MENU
Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2021 budjetti on monella tapaa erikoinen.
Se on ensimmäinen Visio 2030:n aikainen budjetti ja samalla ensimmäinen, johon sisältyy neljän vuoden näkökulma. Budjetti on kaiken lisäksi laadittu koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden vallitessa.
Pääministerit hyväksyivät elokuussa 2019 Visio 2030:n, jonka mukaan Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue. Viesti oli selkeä: pohjoismaisen yhteistyön tavoitetasoa haluttiin korottaa ja keskiöön nostaa aikamme suuret ympäristö- ja ilmastohaasteet. Se edellyttää priorisointimuutoksia ja entistä tarkempaa fokusointia. Yhteistyöministerit päättivät siihen liittyen vuoden 2020 alussa historiallisesta budjetin uudelleenjaosta. Sillä halutaan parantaa vuosia 2021–2024 koskevien strategisten painopistealueiden, eli vihreän Pohjolan, kilpailukykyisen Pohjolan ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan, välistä tasapainoa.
Toinen iso muutos on se, että Pohjoismaiden ministerineuvosto toimii vuodesta 2021 lähtien pitemmän aikavälin näkökulmasta. Lähtökohtana ovat vuoden 2021 hyväksytty budjetti ja vuosia 2022–2024 koskeva ennuste. Näin saadaan tarvittavat edellytykset pitkäjänteiselle työlle ja vahvistetaan Visio 2030:n toteuttamista.
Vision toteutusta tukee Visio 2030:n toimintasuunnitelma, joka hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä lokakuun 2020 lopussa. Pyrkimyksenä on, että neljän seuraavan vuoden aikana voidaan selkeästi nimetä aloitteet, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista, ja samalla vahvistaa monialaista näkökulmaa koko Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Lisäksi laaditaan mitattavat tavoitteet ja mittarit, jotka selkeyttävät vaikutusten ja tulosten seurantaa. Vuosibudjetissa kuvataan yksityiskohtaisemmin sitä, miten siihen sisältyvät konkreettiset aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision tavoitteiden saavuttamista.
Kaikki ministerineuvostot ja pohjoismaiset laitokset ovat olleet mukana tunnistamassa Visio 2030:n täytäntöönpanon edellyttämiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Työtä ovat pohjustaneet tärkeällä tavalla myös kansalaisyhteiskunnan kanssa käydyt keskustelukokoukset, joita on pidetty muun muassa nuorten kanssa kaikissa Pohjoismaissa.
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto ovat käyneet aktiivista vuoropuhelua koko Visio 2030 -työn ajan. Toimiva strateginen vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvoston kanssa edistää vision tavoitteiden saavuttamista, ja Pohjoismaiden neuvoston kädenjälki näkyy selkeästi vuoden 2021 budjettityössä.
Kesken visiotyötä alkoi koronakriisi, ja tämänhetkinen tilanne merkitsee suuria haasteita – mutta myös mahdollisuuksia – tulevien vuosien pohjoismaiselle yhteistyölle. Yhteistyöministerit ovat päättäneet pitää kiinni pitkän aikavälin visiosta ja sen tavoitteista. Haluan mainita, että monet vision hyväksymisen jälkeen selkeästi painotetut alueet, kuten innovoinnin ja kilpailukyvyn vauhdittama vihreä ja sosiaalisesti kestävä siirtymä, ovat tehokkaita välineitä myös koronakriisin kaltaisten kriisien hallinnassa. Pohjoismaisella yhteistyöllä onkin hyvät edellytykset selviytyä tulevaisuudessa.
Paula Lehtomäki
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri
Syksyllä 2020 Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kesken käytiin poliittiset neuvottelut ministerineuvoston budjettiehdotuksesta. Neuvottelut johtivat seuraaviin muutoksiin/tarkennuksiin vuoden 2021 budjetissa:
että Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle varataan budjettiin jo sisältyvän määrärahan lisäksi 750__000 Tanskan kruunua koronakriisin kielteisten vaikutusten lieventämiseen kulttuurialalla. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta, joka on tarkoitettu muun muassa koronakriisin vaikutusten torjumiseen.
että Orkesteri Nordenille varataan budjetissa sille jo osoitetun määrärahan lisäksi 50__000 Tanskan kruunua. Summa varataan MR-K:n budjettikohdasta 4-2208, Strategiset panostukset.
että Pohjoismaiseen kirjallisuusviikkoon varataan 250__000 Tanskan kruunua. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta.
että Grönlannin Pohjola-instituutin (NAPA) hallinnoimalle kulttuuritukiohjelmalle varataan 350__000 Tanskan kruunua budjetissa sille osoitetun määrärahan lisäksi. Summa varataan MR-U:n budjettikohdasta 4-2208, Strategiset panostukset.
että budjettiin sisältyvän määrärahan lisäksi varataan 500__000 Tanskan kruunua pohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistamiseen budjettikohdassa 2-2544, Pohjoismainen kieliyhteistyö. Summa varataan 40 miljoonan Tanskan kruunun erillismäärärahasta (250__000 Tanskan kruunua) ja opetusministerineuvoston (MR-U) budjettikohdasta 2-2506, Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö (250__000 Tanskan kruunua).
Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2021 kokonaismenokehys on 969 023 000 Tanskan kruunua (vuoden 2021 hinnoin), eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna 2020.
Kehyksen erittely:
Kokonaiskehyksen rakenne | tuhatta Tanskan kruunua | |
Vuoden 2021 hyväksytty budjetti vuoden 2020 hinnoin | 967 547 | |
Vuoden 2021 hintatason mukainen inflaatiokorjaus | 18 373 | |
Valuuttakurssikorjaus | -16 897 | |
Yhteensä vuoden 2021 hinnoin | 969 023 |
Vuoden 2021 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 18 373 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,9 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi pienentää budjettia 16 897 000 Tanskan kruunua. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi.
Budjetti | Budjetti | Erotus | ||||
2021 | 2020 | Nimellinen | Korjattu | |||
1. | Yhteistyöministerit (MR-SAM) | 273 992 | 258 114 | 15 878 | 9 333 | |
a. | Vihreän, kilpailukykyisen ja kestävän Pohjolan edistäminen | 128 930 | 108 906 | 20 024 | -25 376 | |
b. | Kansainvälinen yhteistyö | 56 176 | 59 968 | -3 792 | -3 968 | |
i. Toimistojen osuus* | 14 876 | 15 624 | -748 | -924 | ||
c. | Sihteeristötehtävät | 88 886 | 89 240 | -354 | -1 323 | |
i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö) | 81 680 | 82 036 | -356 | -1 325 | ||
2. | Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) | 207 550 | 224 723 | -17 173 | -13 057 | |
a. | Yleiset tutkimus- ja koulutusaloitteet | 1 000 | 4 498 | -3 498 | -3 498 | |
b. | Politiikan kehittäminen ym. | 17 034 | 15 723 | 1 311 | 1 087 | |
c. | Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat | 78 299 | 86 356 | -8 057 | -9 366 | |
d. | NordForsk (laitos) | 109 421 | 97 459 | 11 962 | 17 641 | |
e. | Muu tutkimus | 1 796 | 20 687 | -18 891 | -18 921 | |
3. | Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) | 41 124 | 42 331 | -1 207 | -1 594 | |
i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos) | 18 265 | 18 786 | -521 | -714 | ||
4. | Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) | 163 433 | 173 766 | -10 333 | -11 908 | |
a. | Yleiset kulttuuripanostukset | 48 355 | 53 516 | -5 161 | -5 763 | |
b. | Elokuva ja media | 31 840 | 31 464 | 376 | -156 | |
c. | Taideala | 31 585 | 32 691 | -1 106 | -1 634 | |
d. | Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) | 44 865 | 47 754 | -2 889 | -2 737 | |
e. | Muut kulttuuripanostukset | 6 788 | 8 341 | -1 553 | -1 618 | |
5. | Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) | 45 199 | 43 926 | 1 273 | 915 | |
a. | Kalastus | 6 660 | 6 660 | 0 | 0 | |
b. | Maa- ja metsätalous | 30 399 | 30 041 | 358 | 0 | |
i. NordGenin osuus (laitos) | 22 628 | 22 388 | 240 | 0 | ||
c. | Elintarvikkeet | 6 270 | 6 270 | 0 | 0 | |
6. | Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM) | 11 414 | 11 671 | -257 | -302 | |
7. | Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT) | 133 146 | 131 921 | 1 225 | 4 891 | |
a. | Elinkeinopolitiikka | 84 729 | 86 241 | -1 512 | 2 072 | |
i. Nordic Innovationin osuus (laitos) | 71 680 | 65 450 | 6 230 | 9 950 | ||
b. | Energiapolitiikka | 15 551 | 12 832 | 2 719 | 3 168 | |
i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen osuus (laitos) | 8 666 | 9 115 | -449 | 0 | ||
c. | Aluepolitiikka | 32 866 | 32 848 | 18 | -349 | |
i. Nordregion osuus (laitos) | 10 293 | 10 293 | 0 | -109 | ||
8. | Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK) | 60 023 | 47 555 | 12 468 | 12 221 | |
9. | Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A) | 14 431 | 15 223 | -792 | -893 | |
i. Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos) | 3 661 | 3 617 | 44 | 0 | ||
10. | Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) | 1 592 | 1 634 | -42 | -42 | |
11. | Oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST) | 1 193 | 1 225 | -32 | -32 | |
12. | Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL) | 15 926 | 15 458 | 468 | 468 | |
Pohjoismainen budjetti yhteensä | 969 023 | 967 547 | 1 476 | 0 | ||
*Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot |
Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee vuoden 1971 Helsingin sopimus.
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain jäsenmaiden välillä. Vuonna 2021 puheenjohtajuus siirtyy Tanskalta Suomelle.
Päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista on pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM). Yhteistyötä tehdään kymmenessä eri alan ministerineuvostossa sekä ad hoc -digitalisaatioministerineuvostossa.
Visio 2030: Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue
Pohjoismaat hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue.
Vision vuoksi on tehty uudelleenkohdennuksia ja aloitteita, joilla halutaan varmistaa, että kaikki työ tukee selkeästi kolmea strategista painopistealuetta eli vihreää Pohjolaa, kilpailukykyistä Pohjolaa ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa.
