logo
menu image

  • Etusivu
  • Sisällysluettelo
  • Esipuhe
  • Neuvottelut Pohjoismaiden neuvoston kanssa ja saavutettu budjettikompromissi
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehys vuodeksi 2021
  • Budjettikooste 2021 ja 2020
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintasuunnitelma vuodeksi 2021
  • Tulosten seuranta ja arviointi Pohjoismaiden ministerineuvostossa
  • Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet
  • Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys
  • Budjettikehitys vuosina 2008–2021
  • Käyttämättä jääneiden varojen kehittyminen vuosina 2016–2019
  • Likviditeetin kehitys
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain
  • Liitteet
  • Tietoa tästä julkaisusta

MENU

 
 
 

Budjetti 2021 – väline Visio 2030:n toteuttamiseen

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2021 budjetti on monella tapaa erikoinen.

Se on ensimmäinen Visio 2030:n aikainen budjetti ja samalla ensimmäinen, johon sisältyy neljän vuoden näkökulma. Budjetti on kaiken lisäksi laadittu koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden vallitessa.

Pääministerit hyväksyivät elokuussa 2019 Visio 2030:n, jonka mukaan Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue. Viesti oli selkeä: pohjoismaisen yhteistyön tavoitetasoa haluttiin korottaa ja keskiöön nostaa aikamme suuret ympäristö- ja ilmastohaasteet. Se edellyttää priorisointimuutoksia ja entistä tarkempaa fokusointia. Yhteistyöministerit päättivät siihen liittyen vuoden 2020 alussa historiallisesta budjetin uudelleenjaosta. Sillä halutaan parantaa vuosia 2021–2024 koskevien strategisten painopistealueiden, eli vihreän Pohjolan, kilpailukykyisen Pohjolan ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan, välistä tasapainoa.

Toinen iso muutos on se, että Pohjoismaiden ministerineuvosto toimii vuodesta 2021 lähtien pitemmän aikavälin näkökulmasta. Lähtökohtana ovat vuoden 2021 hyväksytty budjetti ja vuosia 2022–2024 koskeva ennuste. Näin saadaan tarvittavat edellytykset pitkäjänteiselle työlle ja vahvistetaan Visio 2030:n toteuttamista.

Vision toteutusta tukee Visio 2030:n toimintasuunnitelma, joka hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä lokakuun 2020 lopussa. Pyrkimyksenä on, että neljän seuraavan vuoden aikana voidaan selkeästi nimetä aloitteet, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista, ja samalla vahvistaa monialaista näkökulmaa koko Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Lisäksi laaditaan mitattavat tavoitteet ja mittarit, jotka selkeyttävät vaikutusten ja tulosten seurantaa. Vuosibudjetissa kuvataan yksityiskohtaisemmin sitä, miten siihen sisältyvät konkreettiset aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision tavoitteiden saavuttamista.

Kaikki ministerineuvostot ja pohjoismaiset laitokset ovat olleet mukana tunnistamassa Visio 2030:n täytäntöönpanon edellyttämiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Työtä ovat pohjustaneet tärkeällä tavalla myös kansalaisyhteiskunnan kanssa käydyt keskustelukokoukset, joita on pidetty muun muassa nuorten kanssa kaikissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto ovat käyneet aktiivista vuoropuhelua koko Visio 2030 -työn ajan. Toimiva strateginen vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvoston kanssa edistää vision tavoitteiden saavuttamista, ja Pohjoismaiden neuvoston kädenjälki näkyy selkeästi vuoden 2021 budjettityössä.

Kesken visiotyötä alkoi koronakriisi, ja tämänhetkinen tilanne merkitsee suuria haasteita – mutta myös mahdollisuuksia – tulevien vuosien pohjoismaiselle yhteistyölle. Yhteistyöministerit ovat päättäneet pitää kiinni pitkän aikavälin visiosta ja sen tavoitteista. Haluan mainita, että monet vision hyväksymisen jälkeen selkeästi painotetut alueet, kuten innovoinnin ja kilpailukyvyn vauhdittama vihreä ja sosiaalisesti kestävä siirtymä, ovat tehokkaita välineitä myös koronakriisin kaltaisten kriisien hallinnassa. Pohjoismaisella yhteistyöllä onkin hyvät edellytykset selviytyä tulevaisuudessa.

