004","2005","2006","2007","2008","2009","2010","2011","2012","2013","2014","2015","2016","2017","2018","2019"],"gridLineColor":"#ddd","title":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"labels":{"style":{"textAlign":"center","color":"#000","fontSize":"12"},"format":"{value}","useHTML":true},"lineColor":"#ddd","lineWidth":"0","tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"tickWidth":"0"},"yAxis":[{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"min":0,"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"labels":{"format":"{value}"},"index":0},{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"opposite":true,"labels":{"format":"{value}"},"index":1}],"colors":["#adcff1","#006eb6","#385988","#ffdde2","#ef403b","#fdcf41"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"enabled":true,"layout":"horizontal","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":false,"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true},"extras":{"yLine":{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"min":0,"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"labels":{"format":"{value}"},"index":0},"yColumn":{"title":{"text":" ","style":{"color":"rgba(0, 0, 0, 0)","fontSize":12}},"max":110,"tickColor":"#ddd","tickInterval":10,"opposite":true,"labels":{"format":"{value}"},"index":1},"yOpposite":false}}

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä

Lähde: Eurostat, toukokuu 2020

Budjettikehitys vuosina 2008–2021

Vuoden 2021 budjettikehykseksi MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2020 budjetin tason.

Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tapahtunut nousu johtui vuoden 2008 budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteesta, jonka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonalla Tanskan kruunulla.

Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen huomattavasta arvonlaskusta suhteessa Tanskan kruunuun vuoden 2008 jälkipuoliskolta vuoden 2009 puoleenväliin. Nousu vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja edelleen vuoteen 2013 johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2014 ja 2015 ja vielä vuonna 2016 johtuu paitsi vuosien 2014–2016 budjettileikkauksista, myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkeneminen on pääsyynä laskun jatkumiseen myös kaudella 2016–2021.

{"chart":{"animation":false,"type":"line","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":50,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":100,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","polar":false},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dashStyle":"Solid","lineWidth":4,"marker":{"enabled":true,"radius":5},"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","allowOverlap":false,"labelPositive":false,"style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}}}},"exporting":{"enabled":false,"allowHTML":true},"series":[{"name":"Käyvin hinnoin","data":[910.4,912.183,899.247,934.716,961.472,986.726,955.215,931.782,927.546,935.091,950.9,956.7,967.5,967]},{"name":"Vuoden 2020 hinnoin","data":[1150.2,1116.7,1082.4,1103.1,1114.6,1123.6,1070.6,1028.9,1007.1,997.4,999.2,989.5,983.9,967]}],"xAxis":{"categories":["2008","2009","2010","2011","2012","2013","2014","2015","2016","2017","2018","2019","2020","2021"],"gridLineColor":"#ddd","title":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"labels":{"style":{"textAlign":"center","color":"#000","fontSize":"12"},"format":"{value}","useHTML":true},"lineColor":"#ddd","lineWidth":"0","tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"tickWidth":"0"},"yAxis":{"categories":["850","900","950,"],"gridLineColor":"#ddd","gridLineWidth":1,"title":{"text":" ","style":{"color":"#000","fontSize":12},"useHTML":true},"max":1200,"showPositive":false,"opposite":false,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"format":"{value}"},"lineColor":"#ddd","zeroLineColor":"#ddd","tickColor":"#ddd","tickInterval":50,"gridLineInterpolation":"undefined","allowDecimals":true},"colors":["#385988","#adcff1","#385988","#ffdde2","#ef403b","#fdcf41"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"enabled":true,"layout":"horizontal","reversed":true,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12"},"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":true,"shared":false,"pointFormat":"{point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

Budjettikehitys vuosina 2008–2021

Käyttämättä jääneiden varojen kehittyminen vuosina 2016–2019

Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkopuolisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi nämä varat katsotaan aina 100-prosenttisesti käytetyiksi ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 61 prosenttia ministerineuvoston vuoden 2019 budjetista.

Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 prosenttia kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille.

Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille, kunnes palautusten yhteenlaskettu määrä on 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi.

Alla olevasta kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2016–2019 ja niiden jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.