Kaiken Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävän työn on edistettävä Visio 2030:n täytäntöönpanoa ja kolmea strategista painopistealuetta. Kaikki ministerineuvostot ja pohjoismaiset laitokset ovat olleet mukana tunnistamassa Visio 2030:n täytäntöönpanossa tulevalla nelivuotiskaudella tarvittavia tavoitteita ja aloitteita. Pohjoismaiden neuvosto on tehnyt ehdotuksia tärkeinä pitämistään aiheista, ja niistä on keskusteltu säännöllisesti budjettityön kuluessa. Myös kansalaisyhteiskunnan kanssa on pidetty keskustelukokouksia, muun muassa nuorten kanssa kaikissa Pohjoismaissa.
Yhteistyöministerit hyväksyivät helmikuussa 2020 näiden ehdotusten pohjalta kaksitoista yleistavoitetta strategisille painopistealueille sekä muutoksia budjettikohtien jakaumaan. Päätös merkitsee sitä, että eri ministerineuvostojen välistä budjettijakoa muutetaan vihreiden aloitteiden vahvistamiseksi. Näin halutaan saada aikaan parempi tasapaino vision kolmen strategisen painopistealueen kesken. Uudelleenkohdennukset toteutetaan asteittain vuosina 2021–2024.
Uudelleenkohdennusten kokonaissumma vuonna 2024 on noin 170 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä on yli 1/6 Pohjoismaiden ministerineuvoston vuotuisesta osapuilleen 1 miljardin Tanskan kruunun suuruisesta kokonaisbudjetista. Uudelleenkohdennuksia käytetään erityisesti vihreän alueen vahvistamiseen. Summa on yli 100 miljoonaa Tanskan kruunua vuonna 2024, jolloin kaikki uudelleenkohdennukset on toteutettu, mutta vihreisiin aloitteisiin panostetaan merkittävästi jo vuonna 2021.
Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa varmistaa vuoden 2021 työssään ja budjetissaan, että pohjoismainen yhteistyö edistää Visio 2030:n toteutusta. Pohjoismaisen budjetin kokonaiskehykset ovat samat kuin vuonna 2020.
Vuoden 2021 budjetissa jokaisen budjettikohdan johdannosta käy ilmi, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteet ja toimenpiteet edistävät vision tavoitteita. Kutakin budjettikohtaa laadittaessa on lisäksi mainittu, edistävätkö kohtaan sisältyvät toimenpiteet sektorien yhteisiä painopistealueita, eli sukupuolten tasa-arvoa, kestävää kehitystä (Agenda 2030) sekä lasten ja nuorten näkökulmaa.
Ministerineuvosto on laatinut monialaisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2021–2024 vahvistaakseen sektorienvälistä yhteistyötä vision tavoitteiden toteutuksessa. Pyrkimyksenä on kyetä nimeämään aloitteita, jotka edistävät vision tavoitteiden saavuttamista, ja samalla vahvistaa monialaista näkökulmaa koko Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Lisäksi laaditaan mitattavat tavoitteet ja mittarit, joiden avulla voidaan seurata vaikutuksia ja tuloksia. Toimintasuunnitelmaan sisältyy erityispanostus sektorienväliseen yhteistyöhön, johon on varattu budjetissa 40 miljoonaa Tanskan kruunua vuodessa. Yhteistyöministerit (MR-SAM) päättivät määrärahasta hyväksyessään toimintasuunnitelman virallisesti marraskuussa 2020. Koko toimintasuunnitelman voi lukea täältä.
Tukeakseen uuden vision ja toimintasuunnitelman toteutusta yhteistyöministerit ovat tehneet päätöksen vuosien 2022–2024 alustavista talouskehyksistä. Kehykset ovat alustavat, koska ne edellyttävät kansallisten parlamenttien vuotuista hyväksyntää.
Miljoonaa Tanskan kruunua, vuoden 2020 hintataso | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
MR-SAM | 251,625 | 227,445 | 220,320 | 215,195 | 203,070 |
MR-DIGITAL | 15,458 | 15,926 | 17,051 | 18,176 | 19,301 |
MR-U | 224,723 | 211,666 | 204,416 | 197,166 | 189,916 |
MR-S | 42,331 | 40,737 | 40,237 | 39,737 | 39,237 |
MR-K | 180,255 | 161,858 | 154,608 | 147,358 | 140,108 |
MR-FJLS | 43,926 | 44,841 | 46,591 | 47,341 | 49,091 |
MR-JÄM | 11,671 | 11,369 | 11,369 | 11,369 | 11,369 |
MR-TILLVÄXT (elinkeinopolitiikka) | 86,241 | 88,313 | 91,313 | 94,313 | 98,313 |
MR-TILLVÄXT (energiapolitiikka) | 12,832 | 16,000 | 19,000 | 22,000 | 26,000 |
MR-TILLVÄXT (aluepolitiikka) | 32,848 | 32,499 | 32,999 | 33,499 | 33,999 |
MR-MK | 47,555 | 59,776 | 73,026 | 85,276 | 101,526 |
MR-A | 15,223 | 14,330 | 13,830 | 13,330 | 12,830 |
MR-FINANS | 1,634 | 1,592 | 1,592 | 1,592 | 1,592 |
MR-JUST | 1,225 | 1,193 | 1,193 | 1,193 | 1,193 |
Erillismääräraha | 40,000 | 40,000 | 40,000 | 40,000 | |
Yhteensä | 967,547 | 967,547 | 967,547 | 967,547 | 967,547 |
Vuoden 2021 budjetti on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta, ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa 2020. Ehdotus lähetettiin sen jälkeen lausuntokierrokselle kaikkiin Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit hyväksyivät budjettiehdotuksen syyskuussa 2020. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät vuoden 2021 lopullisen budjetin ja toimintasuunnitelman 2021–2024 marraskuussa 2020 keskusteltuaan niistä Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi budjettisuosituksen joulukuussa 2020.
