Tämä on visiona Pohjoismaiden ministerineuvoston sektorienvälisessä lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategiassa, jonka myötä 0–25-vuotiaat lapset ja nuoret nostetaan priorisoiduksi kohderyhmäksi.
Strategian keskeisenä tavoitteena on, että Pohjoismaiden ministerineuvosto sisällyttää entistä laajemmin lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman työhönsä ja sen myötä tuo esiin ja huomioi entistä enemmän lasten ja nuorten omaa ääntä. Tavoite pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, mutta sen lähtökohtana on myös usko siihen, että hankkeiden ja muun toiminnan laatu paranee osallistamalla lapset ja nuoret eri tavoin ja antamalla heille vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi päätökset voivat saada enemmän pontta ja panostusten laatu voi parantua ja niistä voi olla hyötyä useammalle, kun lasten ja nuorten näkökulma otetaan huomioon. Osallistuminen yhteiskunnan toimintaan ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään on sekä oikeus että voimavara. Sen vuoksi lasten ja nuorten poissulkeminen ei ole pelkästään heidän oikeuksiensa vastaista vaan myös voimavarojen tuhlausta.
Mitä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttäminen Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön sitten merkitsee ja miten se toteutetaan? Tämän julkaisun tarkoituksena on konkretisoida asiaa ja antaa työkaluja käytännön työhön.
Toivomme, että opas toimii yhdessä julkaisun ”Do rights! Nordic perspectives on child and youth participation” kanssa tukena sihteeristön sekä ministerineuvoston alaisten laitosten ja yhteistyöelinten työntekijöille, komiteoiden jäsenille, yhteistyökumppaneille, päättäjille ja konsulteille sekä puheenjohtajamaan edustajille Pohjoismaiden ministerineuvoston useissa eri prosesseissa ja toiminnoissa. Toivon mukaan se inspiroi myös muita toimijoita sisällyttämään lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman omaan toimintaansa.
SUUNTAA ANTAVAT PERIAATTEET
Päätöksentekoprosessien järjestäminen, kehittäminen ja arviointi siten, että lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma (ja lisäksi sekä tasa-arvo- että kestävyysnäkökulmat) sisällytetään kaikkeen päätöksentekoon kaikilla tasoilla ja prosessin kaikissa vaiheissa, ja siihen osallistuvat kaikki päätöksenteossa tavallisesti mukana olevat toimijat.
(Pohjana Euroopan neuvoston määritelmä tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamisesta) |
Näkökulma tulee sisällyttää sekä ajatusten että toiminnan tasolla prosessin kaikkiin vaiheisiinLapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttäminen Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön tarkoittaa käytännössä sitä, että sinun tulee POHTIA ja OTTAA HUOMIOON, miten eri lapset ja nuoret AJATTELEVAT tekemistäsi päätöksistä ja aloitteista ja miten ne VAIKUTTAVAT heihin. Lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttäminen tai valtavirtaistaminen tapahtuu siis sekä AJATUSTEN että TEKOJEN tasolla.
■ AJATTELEMINEN tarkoittaa, että analysoit työprosessiesi eri vaiheissa, miten tehtävä päätös vaikuttaa Pohjoismaiden lapsiin ja nuoriin, joilla on erilaiset edellytykset ja elinolot, mikä tarkoittaa sekä seurausanalyysia ennen päätöksentekoa että jälkiarviointia.
■ TEKEMINEN tarkoittaa, että toimit tekemäsi analyysin pohjalta. Analyysin tulee vaikuttaa työstämääsi prosessiin tai tuotokseen.
TIESITKÖ?
Myös tasa-arvon ja kestävän kehityksen näkökulma tulee sisällyttää Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen työhön. Vaikka käsiteltävät asiat ovat erilaisia, oppaassa esitettyjä toimintatapoja voi hyödyntää myös tasa-arvon ja kestävän kehityksen valtavirtaistamistyössä.
Riippuu tietenkin alasta, miten näkyvä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma voi ja täytyy olla. Tietyillä aloilla kytkös lasten ja nuorten elinoloihin on selkeämpi kuin toisilla aloilla. Useimmilla aloilla on kuitenkin ulottuvuuksia tai kysymyksiä, jotka koskevat lasten ja nuorten elämää ja edellytyksiä ja joilla lasten ja nuorten ääni on kehityksen edistäjänä. Lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma tulee sisällyttää juuri näihin kysymyksiin. Sisällyttämisen menetelmä pohjautuu ajatukseen, että oman alasi asiantuntijana olet myös paras henkilö tunnistamaan lapsiin ja nuoriin liittyvät kysymykset.