{"chart":{"animation":false,"type":"combi","height":400,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":75,"marginTop":50,"marginRight":75,"marginBottom":75,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","alignTicks":false},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dashStyle":"Solid","lineWidth":4,"marker":{"enabled":true,"radius":4},"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","allowOverlap":false,"labelPositive":false,"style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}},"groupPadding":0.1},"column":{"borderColor":"white","dataLabels":{"crop":false,"overflow":"none"}}},"exporting":{"enabled":false,"allowHTML":true},"series":[{"name":"Prosenttia kokonaiskehyksestä","data":[1.9,1.2,1.3,1.7,2],"type":"line","zIndex":2},{"name":"Käyttämättä (tuhatta Tanskan kruunua)","data":[17623,11182,12341,15893,19586],"type":"column","zIndex":1,"yAxis":1}],"xAxis":{"categories":["2015","2016","2017","2018","2019"],"gridLineColor":"#ddd","title":{"style":{"color":"#000000","fontSize":12},"useHTML":true},"labels":{"style":{"textAlign":"center","color":"#000","fontSize":"12"},"format":"{value}","useHTML":true},"lineColor":"#ddd","lineWidth":"0","tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"tickWidth":"0"},"yAxis":[{"title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12}},"min":0,"max":2.5,"tickColor":"#ddd","tickInterval":0.5,"opposite":true,"labels":{"format":"{value}"},"index":0},{"title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12}},"max":25000,"tickColor":"#ddd","tickInterval":5000,"labels":{"format":"{value}"},"index":1}],"colors":["#adcff1","#006eb6","#385988","#ffdde2","#ef403b","#fdcf41"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"enabled":true,"layout":"horizontal","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":true,"pointFormat":"{series.name}: {point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true},"extras":{"yLine":{"title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12}},"min":0,"max":2.5,"tickColor":"#ddd","tickInterval":0.5,"opposite":true,"labels":{"format":"{value}"},"index":0},"yColumn":{"title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12}},"max":25000,"tickColor":"#ddd","tickInterval":5000,"labels":{"format":"{value}"},"index":1},"yOpposite":true}}

Käyttämättömät varat vuosien 2015–2019 päättyessä


Käyttämättömät varat vuosien 2015–2019 päättyessä (tuhatta Tanskan kruunua)
Sektori	2016	% sektorin koosta	2017	% sektorin koosta	2018	% sektorin koosta	2019	% sektorin koosta	leikattu 15 %:n säännön mukaan
Priorisointibudjetti	2 372	3,1 %	3 185	3,5 %	1 956	2,2 %	5 116	5,60 %	2 322
Kansainvälinen yhteistyö	653	0,9 %	1 526	2,8 %	3 185	5,3 %	3 535	5,80 %	0
Koulutus ja tutkimus	1 422	0,6 %	706	0,3 %	1 220	0,6 %	1 700	0,80 %	0
Sosiaali- ja terveyspolitiikka	185	0,5 %	612	1,6 %	399	0,9 %	1 192	2,90 %	238
MR-FJLS	367	0,9 %	421	1,0 %	116	0,3 %	285	0,70 %	708
Kulttuuri	2 453	1,4 %	2 677	1,5 %	3 314	1,9 %	2 912	1,60 %	0
Tasa-arvo	90	1,0 %	180	2,0 %	363	3,9 %	319	3,40 %	0
MR-NER	1 033	0,8 %	288	0,2 %	349	0,3 %	120	0,10 %	0
Ympäristö	699	1,6 %	514	1,1 %	1 700	3,7 %	2 470	5,20 %	0
Työelämä	150	1,1 %	330	2,3 %	395	2,8 %	234	1,60 %	0
Talous- ja rahapolitiikka	41	2,3 %	165	8,8 %	41	2,6 %	102	6,30 %	0
Oikeusasiat	211	15,0 %	10	0,7 %	0	0,0 %	0	0,00 %	0
Muu toiminta	1 506	1,4 %	1 727	1,6 %	2 857	2,5 %	1 601	4,90 %	53
YHTEENSÄ	11 182	1,2 %	12 341	1,3 %	15 893	1,7 %	19 586	2,20 %	3 321

Likviditeetin kehitys

Alla olevassa kaaviossa on kaksi käyrää. Sininen käyrä on koko likviditeetin korkein taso kullakin vuosineljänneksellä, ja punainen osoittaa matalimman tason. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, jossa muut kuin Tanskan kruunuina olevat varat on muunnettu Tanskan kruunuiksi.