Tulosten seuranta ja arviointi ovat tärkeitä työkaluja Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiprosessissa. Ne antavat mahdollisuuden käyttää näin saatavaa tietoa uusien poliittisten aloitteiden perustana. Tuloslaskelma varojen käytöstä on esitetty budjettikirjassa kunkin ministerineuvoston laatimassa johdannossa ja eri budjettikohtien erittelyssä. Pohjoismaisessa budjetissa tullaan jatkossa käyttämään aikaisempaa enemmän tuloslaskelmia ja arviointeja varainjaon perustana. Vuoden 2021 budjetin laadinnassa tuloksen seurantaan käytetään viimeisintä päättynyttä tilikautta eli vuotta 2019. Vuonna 2019 ministerineuvostoilla oli yhteensä noin 430 poliittisesti hyväksyttyä tavoitetta. Näistä arvioidaan noin 99 % joko kokonaan tai osittain toteutuneiksi ja 1 % arvioidaan jääneen toteutumatta, ks. seuraava kaavio.
Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan pääosin maiden suorilla maksuosuuksilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa kokonaisbudjettia ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2021 budjetti perustuu vuosiin 2017 ja 2018.
TULOT | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | ||||
Tuhatta Tanskan kruunua (kuluvan vuoden hinnoin) | Budjetti | Jako- peruste | Budjetti | Jako- peruste | Budjetti | Jako- peruste | Budjetti | Jako- peruste |
Palkoista pidätettävä maksu | 13 500 | 13 500 | 13 500 | 13 500 | ||||
Muut tulot (esim. korot) | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||
Maiden maksuosuudet | 937 362 | 943 179 | 954 047 | 955 523 | ||||
– Tanska | 197 783 | 21,1 % | 201 840 | 21,4 % | 207 521 | 21,8 % | 208 304 | 21,8 % |
– Suomi | 150 915 | 16,1 % | 155 625 | 16,5 % | 158 313 | 16,6 % | 159 572 | 16,7 % |
– Islanti | 9 374 | 1,0 % | 12 261 | 1,3 % | 14 517 | 1,5 % | 15 288 | 1,6 % |
– Norja | 283 083 | 30,2 % | 267 863 | 28,4 % | 265 352 | 27,8 % | 265 635 | 27,8 % |
– Ruotsi | 296 206 | 31,6 % | 305 590 | 32,4 % | 308 345 | 32,3 % | 306 723 | 32,1 % |
Yhteensä | 950 862 | 100 % | 956 679 | 100 % | 967 547 | 100 % | 969 023 | 100 % |
Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että sen maksujärjestelmän vaikutukset otetaan huomioon Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa. Sopimus vaikuttaa siten maiden pohjoismaisen budjetin maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelmän ulkopuolella ovat Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan maksujärjestelmää koskevat keskinäiset maksut otetaan siten huomioon niiden maksuosuuksissa ministerineuvoston budjettiin. Vuonna 2018 päätettiin, että sopimusta jatketaan toistaiseksi.
Sopimuksesta käy ilmi, että opiskelijan asuinmaa maksaa opiskelumaalle korvausta 75 prosentista siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa asuinmaansa säännösten mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka opiskelee sopimuksen artiklan 1 mukaisessa korkea-asteen koulutuksessa toisessa maassa. Laskelmassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia.
Vuoden 2021 opiskelijakohtainen korvaus on 31 954 Tanskan kruunua.
Ministerineuvosto vastaanottaa laskelman pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä.
Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua | ||||
Budjetti 2018 | Budjetti 2019* | Budjetti 2020 | Budjetti 2021 | |
Tanska | -77 718 | -74 000 | -62 983 | -59 627 |
Suomi | 43 689 | 54 084 | 53 985 | 51 119 |
Islanti | 0 | 0 | 0 | 0 |
Norja | 50 375 | 50 160 | 43 655 | 43 594 |
Ruotsi | -16 346 | -30 244 | -34 657 | -35 086 |
Yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 |
* Lukuihin sisältyy vuosien 2014–2018 poikkeaman korjausehdotus. |
Seuraavassa taulukossa ovat maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvostolle kansallisissa valuutoissa yhteistyöministerien hyväksymien budjettivaluuttakurssien mukaan laskettuna. Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä sisältyy lukuihin.