Tietyn aihepiirin yhteyksiä lapsiin ja nuoriin voi löytää esimerkiksi järjestämällä työpajan, johon osallistuvat sekä kyseisten asioiden parissa työskentelevät että lapsen oikeuksien ja nuorten asioiden asiantuntijat (ja sopivissa tapauksissa myös lapset ja nuoret). Työpajoissa käydään läpi aihepiirin jokainen osa-alue vuorollaan ja analysoidaan, vaikuttavatko eri osa-alueet – ja siinä tapauksessa miten – lapsiin ja nuoriin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Osaaminen ja työkalut vaikuttavat osaltaan siihen, miten kokonaisvaltaisesti saat sisällytettyä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman työhösi, mutta merkittävässä asemassa on myös monimutkaisempi asia: se paljon puhuttu asenne!
Alla on pieni testi, jonka avulla voit selvittää omia näkemyksiäsi lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttämisestä omaan työhösi. Valitse itseesi parhaiten sopivat väittämät ja perehdy sinua koskevaan palautekohtaan.
Erinomaista! Käytä tätä opasta omana muistilistana ja ennen kaikkea kollegoidesi ja yhteistyökumppaneidesi vakuuttamiseen ja tukemiseen, jotta he toivon mukaan päätyvät samaan käsitykseen!
Loistavaa! Käy vielä kerran läpi työsi kytkökset lapsen oikeuksien sopimuksen perusperiaatteisiin. Auta myös muita kollegoita ja yhteistyökumppaneita näkemään ja tekemään samoja asioita. Haasta myös itsesi menemään entistä pidemmälle osallistamisessa ja vaikutusmahdollisuuksissa. Uskallatko antaa lapsille ja nuorille vastuuta, jotta he voivat toteuttaa osan hankkeesta tai koko hankkeen itse?
Kyllä tarvitaan! YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kannanoton perusteella lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma ei ole valinnainen asia. Lapset ja nuoret tulee nähdä yhteiskunnan keskeisenä osana sekä nyt että tulevaisuudessa. Jotta Pohjoismaista saadaan paras paikka maailmassa lapsille ja nuorille, sinun tulee osallistua lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman selvittämiseen ja toteuttamiseen omilla työ- ja asiantuntijuusaloillasi.
Ajattelepa asiaa vielä kerran! Kytkös ei ehkä ole päivänselvä, mutta kaikilla sektoreilla ja politiikan aloilla on ulottuvuuksia ja kysymyksiä, jotka koskevat tavalla tai toisella lapsia ja nuoria ja heidän elämäänsä. Olet oman alasi asiantuntija ja sen myötä paras tunnistamaan yhtymäkohdat.
Muuta työtapojasi! Useimmissa tehtävissä on nykyään näkökulmia, jotka tulee ottaa huomioon kaikilla sektoreilla ja kaikissa asiakysymyksissä. Huomioitavia näkökulmia on kyllä monta – mutta ne ovat kyllä hallittavissa. Jotta näkökulmat eivät tuntuisi ydintyösi päälle kasattavilta tekijöiltä, on tärkeää luoda rutiineja, joiden avulla näkökulmat nivoutuvat työprosessiesi luonnolliseksi osaksi. Sillä tavalla eri näkökulmista tulee luonnollinen osa jokapäiväistä työtäsi.
Tiesithän, että Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK) on neuvoa antava ja koordinoiva elin Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikissa lapsi- ja nuorisoasioissa.
NORDBUK tukee pohjoismaisia yhteistyöministereitä Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategian toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. NORDBUK myös tukee ministerineuvostojen työtä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttämisen parissa.
Tämän kappaleen tarkoituksena on auttaa sinua sisällyttämään lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma työhösi käytännössä. Voit lukea sitä joko yksityiskohtaisena oppaana tai työnkuvastasi riippuen tutustua sellaiseen vaiheeseen, josta saat eniten tukea omaan tilanteeseesi.
Analysoi, miten käsittelemänne kysymykset liittyvät lapsiin ja nuoriin sekä lapsen oikeuksien sopimukseen.