Uuteen taloushallintojärjestelmään siirtymisestä on seurannut teknisiä ongelmia tiettyjen vuoden 2019 ja 2020 maksujen suorittamisessa, minkä vuoksi likviditeetti on suurempi kuin se olisi ollut, mikäli toiminta olisi ollut normaalia. Tästä syystä kaaviota ei ole päivitetty, koska se olisi harhaanjohtava. Marraskuun 2020 lopussa Pohjoismaiden ministerineuvoston likviditeetti oli noin 260 miljoonaa Tanskan kruunua.

Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa kahdeksan kertaa vuodessa. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa.

MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksuja kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. Tästä syystä NSK päätti joulukuussa 2018, että vuonna 2019 käytetään väliaikaisratkaisuna sellaista maksuprofiilin muutosta, jossa maat maksavat maksuosuutensa Tanskan kruunuissa; 40 % ensimmäisenä vuosineljänneksenä ja 20 % seuraavina vuosineljänneksinä. Käytäntöä on päätetty toistaiseksi jatkaa vuosina 2020 ja 2021. Maksukäytännön vaikutuksia on tarkoitus arvioida vuonna 2021. Tavoitteena on luoda pysyvämpi ratkaisu likviditeettihaasteeseen.

{"chart":{"animation":false,"type":"line","height":500,"width_pdf":800,"height_pdf":500,"marginLeft":75,"marginTop":50,"marginRight":50,"marginBottom":140,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#000","plotBackgroundColor":"#ffffff","plotBorderColor":"#000","polar":false},"credits":{"enabled":false},"plotOptions":{"series":{"animation":false,"dashStyle":"Solid","lineWidth":4,"marker":{"enabled":true,"radius":4},"dataLabels":{"enabled":false,"format":"{point.y:,.0f}","allowOverlap":false,"labelPositive":false,"style":{"color":"#000000","textOutline":0,"fontSize":"12"}}}},"exporting":{"enabled":true,"allowHTML":true},"series":[{"name":"Vuosineljänneksen korkein likviditeetti [tuhatta Tanskan kruunua]","data":[361511.8601,342449.0366,329656.1938,306158.5735,308354.3995,212395.1871,249080.6347,246919.3417,201478.1068,151977.1597,188734.7669,213354.5088,310766.3391,185251.7692,202528.8221,250079.8701,242358.022,190008.9072,141480.8598,259719.6948,211203.3031,175535.99,197367.8568,191699.0421,229553.2672,300081.5024,244602.4362,197261.0803,227479.7054,205311.332,187321.9704,262610.3178,288396.622,275042.2581,252469.1334,288609.7674,344809.1867]},{"name":"Vuosineljänneksen alhaisin likviditeetti [tuhatta Tanskan kruunua]","data":[231737.1009,207978.75,211838.3048,182941.4646,53425.89575,31076.40325,51914.27108,57150.52236,72680.09936,17226.89486,81015.75899,32164.95291,73583.80717,17321.14841,10209.08058,48371.65612,27503.89087,8010.42738,39923.02589,83569.3813,66861.88507,13323.08478,87294.97609,123856.6055,104738.73,112917.7704,106444.9108,71697.22683,46893.17276,55687.39053,83603.01503,130036.0899,99492.5448,141817.8876,163573.9784,108379.3914,73895.32002]}],"xAxis":{"categories":["Q1 2010","Q2 2010","Q3 2010","Q4 2010","Q1 2011","Q2 2011","Q3 2011","Q4 2011","Q1 2012","Q2 2012","Q3 2012","Q4 2012","Q1 2013","Q2 2013","Q3 2013","Q4 2013","Q1 2014","Q2 2014","Q3 2014","Q4 2014","Q1 2015","Q2 2015","Q3 2015","Q4 2015","Q1 2016","Q2 2016","Q3 2016","Q4 2016","Q1 2017","Q2 2017","Q3 2017","Q4 2017","Q1 2018","Q2 2018","Q3 2018","Q4 2018","Q1 2019"],"gridLineColor":"#ddd","title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12},"useHTML":true},"labels":{"style":{"textAlign":"center","color":"#000","fontSize":"12"},"format":"{value}","useHTML":true},"lineColor":"#ddd","lineWidth":"0","tickColor":"#ddd","tickInterval":1,"tickWidth":"0"},"yAxis":{"gridLineColor":"#ddd","gridLineWidth":1,"title":{"style":{"color":"#ffffff","fontSize":12},"useHTML":true},"max":400000,"showPositive":false,"opposite":false,"labels":{"style":{"color":"#000","fontSize":12},"format":"{value}"},"lineColor":"#ddd","zeroLineColor":"#ddd","tickColor":"#ddd","tickInterval":100000,"gridLineInterpolation":"undefined","allowDecimals":true},"colors":["#006eb6","#ef403b","#385988","#ffdde2","#ef403b","#fdcf41"],"title":{"text":" ","align":"center","style":{"color":"#000"}},"subtitle":{"align":"center","style":{"color":"#000"}},"legend":{"enabled":true,"layout":"vertical","reversed":false,"align":"center","verticalAlign":"bottom","padding":10,"itemStyle":{"color":"#000","fontSize":"12px"},"y":10,"useHTML":true},"tooltip":{"enabled":true,"shared":false,"pointFormat":"{series.name}: {point.y}","shadow":false,"backgroundColor":"#ffffff","borderColor":"#ffffff","useHTML":true}}