Budjetti 2021 – Maiden maksuosuudet kansallisissa valuutoissa | |
Tanska | 148 677 DKK |
Suomi | 28 243 EUR |
Islanti | 305 760 ISK |
Norja | 435 534 NOK |
Ruotsi | 382 587 SEK |
Yksi tapa tarkastella Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on verrata budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen bruttokansantuote on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan yhteenlaskettu BKT. Seuraavasta kaaviosta näkyy budjetti suhteessa pohjoismaiseen BKT:hen vuodesta 1995 alkaen. Siitä näkyy myös, että ministerineuvoston budjetti on pienentynyt suhteessa maiden BKT:hen kyseisellä kaudella.
Vertailu on tehty vuosina 1995–2019, ja vuoden 1995 indeksiksi on asetettu 100. Syynä tarkastelukauden rajaukseen on se, että BKT-tiedot ovat saatavilla kyseiseltä kaudelta budjetin laadintahetkellä. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 vuoden 2008 tasosta. Siksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi.
Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä
Lähde: Eurostat, toukokuu 2020
Vuoden 2021 budjettikehykseksi MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2020 budjetin tason.
Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tapahtunut nousu johtui vuoden 2008 budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteesta, jonka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonalla Tanskan kruunulla.
Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen huomattavasta arvonlaskusta suhteessa Tanskan kruunuun vuoden 2008 jälkipuoliskolta vuoden 2009 puoleenväliin. Nousu vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja edelleen vuoteen 2013 johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2014 ja 2015 ja vielä vuonna 2016 johtuu paitsi vuosien 2014–2016 budjettileikkauksista, myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkeneminen on pääsyynä laskun jatkumiseen myös kaudella 2016–2021.
Budjettikehitys vuosina 2008–2021
Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkopuolisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi nämä varat katsotaan aina 100-prosenttisesti käytetyiksi ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 61 prosenttia ministerineuvoston vuoden 2019 budjetista.
Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 prosenttia kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille.
Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille, kunnes palautusten yhteenlaskettu määrä on 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi.
Alla olevasta kaaviosta näkyy käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2016–2019 ja niiden jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä.
Käyttämättömät varat vuosien 2015–2019 päättyessä
Käyttämättömät varat vuosien 2015–2019 päättyessä (tuhatta Tanskan kruunua) | |||||||||
Sektori | 2016 | % sektorin koosta | 2017 | % sektorin koosta | 2018 | % sektorin koosta | 2019 | % sektorin koosta | leikattu 15 %:n säännön mukaan |
Priorisointibudjetti | 2 372 | 3,1 % | 3 185 | 3,5 % | 1 956 | 2,2 % | 5 116 | 5,60 % | 2 322 |
Kansainvälinen yhteistyö | 653 | 0,9 % | 1 526 | 2,8 % | 3 185 | 5,3 % | 3 535 | 5,80 % | 0 |
Koulutus ja tutkimus | 1 422 | 0,6 % | 706 | 0,3 % | 1 220 | 0,6 % | 1 700 | 0,80 % | 0 |
Sosiaali- ja terveyspolitiikka | 185 | 0,5 % | 612 | 1,6 % | 399 | 0,9 % | 1 192 | 2,90 % | 238 |
MR-FJLS | 367 | 0,9 % | 421 | 1,0 % | 116 | 0,3 % | 285 | 0,70 % | 708 |
Kulttuuri | 2 453 | 1,4 % | 2 677 | 1,5 % | 3 314 | 1,9 % | 2 912 | 1,60 % | 0 |
Tasa-arvo | 90 | 1,0 % | 180 | 2,0 % | 363 | 3,9 % | 319 | 3,40 % | 0 |
MR-NER | 1 033 | 0,8 % | 288 | 0,2 % | 349 | 0,3 % | 120 | 0,10 % | 0 |
Ympäristö | 699 | 1,6 % | 514 | 1,1 % | 1 700 | 3,7 % | 2 470 | 5,20 % | 0 |
Työelämä | 150 | 1,1 % | 330 | 2,3 % | 395 | 2,8 % | 234 | 1,60 % | 0 |
Talous- ja rahapolitiikka | 41 | 2,3 % | 165 | 8,8 % | 41 | 2,6 % | 102 | 6,30 % | 0 |
Oikeusasiat | 211 | 15,0 % | 10 | 0,7 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,00 % | 0 |
Muu toiminta | 1 506 | 1,4 % | 1 727 | 1,6 % | 2 857 | 2,5 % | 1 601 | 4,90 % | 53 |
YHTEENSÄ | 11 182 | 1,2 % | 12 341 | 1,3 % | 15 893 | 1,7 % | 19 586 | 2,20 % | 3 321 |
Alla olevassa kaaviossa on kaksi käyrää. Sininen käyrä on koko likviditeetin korkein taso kullakin vuosineljänneksellä, ja punainen osoittaa matalimman tason. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, jossa muut kuin Tanskan kruunuina olevat varat on muunnettu Tanskan kruunuiksi.
Uuteen taloushallintojärjestelmään siirtymisestä on seurannut teknisiä ongelmia tiettyjen vuoden 2019 ja 2020 maksujen suorittamisessa, minkä vuoksi likviditeetti on suurempi kuin se olisi ollut, mikäli toiminta olisi ollut normaalia. Tästä syystä kaaviota ei ole päivitetty, koska se olisi harhaanjohtava. Marraskuun 2020 lopussa Pohjoismaiden ministerineuvoston likviditeetti oli noin 260 miljoonaa Tanskan kruunua.
Budjettivuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa kahdeksan kertaa vuodessa. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa.
MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksuja kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. Tästä syystä NSK päätti joulukuussa 2018, että vuonna 2019 käytetään väliaikaisratkaisuna sellaista maksuprofiilin muutosta, jossa maat maksavat maksuosuutensa Tanskan kruunuissa; 40 % ensimmäisenä vuosineljänneksenä ja 20 % seuraavina vuosineljänneksinä. Käytäntöä on päätetty toistaiseksi jatkaa vuosina 2020 ja 2021. Maksukäytännön vaikutuksia on tarkoitus arvioida vuonna 2021. Tavoitteena on luoda pysyvämpi ratkaisu likviditeettihaasteeseen.
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
MR-SAM: Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen | 128 930 | 108 906 | |
40 miljoonan Tanskan kruunun erillismääräerä | 40 000 | 0 | |
1-1060 | Vihreän Pohjolan edistäminen | 16 100 | 0 |
1-1061 | Kilpailukykyisen Pohjolan edistäminen | 12 500 | 0 |
1-1062 | Sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen | 11 400 | 0 |
Puheenjohtajamaan erä, Ruotsi | 0 | 15 255 | |
1-8025 | Etähoitopalvelut (etälääketiede) ja sähköiset reseptit yli maanrajojen | 0 | 4 068 |
1-8026 | Pohjoismaisten kestävien ratkaisujen edistäminen | 0 | 4 068 |
1-8027 | Kestävät pohjoismaiset kaupungit, keskiössä ilmastoälykäs liikkuminen | 0 | 4 068 |
1-8028 | Nuorten sosiaalinen osallistaminen ja osallisuus sosiaalisesti eriytyneillä alueilla | 0 | 3 051 |
Puheenjohtajamaan erä, Norja | 0 | 0 | |
1-8019 | Vihreä siirtymä ja pohjoismaisten kaupunkialueiden kilpailukyky | 0 | 0 |
1-8020 | Sininen ja vihreä biotalous | 0 | 0 |
1-8021 | Terveys | 0 | 0 |
1-8022 | Kotouttaminen | 0 | 0 |
1-8023 | Ulkopoliittisten instituuttien yhteistyön vahvistaminen | 0 | 0 |
1-8024 | Pohjoismainen energiayhteistyö | 0 | 0 |
Puheenjohtajamaan erä, Islanti | 15 000 | 15 255 | |
1-8031 | Meri – sininen kasvu pohjoisessa | 5 000 | 5 085 |
1-8032 | Kestävä matkailu pohjoisessa | 5 000 | 5 085 |
1-8033 | Pohjoismaiden nuoret | 5 000 | 5 085 |
Puheenjohtajamaan erä, Suomi | 5 000 | 0 | |
1-8037 | Toimivat yhteistyömallit ja Pohjoismaiden integraatioon vaikuttavat haasteet | 1 000 | 0 |
1-8038 | Arjen joustavuuden ja maiden välisen liikkuvuuden lisääminen digitalisaation avulla / Achieving the world’s smoothest cross-border mobility and daily life through digitalisation | 2 000 | 0 |
1-8039 | Rakentamisen kiertotalouden pohjoismainen verkosto | 2 000 | 0 |
Puheenjohtajamaan erä, Tanska | 15 000 | 15 255 | |
1-8034 | Pohjoismaiden nuorten kestävät yhteisöt / Nordic Youth in Sustainable Dialogue | 5 000 | 5 085 |
1-8035 | Pohjolan rannikkoyhteisöjen kestävä kehitys | 5 000 | 5 085 |
1-8036 | Visiosta toteutukseen – syrjäseutujen tulevaisuuden energiaratkaisut | 5 000 | 5 085 |
Vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan edistäminen | 51 921 | 63 141 | |
1-8410 | Poliittiset priorisoinnit | 0 | 1 962 |
1-8411 | Poliittiset aloitteet | 7 500 | 8 266 |
1-8412 | Yhteistyöministerien (MR-SAM) käyttövarat | 5 001 | 2 117 |
1-8420 | Profilointi ja asemointi | 7 000 | 10 489 |
1-8510 | Uudet sektorienväliset aloitteet | 0 | 203 |
1-8520 | Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin | 0 | 5 994 |
1-0410 | Norden-yhdistysten liitto | 4 271 | 4 283 |
1-0425 | Grönlanti-tuki | 778 | 778 |
1-0460 | Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola) | 4 500 | 3 251 |
1-1012 | Norden i Fokus | 5 033 | 4 949 |
1-1030 | Info Pohjola | 6 964 | 6 848 |
1-1036 | Pohjoismaiden väliset rajaesteet | 5 255 | 5 255 |
1-1050 | Virkamiesvaihto | 509 | 1 240 |
1-2534 | Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU) | 0 | 1 017 |
1-2212 | Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK) | 7 119 | 6 489 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
MR-SAM: Sihteeristötehtävät | 88 886 | 89 240 | |
Sihteeristötehtävät | 88 886 | 89 240 | |
1-0435 | Pääsihteerin käyttövaranto | 445 | 443 |
1-1011 | Viestintä (aiemmin tiedotustoiminta) | 3 072 | 3 072 |
1-1013 | Tilastot | 3 689 | 3 689 |
1-0180 | Ministerineuvoston sihteeristö | 81 680 | 82 036 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
MR-SAM: Kansainvälinen yhteistyö | 56 176 | 59 968 | |
1-0820 | Pohjoismaiden lähialueyhteistyö | 26 500 | 30 567 |
1-0980 | Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö | 0 | 594 |