Sisällyttämisen menetelmä tietyn näkökulman turvaamiseksi pohjautuu perusajatukseen siitä, että sinä olet oman alasi asiantuntija ja sinulla on parhaat mahdollisuudet kehittää ja sisällyttää lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulmaa kehittämällä omaa työskentelyäsi. Sen vuoksi on täysin ratkaisevaa, että otat lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman ”omaksi asiaksesi”. Kaiken sisällyttämisen pohjana on perusteellinen analyysi siitä, miten käsittelemäsi kysymykset liittyvät lapsiin ja nuoriin.
Miten työsi edistää lapsen oikeuksien huomioonottamista?
Miten käsittelemäsi kysymykset liittyvät lapsiin ja nuoriin?
Keitä lapsia ja nuoria ne koskettavat tai eivät kosketa?
Ketkä jäävät ulkopuolelle ja miksi?
Selvitä, mihin prosesseihin – työtehtäviinne ja tuotteisiinne – lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma tulee sisällyttää!
Kuten tekstissä mainittiin jo aiemmin, sisällyttäminen tarkoittaa sekä ajattelemista että tekemistä. Tämän aikaansaamiseksi on ratkaisevaa miettiä, MILLOIN – eli missä työtehtävissäsi – sinun on otettava lapsen oikeuksien sopimus työn lähtökohdaksi ja milloin lasten ja nuorten kokemuksia ja ääntä on syytä kuunnella ja huomioida.
Esimerkkejä Pohjoismaiden ministerineuvoston prosesseista, joihin näkökulma voi olla syytä sisällyttää:
Mihin työprosesseihin voin sisällyttää lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman?
Päättämällä vastuualueista syntyy omistajuutta, mikä auttaa varmistamaan lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttämisen työhön.
Tehtäväsi tässä työssä tulee vaihtelemaan sekä työnkuvasi että eri prosessien mukaan. Erityisasiantuntijoiden, projektityöntekijöiden, projektipäälliköiden, yhteistyökumppanien ja päälliköiden on kaikkien otettava vastuu sisällyttämisestä erilaisten näkökulmiensa ja tehtäviensä pohjalta!
Tehtäväsi prosessissa voi olla:
Kuka vastaa siitä, että lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma sisällytetään toisen vaiheen prosesseihin?
Selvitä osaamistarpeesi ja kokoa eri menetelmistä työkalupakki, joiden avulla voit koota ja ottaa huomioon lasten ja nuorten ajatuksia ja ideoita.
Kun olet saanut selvitettyä, mihin prosesseihin lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma tulee sisällyttää ja mikä on tehtäväsi kussakin prosessissa, sinun tulee selvittää, mitä osaamista tarvitset lapsen oikeuksien sopimuksesta ja erilaisten lasten ja nuorten tilanteesta eri prosesseissa. Sinulla on varmasti jo tiettyä osaamista – ja puuttuvaa tietoa voi aina hankkia. Lasten ja nuorten erilaisiin kokemuksiin, edellytyksiin ja tarpeisiin voi paneutua monella eri tavalla. Erilaisissa lähestymistavoissa osallistamisen ja vaikuttamisen aste vaihtelee ja olosuhteet vaikuttavat siihen, mikä on kulloinkin sopiva ja realistinen valinta. Sen vuoksi on tärkeää valita sopiva menetelmä sen mukaan, mikä ala ja tilanne sekä millaiset lapset ja nuoret ovat kyseessä. Perussääntönä on, että mitä enemmän päätöksenne vaikuttavat lapsiin ja nuoriin, sitä laajemmin heitä tulee osallistaa työhönne. Muista kuitenkin, että aikuisena sinun on otettava vastuu lasten ja nuorten mielipiteiden huomioimisesta suhteessa heidän ikäänsä ja kypsyyteensä.
Lasten ja nuorten osallistamisen ja vaikutusmahdollisuuksien tasoja voi kuvata useilla eri tavoilla. Voit halutessasi tutustua esimerkiksi Robert Hartin ja Harry Shierin havainnollistamiin tapoihin.[1]Rogert Hart, Children’s Participation: From Tokenism to Citizenship (1992) ja Harry Shier,
Pathways to Participation: Openings, Opportunities and Obligations. Children & Society 15 (2001).
Mitä osaamista tarvitaan lapsista ja nuorista tai lapsen oikeuksien sopimuksesta eri prosesseissa?
Miten varmistat, että lasten ja nuorten kokemuksiin mahdollisesti vaikuttavat erilaiset ulottuvuudet, kuten sukupuoli, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaus, etninen tausta, uskonto tai muu vakaumus, toimintarajoite, seksuaalinen suuntautuminen tai ikä, otetaan huomioon?