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
MR-SAM: Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen		128 930	108 906

	40 miljoonan Tanskan kruunun erillismääräerä	40 000	0
1-1060	Vihreän Pohjolan edistäminen	16 100	0
1-1061	Kilpailukykyisen Pohjolan edistäminen	12 500	0
1-1062	Sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen	11 400	0

	Puheenjohtajamaan erä, Ruotsi	0	15 255
1-8025	Etähoitopalvelut (etälääketiede) ja sähköiset reseptit yli maanrajojen	0	4 068
1-8026	Pohjoismaisten kestävien ratkaisujen edistäminen	0	4 068
1-8027	Kestävät pohjoismaiset kaupungit, keskiössä ilmastoälykäs liikkuminen	0	4 068
1-8028	Nuorten sosiaalinen osallistaminen ja osallisuus sosiaalisesti eriytyneillä alueilla	0	3 051

	Puheenjohtajamaan erä, Norja	0	0
1-8019	Vihreä siirtymä ja pohjoismaisten kaupunkialueiden kilpailukyky	0	0
1-8020	Sininen ja vihreä biotalous	0	0
1-8021	Terveys	0	0
1-8022	Kotouttaminen	0	0
1-8023	Ulkopoliittisten instituuttien yhteistyön vahvistaminen	0	0
1-8024	Pohjoismainen energiayhteistyö	0	0

	Puheenjohtajamaan erä, Islanti	15 000	15 255
1-8031	Meri – sininen kasvu pohjoisessa	5 000	5 085
1-8032	Kestävä matkailu pohjoisessa	5 000	5 085
1-8033	Pohjoismaiden nuoret	5 000	5 085

	Puheenjohtajamaan erä, Suomi	5 000	0
1-8037	Toimivat yhteistyömallit ja Pohjoismaiden integraatioon vaikuttavat haasteet	1 000	0
1-8038	Arjen joustavuuden ja maiden välisen liikkuvuuden lisääminen digitalisaation avulla / Achieving the world’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation	2 000	0
1-8039	Rakentamisen kiertotalouden pohjoismainen verkosto	2 000	0

	Puheenjohtajamaan erä, Tanska	15 000	15 255
1-8034	Pohjoismaiden nuorten kestävät yhteisöt / Nordic Youth in Sustainable Dialogue	5 000	5 085
1-8035	Pohjolan rannikkoyhteisöjen kestävä kehitys	5 000	5 085
1-8036	Visiosta toteutukseen – syrjäseutujen tulevaisuuden energiaratkaisut	5 000	5 085

	Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen	51 921	63 141
1-8410	Poliittiset priorisoinnit	0	1 962
1-8411	Poliittiset aloitteet	7 500	8 266
1-8412	Yhteistyöministerien (MR-SAM) käyttövarat	5 001	2 117
1-8420	Profilointi ja asemointi	7 000	10 489
1-8510	Uudet sektorienväliset aloitteet	0	203
1-8520	Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin	0	5 994
1-0410	Norden-yhdistysten liitto	4 271	4 283
1-0425	Grönlanti-tuki	778	778
1-0460	Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola)	4 500	3 251
1-1012	Norden i Fokus	5 033	4 949
1-1030	Info Pohjola	6 964	6 848
1-1036	Pohjoismaiden väliset rajaesteet	5 255	5 255
1-1050	Virkamiesvaihto	509	1 240
1-2534	Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU)	0	1 017
1-2212	Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK)	7 119	6 489