1-0810 | Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot | 14 876 | 15 624 |
1-0850 | Kansainvälinen toiminta | 0 | 1 885 |
1-0851 | Tuki Pohjoismaiden edustustojen yhteistyölle | 4 000 | 0 |
1-0870 | Arktinen yhteistyöohjelma | 9 300 | 9 369 |
1-0990 | Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa | 1 500 | 1 929 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) | 207 550 | 224 723 | |
Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset | 1 000 | 4 498 | |
2-2505 | Käyttövarat – koulutus ja tutkimus | 1 000 | 4 498 |
Politiikan kehittäminen ym. | 17 034 | 15 723 | |
2-2544 | Pohjoismainen kieliyhteistyö | 5 431 | 7 397 |
2-3127 | Politiikan kehittäminen – aikuisten oppiminen | 7 953 | 8 326 |
2-2506 | Strateginen pohjoismainen koulutusyhteistyö | 3 650 | 0 |
Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat | 78 299 | 86 356 | |
2-2513 | Nordplus | 77 892 | 80 650 |
2-2515 | Nordic Master -ohjelma | 407 | 5 706 |
Laitos | 109 421 | 97 459 | |
2-3100 | NordForsk | 109 421 | 97 459 |
Muu tutkimus | 1 796 | 20 687 | |
2-3180 | Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA) | 0 | 8 397 |
2-3181 | Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS) | 0 | 2 504 |
2-3182 | Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) | 0 | 3 966 |
2-3184 | Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK) | 0 | 4 054 |
2-3185 | Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI) | 1 796 | 1 766 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) | 41 124 | 42 331 | |
Hankevarat | 22 859 | 23 545 | |
3-4310 | Hankevarat – sosiaali- ja terveyspolitiikka | 4 334 | 4 844 |
3-4311 | Terveysalan pohjoismainen yhteistyö | 3 447 | 3 447 |
3-4312 | Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö | 3 462 | 3 462 |
3-4320 | Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto | 1 193 | 1 219 |
3-4340 | Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) | 2 089 | 2 054 |
3-4382 | Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS) | 8 334 | 8 519 |
Laitokset | 18 265 | 18 786 | |
3-4380 | Pohjoismainen hyvinvointikeskus | 18 265 | 18 786 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) | 163 433 | 173 766 | |
Yleiset kulttuuripanostukset | 48 355 | 53 516 | |
4-2203 | Käyttövarat – kulttuuri | 350 | 727 |
4-2205 | Pohjoismainen kulttuurirahasto | 36 023 | 36 916 |
4-2206 | Pohjoismaiden neuvoston palkinnot | 3 809 | 4 446 |
4-2208 | Strategiset panostukset | 8 173 | 11 427 |
Elokuva ja media | 31 840 | 31 464 | |
4-2222 | Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto | 28 834 | 28 352 |
4-2228 | Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) | 3 006 | 3 112 |
Taideala | 31 585 | 32 691 | |
4-2251 | Kulttuuri- ja taideohjelma | 16 560 | 17 140 |
4-2253 | Pohjoismainen käännöstuki | 3 332 | 3 448 |
4-2254 | Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma | 11 693 | 12 103 |
Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) | 44 865 | 47 754 | |
4-2270 | Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) | 10 792 | 11 946 |
4-2272 | Färsaarten Pohjolan-talo (NLH) | 13 715 | 14 265 |
4-2274 | Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) | 2 985 | 3 104 |
4-2277 | Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) | 6 073 | 6 685 |
4-2548 | Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) | 11 300 | 11 754 |
Muut kulttuuripanostukset | 6 788 | 8 341 | |
4-2232 | Muu kulttuuritoiminta | 2 884 | 4 300 |
4-2234 | Saamelainen kulttuuriyhteistyö | 3 904 | 4 041 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) | 45 199 | 43 926 | |
5-6420 | Käyttövarat – ÄK-FJLS (toimeenpaneva komitea) | 1 870 | 955 |
Kalastus | 6 660 | 6 660 | |
5-6610 | Hankevarat – kalastus | 6 660 | 6 660 |
Maa- ja metsätalous | 30 399 | 30 041 | |
5-6510 | Hankevarat – maatalous | 403 | 403 |
5-6520 | Pohjoismainen maatalous- ja elintarviketutkimuksen komitea (NKJ) | 957 | 941 |
5-6310 | Hankevarat – metsätalous | 326 | 326 |
5-6581 | Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) | 6 085 | 5 983 |
Laitokset – maatalous | 22 628 | 22 388 | |
5-6585 | Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) | 22 628 | 22 388 |
Elintarvikkeet | 6 270 | 6 270 | |
5-6810 | Hankevarat – elintarvikkeet | 5 677 | 5 677 |
5-6830 | Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi | 593 | 593 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM) | 11 414 | 11 671 | |
Hankevarat | 11 414 | 11 671 | |