Esipuhe: Paula Lehtomäki, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri 
Kuva: Kristian Septimius Krogh/norden.org

Paula Lehtomäki
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

 

Neuvottelut Pohjoismaiden neuvoston kanssa ja saavutettu budjettikompromissi

Syksyllä 2020 Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kesken käytiin poliittiset neuvottelut ministerineuvoston budjettiehdotuksesta. Neuvottelut johtivat seuraaviin muutoksiin/tarkennuksiin vuoden 2021 budjetissa:

  • että Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle varataan budjettiin jo sisältyvän määrärahan lisäksi 750__000 Tanskan kruunua koronakriisin kielteisten vaikutusten lieventämiseen kulttuurialalla. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta, joka on tarkoitettu muun muassa koronakriisin vaikutusten torjumiseen.

  • että Orkesteri Nordenille varataan budjetissa sille jo osoitetun määrärahan lisäksi 50__000 Tanskan kruunua. Summa varataan MR-K:n budjettikohdasta 4-2208, Strategiset panostukset.

  • että Pohjoismaiseen kirjallisuusviikkoon varataan 250__000 Tanskan kruunua. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta.

  • että Grönlannin Pohjola-instituutin (NAPA) hallinnoimalle kulttuuritukiohjelmalle varataan 350__000 Tanskan kruunua budjetissa sille osoitetun määrärahan lisäksi. Summa varataan MR-U:n budjettikohdasta 4-2208, Strategiset panostukset.

  • että mielenterveysalan pohjoismaisen työryhmän keskeisenä teemana on edelleen itsemurhien ehkäisy ja että itsemurhien ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota suunniteltaessa Suomen puheenjohtajakaudella 2021 järjestettävää psykiatrian alan huippukokousta.
     
  • että sosiaalisektori edelleen keskittyy antibioottiresistenssiä ehkäiseviin aloitteisiin, muun muassa toimiessaan koronakriisiin liittyvien aloitteiden parissa vuonna 2021.
     
  • että sosiaalisektori osana Ruotsin puheenjohtajakaudella käynnistettyä VOPD-kartoitustyötä (etähoito ja hoiva) keskittyy edelleen mielenterveyteen. Vuonna 2021 käynnistyy myös VOPD 2.0 hanke, jonka tavoitteena on tukea digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa hoito- ja hoiva-alalla. Hanke on sektorienvälinen, ja se toteutetaan vision toimintasuunnitelman täytäntöönpanon puitteissa.
     
  • että budjettiin sisältyvän määrärahan lisäksi varataan 500__000 Tanskan kruunua pohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistamiseen budjettikohdassa 2-2544, Pohjoismainen kieliyhteistyö. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta (250__000 Tanskan kruunua) ja opetusministerineuvoston (MR-U) budjettikohdasta 2-2506, Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö (250__000 Tanskan kruunua).

  • että liikennealan yhteistyötä varten ei tässä vaiheessa perusteta liikennepolitiikan ministerineuvostoa MR-Transportia. Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat keskustelleet asiasta viimeksi syyskuussa 2020, jolloin todettiin, etteivät maat ole yksimielisiä asiasta. Se ei kuitenkaan sulje pois muiden tasojen liikenneyhteistyötä, ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:ssa ja sen toimintasuunnitelmassa on varattu huomattavasti varoja vihreän liikenteen edistämiseen.
     
  • että budjettikohdasta 1-0410, Norden-yhdistysten liitto, korvamerkitään 1 miljoona Tanskan kruunua Norden i skolan -oppimisalustan rahoituksen jatkamiseen.
 

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehys vuodeksi 2021

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2021 kokonaismenokehys on 969 023 000 Tanskan kruunua (vuoden 2021 hinnoin), eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna 2020.

Kehyksen erittely:

Kokonaiskehyksen rakennetuhatta Tanskan kruunua
Vuoden 2021 hyväksytty budjetti vuoden 2020 hinnoin967 547
Vuoden 2021 hintatason mukainen inflaatiokorjaus18 373
Valuuttakurssikorjaus-16 897
Yhteensä vuoden 2021 hinnoin969 023

Vuoden 2021 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 18 373 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,9 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi pienentää budjettia 16 897 000 Tanskan kruunua. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi.

 