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
MR-SAM: Sihteeristötehtävät		88 886	89 240

	Sihteeristötehtävät	88 886	89 240
1-0435	Pääsihteerin käyttövaranto	445	443
1-1011	Viestintä (aiemmin tiedotustoiminta)	3 072	3 072
1-1013	Tilastot	3 689	3 689
1-0180	Ministerineuvoston sihteeristö	81 680	82 036


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
MR-SAM: Kansainvälinen yhteistyö		56 176	59 968

1-0820	Pohjoismaiden lähialueyhteistyö	26 500	30 567
1-0980	Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö	0	594
1-0810	Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot	14 876	15 624
1-0850	Kansainvälinen toiminta	0	1 885
1-0851	Tuki Pohjoismaiden edustustojen yhteistyölle	4 000	0
1-0870	Arktinen yhteistyöohjelma	9 300	9 369
1-0990	Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa	1 500	1 929


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U)		207 550	224 723

	Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset	1 000	4 498
2-2505	Käyttövarat – koulutus ja tutkimus	1 000	4 498

	Politiikan kehittäminen ym.	17 034	15 723
2-2544	Pohjoismainen kieliyhteistyö	5 431	7 397
2-3127	Politiikan kehittäminen – aikuisten oppiminen	7 953	8 326
2-2506	Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö	3 650	0

	Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat	78 299	86 356
2-2513	Nordplus	77 892	80 650
2-2515	Nordic Master -ohjelma	407	5 706

	Laitos	109 421	97 459
2-3100	NordForsk	109 421	97 459

	Muu tutkimus	1 796	20 687
2-3180	Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA)	0	8 397
2-3181	Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS)	0	2 504
2-3182	Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS)	0	3 966
2-3184	Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK)	0	4 054
2-3185	Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI)	1 796	1 766


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S)		41 124	42 331

	Hankevarat	22 859	23 545
3-4310	Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka	4 334	4 844
3-4311	Terveysalan pohjoismainen yhteistyö	3 447	3 447
3-4312	Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö	3 462	3 462
3-4320	Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto	1 193	1 219
3-4340	Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO)	2 089	2 054
3-4382	Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS)	8 334	8 519

	Laitokset	18 265	18 786
3-4380	Pohjoismainen hyvinvointikeskus	18 265	18 786


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Kulttuuriministerineuvosto (MR-K)		163 433	173 766

	Yleiset kulttuuripanostukset	48 355	53 516
4-2203	Käyttövarat – kulttuuri	350	727
4-2205	Pohjoismainen kulttuurirahasto	36 023	36 916
4-2206	Pohjoismaiden neuvoston palkinnot	3 809	4 446
4-2208	Strategiset panostukset	8 173	11 427

	Elokuva ja media	31 840	31 464
4-2222	Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto	28 834	28 352
4-2228	Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM)	3 006	3 112

	Taideala	31 585	32 691
4-2251	Kulttuuri- ja taideohjelma	16 560	17 140
4-2253	Pohjoismainen käännöstuki	3 332	3 448
4-2254	Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma	11 693	12 103

	Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset)	44 865	47 754
4-2270	Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY)	10 792	11 946
4-2272	Färsaarten Pohjolan-talo (NLH)	13 715	14 265
4-2274	Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ)	2 985	3 104
4-2277	Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA)	6 073	6 685
4-2548	Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK)	11 300	11 754

	Muut kulttuuripanostukset	6 788	8 341
4-2232	Muu kulttuuritoiminta	2 884	4 300
4-2234	Saamelainen kulttuuriyhteistyö	3 904	4 041


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS)		45 199	43 926

5-6420	Käyttövarat – ÄK-FJLS (toimeenpaneva komitea)	1 870	955

	Kalastus	6 660	6 660
5-6610	Hankevarat – kalastus	6 660	6 660

	Maa- ja metsätalous	30 399	30 041
5-6510	Hankevarat – maatalous	403	403
5-6520	Pohjoismainen maatalous- ja elintarviketutkimuksen komitea (NKJ)	957	941
5-6310	Hankevarat – metsätalous	326	326
5-6581	Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS)	6 085	5 983

	Laitokset – maatalous	22 628	22 388
5-6585	Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen)	22 628	22 388

	Elintarvikkeet	6 270	6 270
5-6810	Hankevarat – elintarvikkeet	5 677	5 677
5-6830	Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi	593	593