6-4410 | Strategiset panostukset – tasa-arvo | 3 757 | 3 856 |
6-4411 | Strategiset panostukset – LGBTI | 743 | 2 034 |
6-4420 | Pohjoismainen LGBTI- ja tasa-arvorahasto | 4 213 | 3 054 |
6-4480 | Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK) | 2 701 | 2 727 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT) | 133 146 | 131 921 | |
Elinkeinopolitiikka | 84 729 | 86 241 | |
7-5140 | Hankevarat – elinkeinopolitiikka | 4 913 | 5 085 |
7-5280 | Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nopef) | 8 136 | 15 706 |
Laitokset – elinkeinopolitiikka | 71 680 | 65 450 | |
7-5180 | Nordic Innovation (NI) | 71 680 | 65 450 |
Energiapolitiikka | 15 551 | 12 832 | |
7-5141 | Hankevarat – energiapolitiikka | 6 885 | 3 717 |
Laitokset – energiapolitiikka | 8 666 | 9 115 | |
7-3220 | Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) | 8 666 | 9 115 |
Aluepolitiikka | 32 866 | 32 848 | |
7-5143 | Yhteistyöohjelman täytäntöönpano | 7 169 | 7 246 |
7-5151 | Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) | 6 926 | 6 883 |
7-5160 | Raja-alueyhteistyö | 8 478 | 8 426 |
Laitokset – aluepolitiikka | 10 293 | 10 293 | |
7-6180 | Nordregio | 10 293 | 10 293 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK) | 60 023 | 47 555 | |
8-3310 | Käyttövarat – ympäristö | 18 570 | 5 085 |
8-3311 | Työryhmät – ympäristö | 25 854 | 26 294 |
8-3312 | Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto | 852 | 866 |
8-3320 | Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto | 10 170 | 10 170 |
8-6720 | Joutsenmerkki – pohjoismainen ympäristömerkki | 4 577 | 5 140 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A) | 14 431 | 15 223 | |
Hankevarat | 10 770 | 11 606 | |
9-4110 | Strategiset panostukset – työelämäala | 1 465 | 1 726 |
9-4111 | Hankevarat – työelämäalan jaostot | 4 212 | 4 774 |
9-4120 | Nordjobb | 3 438 | 3 381 |
9-4130 | Viestintäpanostukset – työelämäala | 1 655 | 1 725 |
Laitokset | 3 661 | 3 617 | |
9-4180 | Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) | 3 661 | 3 617 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) | 1 592 | 1 634 | |
10-5210 | Hankevarat – talous- ja rahapolitiikka | 1 592 | 1 634 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-JUST) | 1 193 | 1 225 | |
11-7110 | Hankevarat – oikeusasiat | 1 193 | 1 225 |
tuhatta Tanskan kruunua | Budjetti 2021 | Budjetti 2020 | |
Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL) | 15 926 | 15 458 | |
15-8530 | Digitalisaatio | 15 926 | 15 458 |
Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina | ||||
POHJOISMAISTEN LAITOSTEN MÄÄRÄRAHAT | 2021 | 2020 | ||
MR-U | ||||
2-3100 | NordForsk | 154 114 000 | 126 570 000 | NOK |
MR-S | ||||
3-4380 | Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) | 25 726 000 | 26 459 000 | SEK |
MR-K | ||||
4-2270 | Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY) | 215 841 000 | 221 222 000 | ISK |
4-2272 | Färsaarten Pohjolan talo (NLH) | 13 715 000 | 14 265 000 | DKK |
4-2274 | Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) | 400 100 | 416 000 | EUR |
4-2277 | Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) | 6 073 000 | 6 685 000 | DKK |
4-2548 | Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) | 1 514 700 | 1 576 000 | EUR |
MR-FJLS | ||||
5-6585 | Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) | 31 870 000 | 31 532 000 | SEK |
MR-TILLVÄXT | ||||
7-5180 | Nordic Innovation (NI) | 100 958 000 | 85 000 000 | NOK |
7-3220 | Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) | 12 205 000 | 11 838 000 | NOK |
7-6180 | Nordregio | 14 497 000 | 14 497 000 | SEK |
MR-A | ||||
9-4180 | Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) | 490 700 | 485 000 | EUR |
Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2021 | |
Valuuttakurssit: | |
100 EUR | = 746 DKK |
100 ISK | = 5,0 DKK |
100 NOK | = 71 DKK |
100 SEK | = 71 DKK |
Inflaatioprosentit: | |
Tanska | 1,2 % |
Suomi | 1,2 % |
Islanti | 2,7 % |
Norja | 3,1 % |
Ruotsi | 1,07 % |
Hankevarojen muuntokerroin on 1,7 %. |
PolitikNord: 2021:715
ISBN 978-92-893-6945-9 (PDF)
ISBN 978-92-893-6946-6 (ONLINE)
http://doi.org/10.6027/politiknord2021-715
© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2021
Ulkoasu: Mette Agger Tang
Pohjoismainen yhteistyö
Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.
Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org
Pohjoismaisia julkaisuja voi ladata ja tilata osoitteesta www.norden.org/nordpub.