Budjettikooste 2021 ja 2020




BudjettiBudjettiErotus
20212020NimellinenKorjattu
1.Yhteistyöministerit (MR-SAM)273 992 258 114 15 878 9 333
a.Vihreän, kilpailukykyisen ja kestävän Pohjolan edistäminen128 930108 90620 024-25 376
b.Kansainvälinen yhteistyö56 17659 968-3 792-3 968
i. Toimistojen osuus*14 87615 624-748-924
c.Sihteeristötehtävät88 88689 240-354-1 323
i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö)81 68082 036-356-1 325
2.Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U)207 550224 723-17 173-13 057
a. Yleiset tutkimus- ja koulutusaloitteet1 0004 498-3 498-3 498
b. Politiikan kehittäminen ym.17 03415 7231 3111 087
c.Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat78 29986 356-8 057-9 366
d.NordForsk (laitos)109 42197 45911 96217 641
e.Muu tutkimus1 79620 687-18 891-18 921
3.Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S)41 12442 331-1 207-1 594
i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos)18 26518 786-521-714
4. Kulttuuriministerineuvosto (MR-K)163 433173 766-10 333-11 908
a.Yleiset kulttuuripanostukset48 35553 516-5 161-5 763
b.Elokuva ja media31 84031 464376-156
c.Taideala31 58532 691-1 106-1 634
d.Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset)44 86547 754-2 889-2 737
e.Muut kulttuuripanostukset6 7888 341-1 553-1 618
5.Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS)45 199 43 926 1 273 915
a.Kalastus6 6606 66000
b.Maa- ja metsätalous30 39930 0413580
i. NordGenin osuus (laitos)22 62822 3882400
c.Elintarvikkeet6 2706 27000
6.Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM)11 41411 671-257-302
7.Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT)133 146131 9211 2254 891
a.Elinkeinopolitiikka84 72986 241-1 5122 072
i. Nordic Innovationin osuus (laitos)71 68065 4506 2309 950
b.Energiapolitiikka15 55112 8322 7193 168
i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen osuus (laitos)8 6669 115-4490
c.Aluepolitiikka32 86632 84818-349
i. Nordregion osuus (laitos)10 29310 2930-109
8.Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK)60 02347 55512 46812 221
9.Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A)14 43115 223-792-893
i. Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos)3 6613 617440
10.Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS)1 5921 634-42-42
11.Oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST)1 1931 225-32-32
12.Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL)15 92615 458468468
Pohjoismainen budjetti yhteensä969 023967 5471 4760
*Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot
 

Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintasuunnitelma vuodeksi 2021

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee vuoden 1971 Helsingin sopimus.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain jäsenmaiden välillä. Vuonna 2021 puheenjohtajuus siirtyy Tanskalta Suomelle.

Päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista on pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM). Yhteistyötä tehdään kymmenessä eri alan ministerineuvostossa sekä ad hoc -digitalisaatioministerineuvostossa.

Visio 2030: Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue

Pohjoismaat hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. 

Vision vuoksi on tehty uudelleenkohdennuksia ja aloitteita, joilla halutaan varmistaa, että kaikki työ tukee selkeästi kolmea strategista painopistealuetta eli vihreää Pohjolaa, kilpailukykyistä Pohjolaa ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa. 

Kaiken Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävän työn on edistettävä Visio 2030:n täytäntöönpanoa ja kolmea strategista painopistealuetta. Kaikki ministerineuvostot ja pohjoismaiset laitokset ovat olleet mukana tunnistamassa Visio 2030:n täytäntöönpanossa tulevalla nelivuotiskaudella tarvittavia tavoitteita ja aloitteita. Pohjoismaiden neuvosto on tehnyt ehdotuksia tärkeinä pitämistään aiheista, ja niistä on keskusteltu säännöllisesti budjettityön kuluessa. Myös kansalaisyhteiskunnan kanssa on pidetty keskustelukokouksia, muun muassa nuorten kanssa kaikissa Pohjoismaissa.

Yhteistyöministerit hyväksyivät helmikuussa 2020 näiden ehdotusten pohjalta kaksitoista yleistavoitetta strategisille painopistealueille sekä muutoksia budjettikohtien jakaumaan. Päätös merkitsee sitä, että eri ministerineuvostojen välistä budjettijakoa muutetaan vihreiden aloitteiden vahvistamiseksi. Näin halutaan saada aikaan parempi tasapaino vision kolmen strategisen painopistealueen kesken. Uudelleenkohdennukset toteutetaan asteittain vuosina 2021–2024. 

Uudelleenkohdennusten kokonaissumma vuonna 2024 on noin 170 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä on yli 1/6 Pohjoismaiden ministerineuvoston vuotuisesta osapuilleen 1 miljardin Tanskan kruunun suuruisesta kokonaisbudjetista. Uudelleenkohdennuksia käytetään erityisesti vihreän alueen vahvistamiseen. Summa on yli 100 miljoonaa Tanskan kruunua vuonna 2024, jolloin kaikki uudelleenkohdennukset on toteutettu, mutta vihreisiin aloitteisiin panostetaan merkittävästi jo vuonna 2021.

Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa varmistaa vuoden 2021 työssään ja budjetissaan, että pohjoismainen yhteistyö edistää Visio 2030:n toteutusta. Pohjoismaisen budjetin kokonaiskehykset ovat samat kuin vuonna 2020.