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM)		11 414	11 671

	Hankevarat	11 414	11 671
6-4410	Strategiset panostukset – tasa-arvo	3 757	3 856
6-4411	Strategiset panostukset – LGBTI	743	2 034
6-4420	Pohjoismainen LGBTI- ja tasa-arvorahasto	4 213	3 054
6-4480	Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK)	2 701	2 727


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT)		133 146	131 921

	Elinkeinopolitiikka	84 729	86 241
7-5140	Hankevarat – elinkeinopolitiikka	4 913	5 085
7-5280	Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nopef)	8 136	15 706

	Laitokset – elinkeinopolitiikka	71 680	65 450
7-5180	Nordic Innovation (NI)	71 680	65 450

	Energiapolitiikka	15 551	12 832
7-5141	Hankevarat – energiapolitiikka	6 885	3 717

	Laitokset – energiapolitiikka	8 666	9 115
7-3220	Pohjoismainen energiantutkimus (NEF)	8 666	9 115

	Aluepolitiikka	32 866	32 848
7-5143	Yhteistyöohjelman täytäntöönpano	7 169	7 246
7-5151	Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA)	6 926	6 883
7-5160	Raja-alueyhteistyö	8 478	8 426

	Laitokset – aluepolitiikka	10 293	10 293
7-6180	Nordregio	10 293	10 293


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK)		60 023	47 555

8-3310	Käyttövarat – ympäristö	18 570	5 085
8-3311	Työryhmät – ympäristö	25 854	26 294
8-3312	Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto	852	866
8-3320	Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto	10 170	10 170
8-6720	Joutsenmerkki – pohjoismainen ympäristömerkki	4 577	5 140


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A)		14 431	15 223

	Hankevarat	10 770	11 606
9-4110	Strategiset panostukset – työelämäala	1 465	1 726
9-4111	Hankevarat – työelämäalan jaostot	4 212	4 774
9-4120	Nordjobb	3 438	3 381
9-4130	Viestintäpanostukset – työelämäala	1 655	1 725

	Laitokset	3 661	3 617
9-4180	Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA)	3 661	3 617


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS)		1 592	1 634

10-5210	Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka	1 592	1 634


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-JUST)		1 193	1 225

11-7110	Hankevarat – oikeusasiat	1 193	1 225


tuhatta Tanskan kruunua		Budjetti 2021	Budjetti 2020
Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL)		15 926	15 458

15-8530	Digitalisaatio	15 926	15 458

Liitteet


Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina
POHJOISMAISTEN LAITOSTEN MÄÄRÄRAHAT		2021	2020
MR-U
2-3100	NordForsk	154 114 000	126 570 000	NOK

MR-S
3-4380	Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC)	25 726 000	26 459 000	SEK

MR-K
4-2270	Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY)	215 841 000	221 222 000	ISK
4-2272	Färsaarten Pohjolan talo (NLH)	13 715 000	14 265 000	DKK
4-2274	Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ)	400 100	416 000	EUR
4-2277	Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA)	6 073 000	6 685 000	DKK
4-2548	Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK)	1 514 700	1 576 000	EUR

MR-FJLS
5-6585	Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen)	31 870 000	31 532 000	SEK

MR-TILLVÄXT
7-5180	Nordic Innovation (NI)	100 958 000	85 000 000	NOK
7-3220	Pohjoismainen energiantutkimus (NEF)	12 205 000	11 838 000	NOK
7-6180	Nordregio	14 497 000	14 497 000	SEK

MR-A
9-4180	Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA)	490 700	485 000	EUR


Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2021

Valuuttakurssit:
100 EUR	= 746 DKK
100 ISK	= 5,0 DKK
100 NOK	= 71 DKK
100 SEK	= 71 DKK

Inflaatioprosentit:
Tanska	1,2 %
Suomi	1,2 %
Islanti	2,7 %
Norja	3,1 %
Ruotsi	1,07 %

Hankevarojen muuntokerroin on 1,7 %.

Tietoa tästä julkaisusta

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2021 – Tiivistelmä

PolitikNord: 2021:715
ISBN 978-92-893-6945-9 (PDF)
ISBN 978-92-893-6946-6 (ONLINE)
http://doi.org/10.6027/politiknord2021-715

Ulkoasu: Mette Agger Tang

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org

Pohjoismaisia julkaisuja voi ladata ja tilata osoitteesta www.norden.org/nordpub.