Miten voit omissa erilaisissa tehtävissäsi ottaa huomioon lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa?
Se onnistuu esimerkiksi:
TIESITKÖ?
Ei riitä, että lapset ja nuoret ovat läsnä erilaisissa päätösprosesseissa pelkästään siksi, että lasten ja nuorten voidaan sanoa ”olleen mukana”. Jos otat lapset ja nuoret mukaan, sinun on myös kunnioitettava ja hyväksyttävä heidän näkemyksiään – sekä muutettava ajatteluasi ja toimintaasi! Alla on muutamia tavallisia sudenkuoppia, joita kannattaa välttää (pohjana Hartin osallisuuden tikapuumalli):
Aavistamaton alibi: Lapset ja nuoret ovat mukana – mutta ilman selkeää tarkoitusta ja tietyissä tapauksissa vain valmiin konseptin vahvistajina.
Nätti nukke: Lapset ja nuoret ovat mukana – mutta vain siksi, että se näyttää hyvältä muiden silmissä.
Passiivinen perässähiihtäjä: Lapset ja nuoret ovat mukana – mutta vain siksi, että se on opettavaista heille eikä muille.
Sisällytä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma jatkuvasti
– ensimmäisestä vaiheesta saamasi ymmärryksen pohjalta
– toisessa vaiheessa tunnistamissasi prosesseissa
– kolmannessa vaiheessa kuvatun roolisi pohjalta
– neljännessä vaiheessa saamiesi työkalujen avulla
Nyt olemme edenneet oppaassa osuuteen, jossa pääset itse tuumasta toimeen. Jos olemme yhdessä tehneet työmme kunnolla, voit nyt kirjoittaa rivin tai pari alla olevaan taulukkoon.
Kirjaa ajatuksiasi mielellään tämän oppaan logiikkaa noudattaen – itsellesi parhaiten sopivassa muodossa. Laadi yhteinen analyysi ja suunnitelma samojen asioiden ja prosessien parissa työskentelevien kollegoidesi kanssa. Muista myös, että voit aina kysyä neuvoa NORDBUKilta, lapsi- ja nuorisoasioista vastaavalta erityisasiantuntijalta tai muilta asiantuntijoilta. Muista sisällyttää työhön myös kestävyys- ja tasa-arvonäkökulma, niin olet saanut laadittua ikioman sisällyttämissuunnitelmasi!
TIETO JA TIEDOSTAMINEN Vastuualueelleni kuuluvat kysymykset koskevat erityisesti lapsia ja nuoria yleisellä tasolla seuraavasti: | ||
PROSESSIEN SELVITTÄMINEN Prosessit, joihin lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma tulle sisällyttää: | TEHTÄVIEN JA VASTUUN JAKAMINEN Seuraavat toimijat tai henkilöt vastaavat eri prosessien seuraavista osista: | TYÖKALUPAKKI Lapsia ja nuoria koskeva osaaminen, jota tulee kehittää, sekä lasten ja nuorten näkökulma, joka saadaan esille seuraavalla tavalla ja jolla lapset ja nuoret saadaan osallistettua: |
Sisällyttäminen tarkoittaa tiettyjen näkökulmien – tässä tapauksessa lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman – käyttöönottoa vastuualueellesi kuuluvissa kysymyksissä.
Olet oman alasi asiantuntija ja sen myötä paras henkilö tunnistamaan kytkökset lapsen oikeuksien sopimukseen sekä lasten ja nuorten elinoloihin! Asioita on tärkeää katsoa oikein silmin.
Työ tämän asian parissa ei pääty koskaan, mutta harjoitus tekee mestarin ja pikkuhiljaa työtapa alkaa tuntua itsestään selvältä. Muistathan, että näkökulmien sisällyttäminen parantaa työsi laatua. Haasta itsesi lisäämään lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tasoa ja etsi uusia keinoja vaikuttaa työlläsi lapsiin ja nuoriin.
Nord 2020:045
ISBN 978-92-893-6728-8 (PDF)
ISBN 978-92-893-6729-5 (ONLINE)
http://doi.org/10.6027/nord2020-045
© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2020
Ulkoasu: Erling Lynder
Kuvat: Imageselect/Jette Koefoed
Kannen kuva: Imageselect/Jette Koefoed
Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi,
Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla
tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä.
Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.
Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia
etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat
osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org
Lisää pohjoismaisia julkaisuja on luettavissa osoitteessa www.norden.org/fi/julkaisut