Vuoden 2021 budjetissa jokaisen budjettikohdan johdannosta käy ilmi, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision tavoitteita. Kutakin budjettikohtaa laadittaessa on lisäksi mainittu, edistävätkö kohtaan sisältyvät toimenpiteet sektorien yhteisiä painopistealueita, eli sukupuolten tasa-arvoa, kestävää kehitystä (Agenda 2030) sekä lasten ja nuorten näkökulmaa. 

Ministerineuvosto on laatinut monialaisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2021–2024 vahvistaakseen sektorienvälistä yhteistyötä vision tavoitteiden toteutuksessa. Pyrkimyksenä on kyetä nimeämään aloitteita, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista, ja samalla vahvistaa monialaista näkökulmaa koko Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Lisäksi laaditaan mitattavat tavoitteet ja mittarit, joiden avulla voidaan seurata vaikutuksia ja tuloksia. Toimintasuunnitelmaan sisältyy erityispanostus sektorienväliseen yhteistyöhön, johon on varattu budjetissa 40 miljoonaa Tanskan kruunua vuodessa. Yhteistyöministerit (MR-SAM) päättivät määrärahasta hyväksyessään toimintasuunnitelman virallisesti marraskuussa 2020. Koko toimintasuunnitelman voi lukea täältä.

Tukeakseen uuden vision ja toimintasuunnitelman toteutusta yhteistyöministerit ovat tehneet päätöksen vuosien 2022–2024 alustavista talouskehyksistä. Kehykset ovat alustavat, koska ne edellyttävät kansallisten parlamenttien vuotuista hyväksyntää.

Miljoonaa Tanskan kruunua, vuoden 2020 hintataso20202021202220232024
MR-SAM251,625227,445220,320215,195203,070
MR-DIGITAL15,45815,92617,05118,17619,301
MR-U224,723211,666204,416197,166189,916
MR-S42,33140,73740,23739,73739,237
MR-K180,255161,858154,608147,358140,108
MR-FJLS43,92644,84146,59147,34149,091
MR-JÄM11,67111,36911,36911,36911,369
MR-TILLVÄXT (elinkeinopolitiikka)86,24188,31391,31394,31398,313
MR-TILLVÄXT (energiapolitiikka)12,83216,00019,00022,00026,000
MR-TILLVÄXT (aluepolitiikka)32,84832,49932,99933,49933,999
MR-MK47,55559,77673,02685,276101,526
MR-A15,22314,33013,83013,33012,830
MR-FINANS1,6341,5921,5921,5921,592
MR-JUST1,2251,1931,1931,1931,193
Erillismääräraha 40,00040,00040,00040,000
Yhteensä967,547967,547967,547967,547967,547

Vuoden 2021 budjetti on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta, ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa 2020. Ehdotus lähetettiin sen jälkeen lausuntokierrokselle kaikkiin Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit hyväksyivät budjettiehdotuksen syyskuussa 2020. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2021 lopullisen budjetin ja toimintasuunnitelman 2021–2024 marraskuussa 2020 keskusteltuaan niistä Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi budjettisuosituksen joulukuussa 2020.

 

Tulosten seuranta ja arviointi Pohjoismaiden ministerineuvostossa

Tulosten seuranta ja arviointi ovat tärkeitä työkaluja Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiprosessissa. Ne antavat mahdollisuuden käyttää näin saatavaa tietoa uusien poliittisten aloitteiden perustana. Tuloslaskelma varojen käytöstä on esitetty budjettikirjassa kunkin ministerineuvoston laatimassa johdannossa ja eri budjettikohtien erittelyssä. Pohjoismaisessa budjetissa tullaan jatkossa käyttämään aikaisempaa enemmän tuloslaskelmia ja arviointeja varainjaon perustana. Vuoden 2021 budjetin laadinnassa tuloksen seurantaan käytetään viimeisintä päättynyttä tilikautta eli vuotta 2019. Vuonna 2019 ministerineuvostoilla oli yhteensä noin 430 poliittisesti hyväksyttyä tavoitetta. Näistä arvioidaan noin 99 % joko kokonaan tai osittain toteutuneiksi ja 1 % arvioidaan jääneen toteutumatta, ks. seuraava kaavio.

 

Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan pääosin maiden suorilla maksuosuuksilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa kokonaisbudjettia ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2021 budjetti perustuu vuosiin 2017 ja 2018.

TULOT2018201920202021
Tuhatta Tanskan kruunua
(kuluvan vuoden hinnoin)
BudjettiJako-
peruste
BudjettiJako-
peruste
BudjettiJako-
peruste
BudjettiJako-
peruste
Palkoista pidätettävä maksu13 500 13 500 13 500 13 500 
Muut tulot (esim. korot)0 0 0 0
Maiden maksuosuudet937 362 943 179 954 047 955 523
– Tanska197 78321,1 %201 84021,4 %207 52121,8 %208 30421,8 %
– Suomi150 91516,1 %155 62516,5 %158 31316,6 %159 57216,7 %
– Islanti9 3741,0 %12 2611,3 %14 5171,5 %15 2881,6 %
– Norja283 08330,2 %267 86328,4 %265 35227,8 %265 63527,8 %
– Ruotsi296 20631,6 %305 59032,4 %308 34532,3 %306 72332,1 %
Yhteensä950 862100 %956 679100 %967 547100 %969 023100 %
 

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä

Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että sen maksujärjestelmän vaikutukset otetaan huomioon Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa. Sopimus vaikuttaa siten maiden pohjoismaisen budjetin maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelmän ulkopuolella ovat Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan maksujärjestelmää koskevat keskinäiset maksut otetaan siten huomioon niiden maksuosuuksissa ministerineuvoston budjettiin. Vuonna 2018 päätettiin, että sopimusta jatketaan toistaiseksi.

Sopimuksesta käy ilmi, että opiskelijan asuinmaa maksaa opiskelumaalle korvausta 75 prosentista siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa asuinmaansa säännösten mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka opiskelee sopimuksen artiklan 1 mukaisessa korkea-asteen koulutuksessa toisessa maassa. Laskelmassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia. 

Vuoden 2021 opiskelijakohtainen korvaus on 31 954 Tanskan kruunua. 

Ministerineuvosto vastaanottaa laskelman pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä.

 

Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua
Budjetti 2018Budjetti 2019*Budjetti 2020Budjetti 2021
Tanska-77 718-74 000-62 983-59 627
Suomi43 68954 08453 98551 119
Islanti0000
Norja50 37550 16043 65543 594
Ruotsi-16 346-30 244-34 657-35 086
Yhteensä0000
* Lukuihin sisältyy vuosien 2014–2018 poikkeaman korjausehdotus.

Seuraavassa taulukossa ovat maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvostolle kansallisissa valuutoissa yhteistyöministerien hyväksymien budjettivaluuttakurssien mukaan laskettuna. Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä sisältyy lukuihin.

Budjetti 2021 – Maiden maksuosuudet kansallisissa valuutoissa
Tanska148 677 DKK
Suomi28 243 EUR
Islanti305 760 ISK
Norja435 534 NOK
Ruotsi382 587 SEK
 

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys

Yksi tapa tarkastella Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on verrata budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen bruttokansantuote on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan yhteenlaskettu BKT. Seuraavasta kaaviosta näkyy budjetti suhteessa pohjoismaiseen BKT:hen vuodesta 1995 alkaen. Siitä näkyy myös, että ministerineuvoston budjetti on pienentynyt suhteessa maiden BKT:hen kyseisellä kaudella.   

Vertailu on tehty vuosina 1995–2019, ja vuoden 1995 indeksiksi on asetettu 100. Syynä tarkastelukauden rajaukseen on se, että BKT-tiedot ovat saatavilla kyseiseltä kaudelta budjetin laadintahetkellä. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 vuoden 2008 tasosta. Siksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi.

 

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä​

Lähde: Eurostat, toukokuu 2020

 

 

Budjettikehitys vuosina 2008–2021

Vuoden 2021 budjettikehykseksi MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2020 budjetin tason. 

Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tapahtunut nousu johtui vuoden 2008 budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteesta, jonka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonalla Tanskan kruunulla. 

Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen huomattavasta arvonlaskusta suhteessa Tanskan kruunuun vuoden 2008 jälkipuoliskolta vuoden 2009 puoleenväliin. Nousu vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja edelleen vuoteen 2013 johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2014 ja 2015 ja vielä vuonna 2016 johtuu paitsi vuosien 2014–2016 budjettileikkauksista, myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkeneminen on pääsyynä laskun jatkumiseen myös kaudella 2016–2021.

Budjettikehitys vuosina 2008–2021​

 

Käyttämättä jääneiden varojen kehittyminen vuosina 2016–2019

Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkopuolisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi nämä varat katsotaan aina 100-prosenttisesti käytetyiksi ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 61 prosenttia ministerineuvoston vuoden 2019 budjetista. 

Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 prosenttia kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle.  Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille.

Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille, kunnes palautusten yhteenlaskettu määrä on 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi.

Alla olevasta kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2016–2019 ja niiden jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.

Käyttämättömät varat vuosien 2015–2019 päättyessä​

 

Käyttämättömät varat vuosien 2015–2019 päättyessä (tuhatta Tanskan kruunua)
Sektori2016% sektorin koosta2017% sektorin koosta2018% sektorin koosta2019% sektorin koostaleikattu 15 %:n säännön mukaan
Priorisointibudjetti2 3723,1 %3 1853,5 %1 9562,2 % 5 1165,60 %2 322 
Kansainvälinen yhteistyö6530,9 %1 5262,8 %3 1855,3 %3 5355,80 %0 
Koulutus ja tutkimus1 4220,6 %7060,3 %1 2200,6 %1 7000,80 %0 
Sosiaali- ja terveyspolitiikka1850,5 %6121,6 %3990,9 %1 1922,90 %238
MR-FJLS3670,9 %4211,0 %1160,3 %2850,70 % 708
Kulttuuri2 4531,4 %2 6771,5 %3 3141,9 %2 9121,60 % 0
Tasa-arvo901,0 %1802,0 %3633,9 %3193,40 % 0
MR-NER1 0330,8 %2880,2 %3490,3 %1200,10 % 0
Ympäristö6991,6 %5141,1 %1 7003,7 %2 4705,20 % 0
Työelämä1501,1 %3302,3 %3952,8 %2341,60 % 0
Talous- ja rahapolitiikka412,3 %1658,8 %412,6 %1026,30 % 0
Oikeusasiat21115,0 %100,7 %00,0 %00,00 % 0
Muu toiminta1 5061,4 %1 7271,6 %2 8572,5 %1 6014,90 %53
YHTEENSÄ11 1821,2 %12 3411,3 %15 8931,7 %19 5862,20 %3 321
 

Likviditeetin kehitys

Alla olevassa kaaviossa on kaksi käyrää. Sininen käyrä on koko likviditeetin korkein taso kullakin vuosineljänneksellä, ja punainen osoittaa matalimman tason. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, jossa muut kuin Tanskan kruunuina olevat varat on muunnettu Tanskan kruunuiksi.

Uuteen taloushallintojärjestelmään siirtymisestä on seurannut teknisiä ongelmia tiettyjen vuoden 2019 ja 2020 maksujen suorittamisessa, minkä vuoksi likviditeetti on suurempi kuin se olisi ollut, mikäli toiminta olisi ollut normaalia. Tästä syystä kaaviota ei ole päivitetty, koska se olisi harhaanjohtava. Marraskuun 2020 lopussa Pohjoismaiden ministerineuvoston likviditeetti oli noin 260 miljoonaa Tanskan kruunua.

Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa kahdeksan kertaa vuodessa. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa.

MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksuja kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. Tästä syystä NSK päätti joulukuussa 2018, että vuonna 2019 käytetään väliaikaisratkaisuna sellaista maksuprofiilin muutosta, jossa maat maksavat maksuosuutensa Tanskan kruunuissa; 40 % ensimmäisenä vuosineljänneksenä ja 20 % seuraavina vuosineljänneksinä. Käytäntöä on päätetty toistaiseksi jatkaa vuosina 2020 ja 2021. Maksukäytännön vaikutuksia on tarkoitus arvioida vuonna 2021. Tavoitteena on luoda pysyvämpi ratkaisu likviditeettihaasteeseen.

 

 

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain

tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
MR-SAM: Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen128 930108 906
40 miljoonan Tanskan kruunun erillismääräerä40 0000
1-1060Vihreän Pohjolan edistäminen16 1000
1-1061Kilpailukykyisen Pohjolan edistäminen12 5000
1-1062Sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen11 4000
Puheenjohtajamaan erä, Ruotsi015 255
1-8025Etähoitopalvelut (etälääketiede) ja sähköiset reseptit yli maanrajojen04 068
1-8026Pohjoismaisten kestävien ratkaisujen edistäminen04 068
1-8027Kestävät pohjoismaiset kaupungit, keskiössä ilmastoälykäs liikkuminen04 068
1-8028Nuorten sosiaalinen osallistaminen ja osallisuus sosiaalisesti eriytyneillä alueilla03 051
Puheenjohtajamaan erä, Norja00
1-8019Vihreä siirtymä ja pohjoismaisten kaupunkialueiden kilpailukyky00
1-8020Sininen ja vihreä biotalous00
1-8021Terveys00
1-8022Kotouttaminen00
1-8023Ulkopoliittisten instituuttien yhteistyön vahvistaminen00
1-8024Pohjoismainen energiayhteistyö00
Puheenjohtajamaan erä, Islanti15 00015 255
1-8031Meri – sininen kasvu pohjoisessa5 0005 085
1-8032Kestävä matkailu pohjoisessa5 0005 085
1-8033Pohjoismaiden nuoret5 0005 085
Puheenjohtajamaan erä, Suomi5 0000
1-8037Toimivat yhteistyömallit ja Pohjoismaiden integraatioon vaikuttavat haasteet1 0000
1-8038Arjen joustavuuden ja maiden välisen liikkuvuuden lisääminen digitalisaation avulla / Achieving the world’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation2 0000
1-8039Rakentamisen kiertotalouden pohjoismainen verkosto2 0000
Puheenjohtajamaan erä, Tanska15 00015 255
1-8034Pohjoismaiden nuorten kestävät yhteisöt / Nordic Youth in Sustainable Dialogue5 0005 085
1-8035Pohjolan rannikkoyhteisöjen kestävä kehitys5 0005 085
1-8036Visiosta toteutukseen – syrjäseutujen tulevaisuuden energiaratkaisut5 0005 085
Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen51 92163 141
1-8410Poliittiset priorisoinnit01 962
1-8411Poliittiset aloitteet7 5008 266
1-8412Yhteistyöministerien (MR-SAM) käyttövarat5 0012 117
1-8420Profilointi ja asemointi7 00010 489
1-8510Uudet sektorienväliset aloitteet0203
1-8520Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin05 994
1-0410Norden-yhdistysten liitto4 2714 283
1-0425Grönlanti-tuki778778
1-0460Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola)4 5003 251
1-1012Norden i Fokus5 0334 949
1-1030Info Pohjola6 9646 848
1-1036Pohjoismaiden väliset rajaesteet5 2555 255
1-1050Virkamiesvaihto5091 240
1-2534Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU)01 017
1-2212Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK)7 1196 489
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
MR-SAM: Sihteeristötehtävät88 88689 240
Sihteeristötehtävät88 88689 240
1-0435Pääsihteerin käyttövaranto445443
1-1011Viestintä (aiemmin tiedotustoiminta)3 0723 072
1-1013Tilastot3 6893 689
1-0180Ministerineuvoston sihteeristö81 68082 036
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
MR-SAM: Kansainvälinen yhteistyö56 17659 968
1-0820Pohjoismaiden lähialueyhteistyö26 50030 567
1-0980Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö0594
1-0810Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot14 87615 624
1-0850Kansainvälinen toiminta01 885
1-0851Tuki Pohjoismaiden edustustojen yhteistyölle4 0000
1-0870Arktinen yhteistyöohjelma9 3009 369
1-0990Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa1 5001 929
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto
(MR-U)
207 550224 723
Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset1 0004 498
2-2505Käyttövarat – koulutus ja tutkimus1 0004 498
Politiikan kehittäminen ym.17 03415 723
2-2544Pohjoismainen kieliyhteistyö5 4317 397
2-3127Politiikan kehittäminen – aikuisten oppiminen7 9538 326
2-2506Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö3 6500
Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat78 29986 356
2-2513Nordplus77 89280 650
2-2515Nordic Master -ohjelma4075 706
Laitos109 42197 459
2-3100NordForsk109 42197 459
Muu tutkimus1 79620 687
2-3180Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA)08 397
2-3181Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS)02 504
2-3182Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS)03 966
2-3184Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK)04 054
2-3185Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI)1 7961 766
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) 41 12442 331
Hankevarat22 85923 545
3-4310Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka4 3344 844
3-4311Terveysalan pohjoismainen yhteistyö3 4473 447
3-4312Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö3 4623 462
3-4320Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto1 1931 219
3-4340Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO)2 0892 054
3-4382Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS)8 3348 519
Laitokset18 26518 786
3-4380Pohjoismainen hyvinvointikeskus18 26518 786
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) 163 433173 766
Yleiset kulttuuripanostukset48 35553 516
4-2203Käyttövarat – kulttuuri350727
4-2205Pohjoismainen kulttuurirahasto36 02336 916
4-2206Pohjoismaiden neuvoston palkinnot3 8094 446
4-2208Strategiset panostukset8 17311 427
Elokuva ja media31 84031 464
4-2222Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto28 83428 352
4-2228Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM)3 0063 112
Taideala31 58532 691
4-2251Kulttuuri- ja taideohjelma16 56017 140
4-2253Pohjoismainen käännöstuki3 3323 448
4-2254Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma11 69312 103
Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset)44 86547 754
4-2270Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY)10 79211 946
4-2272Färsaarten Pohjolan-talo (NLH)13 71514 265
4-2274Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ)2 9853 104
4-2277Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA)6 0736 685
4-2548Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK)11 30011 754
Muut kulttuuripanostukset6 7888 341
4-2232Muu kulttuuritoiminta2 8844 300
4-2234Saamelainen kulttuuriyhteistyö3 9044 041
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) 45 19943 926
5-6420Käyttövarat – ÄK-FJLS (toimeenpaneva komitea)1 870955
Kalastus6 6606 660
5-6610Hankevarat – kalastus6 6606 660
Maa- ja metsätalous30 39930 041
5-6510Hankevarat – maatalous403403
5-6520Pohjoismainen maatalous- ja elintarviketutkimuksen komitea (NKJ)957941
5-6310Hankevarat – metsätalous326326
5-6581Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS)6 0855 983
Laitokset – maatalous22 62822 388
5-6585Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen)22 62822 388
Elintarvikkeet6 2706 270
5-6810Hankevarat – elintarvikkeet5 6775 677
5-6830Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi593593
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM) 11 41411 671
Hankevarat11 41411 671
6-4410Strategiset panostukset – tasa-arvo3 7573 856
6-4411Strategiset panostukset – LGBTI7432 034
6-4420Pohjoismainen LGBTI- ja tasa-arvorahasto4 2133 054
6-4480Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK)2 7012 727
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT) 133 146131 921
Elinkeinopolitiikka84 72986 241
7-5140Hankevarat – elinkeinopolitiikka4 9135 085
7-5280Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nopef)8 13615 706
Laitokset – elinkeinopolitiikka71 68065 450
7-5180Nordic Innovation (NI)71 68065 450
Energiapolitiikka15 55112 832
7-5141Hankevarat – energiapolitiikka6 8853 717
Laitokset – energiapolitiikka8 6669 115
7-3220Pohjoismainen energiantutkimus (NEF)8 6669 115
Aluepolitiikka32 86632 848
7-5143Yhteistyöohjelman täytäntöönpano7 1697 246
7-5151Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA)6 9266 883
7-5160Raja-alueyhteistyö8 4788 426
Laitokset – aluepolitiikka10 29310 293
7-6180Nordregio10 29310 293
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK)60 02347 555
8-3310Käyttövarat – ympäristö18 5705 085
8-3311Työryhmät – ympäristö25 85426 294
8-3312Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto852866
8-3320Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto10 17010 170
8-6720Joutsenmerkki – pohjoismainen ympäristömerkki4 5775 140
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A) 14 43115 223
Hankevarat10 77011 606
9-4110Strategiset panostukset – työelämäala1 4651 726
9-4111Hankevarat – työelämäalan jaostot4 2124 774
9-4120Nordjobb3 4383 381
9-4130Viestintäpanostukset – työelämäala1 6551 725
Laitokset3 6613 617
9-4180Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA)3 6613 617
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) 1 5921 634
10-5210Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka1 5921 634
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-JUST)
1 1931 225
11-7110Hankevarat – oikeusasiat1 1931 225
tuhatta Tanskan kruunuaBudjetti 2021Budjetti 2020
Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL)15 92615 458
15-8530Digitalisaatio15 92615 458
 

Liitteet

Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina
POHJOISMAISTEN LAITOSTEN MÄÄRÄRAHAT20212020
MR-U
2-3100NordForsk154 114 000126 570 000NOK
MR-S
3-4380Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC)25 726 00026 459 000SEK
MR-K
4-2270Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY)215 841 000221 222 000ISK
4-2272Färsaarten Pohjolan talo (NLH)13 715 00014 265 000DKK
4-2274Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ)400 100416 000EUR
4-2277Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA)6 073 0006 685 000DKK
4-2548Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK)1 514 7001 576 000EUR
MR-FJLS
5-6585Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen)31 870 00031 532 000SEK
MR-TILLVÄXT
7-5180Nordic Innovation (NI)100 958 00085 000 000NOK
7-3220Pohjoismainen energiantutkimus (NEF)12 205 00011 838 000NOK
7-6180Nordregio14 497 00014 497 000SEK
MR-A
9-4180Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA)490 700485 000EUR
Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2021
Valuuttakurssit:
100 EUR= 746 DKK
100 ISK= 5,0 DKK
100 NOK= 71 DKK
100 SEK= 71 DKK
Inflaatioprosentit:
Tanska1,2 %
Suomi1,2 %
Islanti2,7 %
Norja3,1 %
Ruotsi1,07 %
Hankevarojen muuntokerroin on 1,7 %.
 

 

Tietoa tästä julkaisusta

 

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2021 – Tiivistelmä

 

PolitikNord: 2021:715
ISBN  978-92-893-6945-9 (PDF)
ISBN  978-92-893-6946-6 (ONLINE)
http://doi.org/10.6027/politiknord2021-715

© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2021

Ulkoasu: Mette Agger Tang


Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. 

Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org​

Pohjoismaisia julkaisuja voi ladata ja tilata osoitteesta www.norden.org/nordpub.